Vastuullisen liiketoiminnan maakuva Nigeriassa
Tarkoituksena on tarjota suomalaisille yrityksille luotettavaa ja kohdennettua tietoa tueksi mm. kauppaan, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvien vastuullisuusriskien hallintaan Nigeriassa.
1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?
a. Järjestäytymisvapaus
Nigerian perustuslaki takaa yhdistymis- ja järjestäytymisvapauden. Ammattiyhdistykset ovat sallittuja, mutta käytännössä niiden toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Järjestäytymisoikeus on tiukasti rajattu ja laki asettaa merkittäviä rajoituksia liittojen toiminnalle mm. palkka- ja työehtosopimusneuvotteluiden ja lakko-oikeuden osalta. Parhaiten työntekijöiden järjestäytyminen toteutuu julkisella sektorilla.
b. Lapsityövoima
Laissa määrätyistä rajoituksista huolimatta lapsityövoiman käyttö on yleistä erityisesti epävirallisella sektorilla, joka kattaa 70 prosenttia Nigerian taloudesta. Laki kieltää kaiken työn alle 12-vuotiailta ja pysyvän työnteon alle 14-vuotiailta. Rajoitukset eivät kuitenkaan koske kotitaloustöitä, ja omalle perheelle tehtävään työhön on poikkeuksia. Työministeriö pyrkii valvomaan lain toimeenpanoa mutta käytännössä tarkastuksia tehdään lähinnä rekisteröidyissä yrityksissä, joiden piirissä lapsityö ei ole merkittävä ongelma.
ILO arvioi työtä tekevien alle 14-vuotiaiden lasten määräksi vuonna 2021 jopa 15 miljoonaa. Nigerian työministeriön mukaan yli 40 prosenttia 5–17 -vuotiaista lapsista on tavalla tai toisella mukana taloudellisessa toiminnassa.
c. Pakkotyö
Laki kieltää pakkotyön ja siitä on säädetty asianmukaiset rangaistukset. Lain toimeenpanossa on kuitenkin merkittäviä puutteita ja pakkotyötä esiintyy edelleen useilla sektoreilla. Naiset ja tytöt tekevät palkatonta työtä yleisimmin kotiapulaisina, pojat katukaupassa ja kerjäläisinä, kotiapulaisina, kaivoksissa ja maataloudessa.
d. Elämiseen riittävä palkka
Lakisääteinen mimipalkka on vuodesta 2019 lähtien ollut 30 000 Nigerian nairaa kuukaudessa. Se vastaa tällä hetkellä noin 60 euroa kuukaudessa eli kansainvälistä köyhyysrajaa. Minimipalkkavelvoite koskee vain työnantajia, joilla on enemmän kuin 25 kokopäiväistä työntekijää, mikä tarkoittaa, että suurin osa työvoimasta jää lain katteen ulkopuolelle. Inflaation kiihtyessä minimipalkan ostovoima heikkenee edelleen.
e. Syrjintä
Nigerian työlainsäädäntö ei kiellä syrjintää, joka perustuu rotuun, sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kieleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, ikään, HIV-positiivisuuteen tai sosiaaliseen statukseen. Syrjintä näillä perusteilla onkin yleistä. Ammatinharjoittamiseen liittyen hallitus on puuttunut aktiivisesti ainoastaan vammaisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään, joka kiellettiin vuonna 2019 hyväksytyllä lailla.
On viitteitä siitä, että Nigeriassa etniset ryhmät palkkaavat yksityisellä sektorilla mieluiten omaan etniseen ryhmäänsä kuuluvia henkilöitä, eli syrjivät työnhakijoita etnisin perustein.
f. Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten tasa-arvo on taattu perustuslaissa, mutta käytännössä naisten syrjintä työelämässä on yleistä. Lakiperusteisesti naisten työntekoa on rajoitettu ainoastaan yksittäisillä sektoreilla (rakennusala, energia, maatalous), mutta perinteisiin ja uskonnollisin arvoihin ja perhetilanteeseen perustuva syrjintä on yleistä useilla aloilla. Yksityissektorilla naisten syrjinnästä raportoidaan niin työnsaannissa, uralla etenemisessä kuin palkkakehityksessäkin. Raskaus voi johtaa työpaikan menetykseen. Toisaalta naimattomien naisten asema on erityisen vaikea.
g. Työturvallisuus ja -terveys
Maan tärkeimpiä teollisuudenaloja koskee laki työturvallisuudesta ja -terveydestä. Laki velvoittaa työnantajat maksamaan korvausta työtapaturmissa loukkaantuneille sekä tapaturmissa kuolleiden omaisille ja edellyttää teollisuustyöntekijöiden suojaamista vaarallisissa työoloissa. Vastaavaa suojaa ei ole muilla sektoreilla työskenteleville. Rangaistukset lain rikkomisesta ovat lieviä, eikä lakeja valvota tehokkasti. Epävirallisella sektorilla, jolla työskentelee jopa 70 prosenttia työvoimasta, ei työlainsäädännön toimeenpanoa valvota millään tapaa.
h. Korruptio ja lahjonta
Korruptio on Nigeriassa yleinen ja koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, mukaan lukien oikeuslaitos ja turvallisuuselimet. Itsenäisillä tutkintaelimillä on laajat oikeudet tutkia ja nostaa syytteitä, mutta korkean profiilin tapaukset päätyvät harvoin tuomioon saakka. Toisaalta tutkintoja voidaan käyttää myös lyömäaseena poliittisia vastustajia kohtaan. Alemmalla tasolla lahjuksia vaativat yleisesti mm. poliisit maanteiden tarkastuspisteillä.
i. Maankäyttöoikeudet
Nigerian lainsäädännön mukaan maan omistusoikeus on valtiolla, jota edustavat osavaltioiden kuvernöörit. Kuvernööreillä on valta määrätä maan hallinnasta ja käytöstä osavaltionsa alueella. Kirjoitetun lain ohella perinteinen oikeudenkäyttö ja pohjoisissa osavaltioissa sharia-laki määrittävät maankäyttöä ja rajoittavat mm. naisten tasavertaista oikeutta maanhallintaan. Hallintaoikeuksien virallinen rekisteröinti on harvinaista suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Monitasoinen hallintojärjestelmä mahdollistaa laajamittaisen korruption ja mielivallan ja on taustalla monissa maankäyttöön liittyvissä, usein väkivaltaisissa konflikteissa.
j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta
Liittovaltiotasolla ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön toimeenpanosta vastaa kansallinen ympäristönsuojeluviranomainen (NESREA). Kullakin osavaltioilla on lisäksi omat ympäristönsuojelusta vastaavat viranomaiset, jotka valvovat toimeenpanoa ja tekevät mm. teollisuustarkastuksia.
Käytännössä ympäristönsuojelu on Nigeriassa vaatimattomalla tasolla ja ongelmat suuria (mm. metsäkato, eroosio, saastuttava teollisuus ja jätteenkäsittely).
2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?
Jonkinlainen riski on olemassa. Moni yksityinen yritys on vahvasti sidoksissa vaikutusvaltaisiin valtiollisiin toimijoihin. Esimerkiksi öljyn- ja kaasunporauksessa ja suurten rakennushankkeiden yhteydessä on tapahtunut väestön pakkosiirtoja ja omaisuuden pakkolunastuksia ilman asiaankuuluvaa korvausta. Öljyrikkaalla Nigerin deltan alueella on tapahtunut vähemmistöihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia.
3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?
Pääsääntöisesti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa varsin vapaasti ja eikä niiden toimintaa rajoiteta, elleivät viestit ole vahvasti poliittisia. Poikkeuksen tästä tekevät seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavat LGBTQI+ -järjestöt, joiden toiminta on kovien rangaistusten uhalla kategorisesti kielletty. Ihmisoikeuspuolustajista myös mm. uskonnonvapautta ajavat aktivistit joutuvat toimimaan usein anonyymisti ja maan alla.
4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?
Nigerian Global Compact -verkosto(Linkki toiselle web-sivustolle.) on toiminut Abujassa jo vuodesta 2006 mutta sen jäsenmäärä on vaatimaton: 127 yritystä ja kansalaisjärjestöä. Lisäksi on olemassa sektorikohtaisia verkostoja.
Nigerian Extractive Industries Transparency Initiative(Linkki toiselle web-sivustolle.) (NEITI) on aktiivinen toimija ja vaikuttanut merkittävästi etenkin öljy- ja kaasusektorin läpinäkyvyyden lisäämiseen.
5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?
Suuryrityksillä, mm. monikansallisilla yhtiöillä ja pankeilla, on yritysvastuuosastot ja ne julkaisevat ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja. Yhteiskuntavastuutoiminta on paljolti hyväntekeväisyyttä ja hankkeet tärkeä osa yritysten markkinointia.
6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?
Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet osallistua kaikkien mainittujen haasteiden ratkaisemiseen, ja suomalaisyrityksiä toimii jo kaikilla kyseisillä sektoreilla.
7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?
Nigerian markkinat tarjoavat yrityksille mittavia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Lainsäädäntö on monilta osin kattava, mutta sen toimeenpanossa on puutteita monilla yhteiskuntavastuulle keskeisellä alalla, mm. verotuksessa ja työntekijöiden oikeuksiin, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan liittyen.
Lähteet:
EU 2021 Annual Report on Human Rights and Democracy in the World: Country Update for Nigeria
US Department of State Country Reports on Human Rights Practices for 2021
US Department of Labor: Child Labor and Forced Labor Reports
Land Portal: Nigeria – Context and Land Governance
https://landportal.org/book/narratives/2021/nigeria(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Extractive Industries Transparency Initiative (EITI): Nigeria
https://eiti.org/countries/nigeria(Linkki toiselle web-sivustolle.)
UN Global Compact Nigeria
https://www.unglobalcompact.org/engage-locally/africa/nigeria(Linkki toiselle web-sivustolle.)