Nigeria: Aika tutustua muuhunkin kuin niihin kirjeisiin!

Nigerian kauppaministeri Suomeen 9.–12.12.2012. | Nigerian kauppaministeri Olusegun Aganga tuo tasokkaan yritysvaltuuskunnan Helsinkiin joulukuussa. Vierailu tarjoaa suomalaisyrityksille tilaisuuden kuulla tuoreet kuulumiset tältä nopeasti kasvavalta markkina-alueelta sekä solmia kontakteja sikäläisen yritysmaailman edustajien kanssa. Finpro järjestää vierailun yhteydessä yritysfoorumin 10.12.

Nigeria ei ole vain öljyä, nosturia ja turbiineja. Suomalaista koulutusvientiä esiteltiin EduCluster Finlandin ja Incubator Africa Ltd:n järjestämässä koulutuspolitiikkaa käsitelleessä tapahtumassa Lagosissa 19. marraskuuta 2012. Kuva: Lauri Voionmaa Nigeria ei ole vain öljyä, nosturia ja turbiineja. Suomalaista koulutusvientiä esiteltiin EduCluster Finlandin ja Incubator Africa Ltd:n järjestämässä koulutuspolitiikkaa käsitelleessä tapahtumassa Lagosissa 19. marraskuuta 2012. Kuva: Lauri Voionmaa

Nigerian talous on ollut tunnettu Suomessa toistaiseksi lähinnä öljyn ansiosta. Tilastoista riippuen maan sijoitus suurimpien öljynviejämaiden listalla vaihtelee kuudennen ja kymmenennen välillä. Maan raaka-aineet tulevat näyttelemään keskeistä osaa pitkälle tulevaisuuteen, sillä huomattaviksi arvioidut kaasuvarannot sekä kaivannaiset ovat lähes kokonaan hyödyntämättä – ja suunnitelmia terästetään parhaillaan. Tämä avaa uusia tilaisuuksia myös suomalaisyrityksille. Mahdollisuuksia on kuitenkin myös muilla sektoreilla.

Nigeria on nk. rajaseudun markkina, jossa sekä riskit että voitot voivat olla suuria. Yli 160 miljoonan asukkaan väestöllään Nigeria on huomattavasti kookkaampi kuin moni muu kehittyvä markkina. Väestön kaupungistuminen on nopeaa, mikä näkyy esimerkiksi 12–18 miljoonan asukkaan Lagosissa. Perusrakenteiden ja -teknologian kysyntä kasvaa esimerkiksi parhaillaan yksityistettävällä energiasektorilla, ympäristöosaamisessa, maataloudessa tai vaikkapa pitkälle yksityistetyissä satamissa ja lentokentillä. Maan rahoitussektori kehittyy ja kilpailu voittaa alaa – kännykkäliittymiäkin on jo noin 100 miljoonaa. Talouskasvu on pysynyt yli 6 prosentin tasolla vuodesta 2005 lähtien.

Toistaiseksi suomalaisyritykset ovat pysytelleet Nigeriasta etäämmällä. Suomen tullin kirjaama vienti Nigeriaan vuonna 2011 oli noin 23 miljoonaa euroa. Se, että Ruotsin vienti samana vuonna oli yli 630 miljoonaa euroa, antaa miettimisen aihetta. Muidenkin EU-maiden vienti on vain kasvanut.

Nigeria on potentiaalinen kohde pitkän tähtäimen sijoittajille sekä sellaisille vientiyrityksille, jotka löytävät maasta luotettavat paikalliset kumppanit. Poliittisiin riskeihin ja korruptioon tulee varautua. Nigeriassa on kuitenkin oltava läsnä siellä onnistuakseen. Suomalaiset yritykset ovat menestyneet samankaltaisista lähtökohdista jo muuallakin.

Lagos on Nigerian liike-elämän keskus ja sen satama mantereen suurimpia. Nigerian alati kasvavien satamien operointi on pitkälle yksityistetty. Olisiko niissä kysyntää suomalaisteknologialle? Kuva: Lauri Voionmaa Lagos on Nigerian liike-elämän keskus ja sen satama mantereen suurimpia. Nigerian alati kasvavien satamien operointi on pitkälle yksityistetty. Olisiko niissä kysyntää suomalaisteknologialle? Kuva: Lauri Voionmaa

Nigerian kauppaministeri Olusegun Agangan vierailu on vastavierailu edellisen ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen vetämälle vienninedistämismatkalle, joka suuntautui Abujaan ja Lagosiin vuonna 2010. Sittemmin Nigeriassa on käynyt etenkin energiasektorin toimijoita, osa Suomen Abujan-suurlähetystön ja paikallisen Finpron toimiston tuella.

Nigerian kauppaministeri Aganga on työskennellyt aiemmin muun muassa Lontoossa Goldman Sachsin investointipankkiirina. Hän on toiminut myös Nigerian finanssiministerinä. Helsingissä hänellä tulee olemaan useita korkean tason tapaamisia valtioneuvoston jäsenten kanssa.

Vierailun kohokohtiin lukeutuvat vierailijaluento Aalto-yliopistolla, joukko yritystapaamisia sekä Finpron isännöimä yritysfoorumi (ilmoittautumiset ja tiedustelut paivi.mahonen(a)finpro.fi ja olu.raheem(a)finpro.fi). Nigerialaisyrityksiä on ministerin mukana tulossa Suomeen noin 20; ne edustavat muun muassa rahoitusalaa, öljy- ja kaasutuotantoa, informaatio- ja viestintäteknologioita, maataloussektoria ja kaivannaisalaa.

Lisätietoja Nigerian taloudesta ja kehitysnäkymistä: