Nicaraguan talous kasvaa muuta Keski-Amerikkaa nopeammin

Nicaraguan talous kasvoi 4,7 prosentin vauhtia viime vuonna. Myös vienti veti, uusillakin markkinoilla. Venezuelan taloudellinen tuki Nicaragualle on suurempi kuin perinteinen kehitysyhteistyö.

Kansainvälisestä talouskriisistä huolimatta Nicaraguan talous kasvoi 4,7 prosenttia vuonna 2011. Luku oli jonkin verran muita Keski-Amerikan maita korkeampi. Kasvun vetureina olivat erityisesti kaivostoiminta (kulta, hopea), rakentaminen ja karjatalous, mutta myös yleisesti teollisuus ja kauppa.

Inflaatio oli 8 prosenttia, mikä oli edellisvuotta alhaisempi (9,2 %). Kasvupaineista (energia, ruoka) huolimatta vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla lasku on jatkunut (6–7 %). Tutkimuslaitos FUNIDESin elokuun 2012  katsauksen kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 3,5 prosenttia, mikä kansainvälisen taloustaantuman pahentuessa vuoksi voi laskea kahden prosentin tasolle.

Investoinnit kasvoivat

Ulkomaiset investoinnit Nicaraguaan vuonna 2011 kasvoivat miltei miljardiin dollariin, mikä on lähes kaksinkertainen edellisen vuoden lukuihin verrattuna. Tärkeimmät investoijat olivat Kanadasta, erityisesti kaivossektorille, Venezuelasta ja Meksikosta.

Merkittävästi kasvoi myös uusien investoijamaiden osuus, Yhdysvaltojen volyymi puolestaan puolittui. Keskuspankin vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen tietojen perusteella kokonaisinvestoinnit pysyisivät kuluvana vuonna nykyisellä tasolla, ja energian kohdalla kasvu olisi hyvin merkittävää.

Ulkomailla työskentelevien nicaragualaisten rahalähetykset kotimaahansa ovat noin 900 miljoonaa dollaria vuodessa, ja ne ovat kasvaneet 10–15 prosenttia vuodessa. Suurin osa rahalähetyksistä tulee Yhdysvalloista ja Euroopasta sekä viime aikoina osuuttaan kasvattaneesta Costa Ricasta. Rahalähetyksillä on merkittävä vaikutus maan köyhimmillä alueilla.

Vienti vetää uusilla markkinoilla

Nicaraguan kokonaisvienti kasvoi vuonna 2011 historialliselle tasolle 4,3 miljardiin dollariin, josta puolet on vapaakauppa-alueiden kauppaa ja puolet perinteistä vientiä, joka suosiollisten maailmanmarkkinahintojen vetämänä kasvoi yli 20 prosenttia. Viennin kasvu on hidastunut hieman vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tärkeimmät vientimaat ovat Yhdysvallat, Venezuela, Kanada ja Keski-Amerikka, mutta merkittävin kasvu on ”muiden maiden” kohdalla. Tämä viittaa siihen, että Nicaragua on onnistunut tekemään avauksia uusilla markkinoilla, erityisesti Aasiassa.

Tuonti Nicaraguaan on kasvanut noin 30 prosenttia, mikä johtuu muun muassa kallistuneiden öljytuotteiden tuonnista.

Köyhyys vähenee hitaasti

Köyhyydessä elävien nicaragualaisten osuus on vähentynyt – hitaasti mutta tasaisesti.

Tutkimuslaitos FIDEGin kotitalouksien kulutustutkimusten mukaan vuonna 2011 yleisessä köyhyydessä (kulutus alle 2 dollaria päivää kohti) eli 44,1 prosenttia kotitalouksista. Vastaava luku vuonna 2009 oli 44,8 prosenttia.

Karjatalous, Nicaragua 2012. Kuva: Outi Einola-Head Masiguito on yksi menestyneimmistä Suomen tukemista maito-osuuskunnista Nicaraguassa. Se on maan viidenneksi suurin maitoalan vientiyritys ja tuottaa seitsemää erilaista juustoa vaativille Yhdysvaltojen markkinoille. Kuva: Outi Einola-Head

Äärimmäisessä köyhyydessä (kulutus alle yksi dollari päivää kohti) elää 8,1 prosenttia kotitalouksista.  Vastaava luku vuonna 2009 oli 9,7 prosenttia.

FIDEGin tutkimusten mukaan köyhyyden vähentyminen on kuitenkin herkkää suhdanteille. Jos yleisen köyhyyden rajaa nostetaan 20 prosentilla, lisääntyy köyhyydessä elävien määrä 57 prosenttiin.

Myös tulonjako on hieman parantunut. GINI-kerroin oli 0.37 vuonna 2009 ja 0.34 vuonna 2011. Siitä huolimatta rikkain viidennes vastaa yhä 40,4 prosentista kulutuksesta.

Enemmän verotuloja, vähemmän lahja-apua

Valtion verokertymä kasvoi vuonna 2011 yli 25 prosenttia (inflaatiolla korjattuna noin 20 %) ja oli vuoden loppuun mennessä noin 1 550 miljoonaa dollaria.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset jäivät 420 miljoonaan dollariin, josta lahja-apua oli 174 miljoonaa ja lainoja 242 miljoonaa. Kaksi vuotta aiemmin lahja-apu oli 300 miljoonaa eli lähes kaksinkertainen ja lainat 330 miljoonaa.

Lahjamuotoisen avun suhteen suurimmaksi avunantajaksi nousi vuonna 2011 Venäjä 40 miljoonalla dollarilla. Toisaalta öljykaupan kautta kanavoitu Venezuelan apu oli 600 miljoonaa dollaria.

Valtion budjetti vuodelle 2012 on noin 1 840 miljoonaa dollaria. Tuloarvio on noin 1 635 miljoonaa dollaria. Budjetista on luokiteltu köyhyyden vähentämiseen 56,9 prosenttia kuluista. Suurimmat erät menevät erilaisiin tukiohjelmiin (28,1 %), terveysministeriölle (16,4 %) ja opetusministeriölle (15,5 %).

Velan lyhentämiseen menee 6,6 prosenttia. Hyvän talouskasvun ja tehostuneen veronkannon ansiosta verokertymä on noussut jo monena vuonna peräkkäin.

Jotkut taloustieteilijät kritisoivat sitä, ettei tätä huomioida budjetin suunnittelussa osoittamalla enemmän varoja sosiaalisektorille, vaan ylimääräinen verokertymä käytetään lyhytaikaisen velan lyhentämiseen ja valuuttavarantojen vahvistamiseen. Tämän johdosta Nicaragualla on IMF:n arvion mukaan hyvät puskurit mahdollisen kriisin varalta.

Köyhyyden kestävä vähentäminen kuitenkin vaatisi ennen kaikkea laadukasta koulutusta, jonka takaaminen puolestaan opetussektorin budjetin tuplaamista.

Venezuelan apu sumentaa kokonaiskuvaa

Ylimääräisinä tuloina hallituksella on ollut käytössään Venezuelan apu, jota ei kuitenkaan ole sisällytetty valtion budjettiin, eikä sen käytöstä ole täysin varmaa tietoa.

Merkittävä ongelma Venezuelan avussa on, että se on muodoltaan lainaa, mutta sen statuksen suhteen on epäselvää, onko laina julkista vai yksityistä. Sitä ei ole alistettu parlamentin hyväksyttäväksi, kuten muita julkisia lainoja. Volyymiltaan se on merkittävä, yli 500 miljoonaa dollaria vuodessa.

Venezuelan antaman avun vuoksi valtion ulkomaan velan nykyisestä määrästä ei ole täysin yksiselitteistä käsitystä.

Vuonna 2006 ulkomaanvelka saatiin lähes puolitettua HIPC -aloitteen ansiosta noin 3,2 miljardiin dollariin. Erityisesti viimeisten kahden vuoden aikana ulkomaan avun lainaosuuden kasvu on kuitenkin lisännyt velkaa ja vuonna 2011 sen määrä oli noin 4 miljardia dollaria (ilman Venezuelan lukuja).

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toistaiseksi viimeinen vakautusohjelma päättyi vuoden 2011 lopulla, ja sen tulosten arviointi on päättymässä. Neuvottelut uuden ohjelman aloittamiseksi vuoden 2013 alusta ovat käynnissä.

IMF:n vaatimuksena ohjelman jatkolle ovat muun muassa kaikkinainen tukiaisten poistaminen, verouudistuksen läpivienti sekä sosiaaliturvan rahoituksen vahvistaminen.

Sähkön hinta todelliselle tasolle

Sähkön hinnan tukiaisten selvittäminen ja mahdollinen poistaminen on tärkeää, koska sähkön hinnoittelu pitää saada todelliselle tasolle, jotta hallituksen kaavailema energiantuotannon uudistaminen uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävään suuntaan voidaan toteuttaa. Koska tämä lyhyellä tähtäimellä saattaa nostaa sähkön hintaa, uudistus herättää vastustusta sekä kansan että yksityissektorin piirissä.

Se on kuitenkin välttämätöntä ulkomaisten investointien saamiseksi suunniteltuihin uusiutuvan energian hankkeisiin, joista tärkein on yli 1 000 miljoonan dollarin brasilialaisilla investoinneilla toteutettava Tumarin-vesivoimahanke.

Verokertymä alueen keskitasoa

Nicaraguan verokertymä on Latinalaisen Amerikan keskitasolla: 18,5 prosenttia BKT:sta ja sen kasvu etenkin välillä 2001–2007 (12,6 %:sta 18,3 %:iin) oli merkittävä. Suorat verot (tuloverot) edustavat 6,1 prosenttia BKT:sta ja epäsuorat 12,3 prosenttia.

Taloustieteilijöiden mukaan nämä luvut ovat kuitenkin hieman harhaanjohtavia, sillä merkittävän epävirallisen sektorin osuuden ja pimeän talouden vuoksi Nicaraguan BKT on arviolta 20–30 prosenttia aliarvostettu.

Nicaraguan keskuspankin hiljattain julkistama uusi BKT-luku asukasta kohti vuonna 2011 on 1 582 dollaria. Sen laskemisessa käytetty metodi huomioi aiempaa paremmin epävirallisen sektorin. Pankin aiempi BKT-luku vuodelle 2011 oli 1 239 dollaria.

Verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus on vähäinen ja verotus nojaa keskiluokan varaan. Tuloverotus on progressiivinen 1 800 dollarin kuukausituloon asti, mutta sitä enemmän tienaavat maksavat kaikki 30 prosenttia. Alle 180 dollaria kuukaudessa tienaavat ovat vapautettuja tuloverosta. Arvonlisävero on 15 prosenttia.

Verouudistuksella tehoa verotukseen

Hallitus esitti heinäkuussa 2012 veroreformiehdotuksensa osin, koska IMF on sanonut sen olevan ehtona uuden ohjelmansa hyväksymiselle. Tarkoituksena on nostaa valtion pysyviä tuloja ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta rahoituksesta.

Suuryritysten etuja ajava kauppakamari COSEP on laittanut vaikutusvaltansa peliin, jottei eri yrityssektorin toimijoiden verovapauksia rajoitettaisi, tai virallisemmin niiden kilpailukykyä heikennettäisi talouskriisin uhatessa.

Kansalaisjärjestöjen ”veroreformiallianssi” on puolestaan tuottanut yli vuoden ajan tutkimuksia pyrkien saamaan aikaan julkista keskustelua veroreformin suunnasta. Veroreformiallianssi on progressiivisemman mallin kannalla ehdottaen muun muassa verovapauksien poistoa tai rajoittamista sekä hyvätuloisten progressiivisempaa verotusta.

Hallituksen ehdotuksen mukaan laissa määrättyjä verovapauksia ei poistettaisi, mutta uusille, erityisesti strategisilla aloilla toimivien yrityksien verovapauksille määriteltäisiin rajat. Tarkoitus on tehostaa ja yksinkertaistaa verohallintoa sen tasa-arvoistamiseksi ja veronkierron vähentämiseksi. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi verotus on määrä asettaa samalle tasolle alueen maiden kanssa.

Talouden uhkakuvia ja haasteita

Euro-alueen velkakriisiä seurataan myös Nicaraguassa suurella huolella, koska sen pelätään vaikuttavan edelleen kehitysrahoitukseen, ja Espanja on jo varoitellut merkittävistä leikkauksista sen kehitysapuun.

EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimuksen astuessa voimaan Nicaragualla, ja muillakin Keski-Amerikan mailla, on ollut paljon odotuksia viennin edistämiseksi EU-maihin, mutta nyt niihin suhtaudutaan aiempaa varovaisemmin. Tutkimuslaitos Funides on arvioinut, että eurokriisin vaikutus Nicaraguan kasvuun voisi olla yli kaksi prosenttiyksikköä.

Erityisen suurta huolta Nicaraguan hallitukselle ja talouspiireille aiheuttaa Venezuelan tilanne. Kuten aiemmin on todettu, Venezuelan taloudellinen tuki Nicaragualle on suurempi kuin perinteinen kehitysyhteistyö.

Venezuelan avun jatkon ylle on viime aikoina ilmestynyt monia epävarmuustekijöitä. Venezuelan taloudellisen ja turvallisuustilanteen heikkenemisen vuoksi Hugo Chavezin hallituksen asema on heikentynyt, ja ensimmäistä kertaa moneen vuoteen oppositio on yhdistänyt rivinsä ja onnistunut nimeämään yhteisen presidenttiehdokkaan Henrique Capriles Radonskin. Tiedot Chavezin terveydentilasta ovat ristiriitaisia, joten hänen osallistumisensa täysimittaiseen vaalikampanjaan on epävarmaa.

Vaalit pidetään kuluvan vuoden lokakuussa. Capriles on esittänyt leikkauksia maan öljyapuun, mikäli hän tulee valituksi.

Venezuelan avun osittainen tai totaalinen lopettaminen olisi Nicaraguan hallitukselle hyvin vakava takaisku, jopa katastrofi. Mahdollisen vallanvaihdon vaikutuksia Nicaraguan vientiin Venezuelaan on vaikea arvioida.

Venezuela on hyvin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista ja kauppa käydään näennäisesti maiden yksityissektorien kesken, mutta siinä on myös poliittinen ulottuvuutensa. Nicaraguan hallitus on pyrkinyt kehittämään puskureita, mutta riippuvuus Venezuelan avusta on yhä suuri.

Vaikka Nicaraguan makrotalouden luvut näyttävät hyvältä ja talous vakaa, ei hallituksella ole juurikaan pelivaraa mihinkään suuntaan. Kokonaisbudjettia ei juurikaan voida kasvattaa, vaan hallituksen pitää keskittyä sen omien varojen käytön tehostamiseen.