Nepalin budjettiesitys painottaa koulutusta, infrastruktuuria ja maataloutta
Nepalin uusi hallitus on julkistanut tulo- ja menoarvionsa varainhoitovuodelle 2009-2010. Valtion menot kasvavat 34 prosenttia. Tuloja pyritään kasvattamaan 28 prosenttia, erityisesti veronkeräystä tehostamalla. Budjetin toteutumista varjostaa hallinnon heikkous ja maan kehno turvallisuustilanne.
Valtiovarainministeri Surenda Pandey esitteli 13. heinäkuuta Nepalin parlamentille hallituksen valtion tulo- ja menoarvion varainhoitovuodelle 2009-2010. Uusi 286 miljardin Nepalin rupian (noin 2,7 miljardia euroa) budjetti kasvattaa valtion menoja noin 34 prosentilla.
Menoista yleiset hallintokulut lohkaisevat noin 47 prosenttia. Kehitykseen varattujen varojen osuus on 53 prosenttia.
Menojen lisäys pyritään rahoittamaan kasvattamalla verotuloja 28,4 prosentilla. Hallitus aikoo uudistaa verohallintoa, parantaa hallinnon kapasiteettia ja perustaa uusia verotoimistoja.
Vaikka kunnianhimoinen tulojen kasvattaminen onnistuisikin, jää budjetti alijäämäiseksi. Noin 109,4 miljardin alijäämä on tarkoitus rahoittaa erityisesti kehitysavulla. Lahjarahan odotetaan kasvavan noin 65 prosenttia; lähes57 miljardiin rupiaan. Alijäämän loppuosan hallitus aikoo rahoittaa ulkomaisella (21,6 miljardia Nepalin rupiaa) ja kotimaisella (30,9 miljardia Nepalin rupiaa) lainanotolla.
Esitys pohjautuu 5,5 prosentin (perushintaisen) bruttokansantuotteen kasvuennusteelle seuraavan budjettivuoden aikana. Odotukset maataloussektorin kasvusta ovat 3,3 prosenttia ja muiden sektoreiden kasvusta 6,6 prosenttia. Nykyisen 13 prosentin inflaation valtionvarainministeriö uskoo laskevan 7 prosentin tasolle. Budjettiesitys ei kuitenkaan esittele käytännön toimenpiteitä inflaation hillitsemiseksi.
Koulutukseen lähes 30 prosenttia aiempaa enemmän
Suomen ja Nepalin pääyhteistyösektoreiden osalta hallitus varaa koulutussektorille 46,5 miljardia ja juomavedelle 9 miljardia rupiaa. Koulutussektorin osalta summa merkitsee lähes 30 prosentin kasvua edellisbudjettiin verrattuna.
Maataloussektorin kehittämiseen - pois lukien infrastruktuuri - on varattu 8,1 miljardia rupiaa. Tärkeimpänä uudistuksena on maataloustukien jakaminen viljelijöille. Maataloustuet kohdistetaan erityisesti kemikaalisiin lannoitteisiin, joihin hallitus on varannut 1,5 miljardia rupiaa. Lisäksi hallitus panostaa luomulannoitteiden tuotantoon paikallistasolla. Tavoitteena on myös kansainvälisesti tunnustetun luomusertifikaatin käyttöönotto luomumaataloustuotteiden viennin helpottamiseksi. Kastelujärjestelmiin varattu rahamäärä kasvaa lähes 8 miljardiin rupiaan eli noin 36 prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
Tieverkostoa kehitetään
Hallitus aikoo panostaa myös tieverkoston kehittämiseen. Noin 18,5 miljardia rupiaa on varattu teiden rakentamiseen, kunnostamiseen sekä ylläpitoon. Summa on 68,5 prosenttia edellisbudjettia suurempi.
Erityinen painopiste on kaupankäynnin kannalta tärkeiden pohjois-etelä -suunnassa kulkevien teiden rakentaminen ja kunnostaminen. Infrastruktuuriprojekteilla on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia, joita valtionvarainministeri Pandey korosti budjettipuheessaan.
Puolustusmenojen osuus budjetista on noin 5,4 prosenttia. Hallitus kasvattaa puolustusmenoja noin 7,5 prosentilla. Valtionvarainministeriön inflaatioennusteen huomioiden puolustusministeriön reaalibudjetti ei siis juurikaan kasva.
Kenties mielenkiintoisin budjettilupaus perustuu kastittomien dalitien ja kastillisten välisten avioliittojen edistämiseen. Hallitus lupaa 100 000 rupiaa jokaiselle dalit - ei-dalit -parille 30 päivän sisällä avioitumisesta.
Lisäksi edistääkseen leskien uudelleen avioitumista: hallitus maksaa 50 000 rupiaa jokaiselle sellaiselle avioliittoon astuvalle parille, jossa toinen osapuoli on leski. Siihen, kuinka väärinkäytökset näiden esitysten osalta estetään, valtionvarainministeri Pandey ei budjettipuheessaan puuttunut.
Ristiriitainen vastaanotto
Budjettiesitys otettiin vastaan ristiriitaisesti. Arviot hallituksen toteuttamiskyvystä vaihtelivat toimijoiden poliittisen taustan mukaisesti. Yleisesti budjetin arvioitiin olevan erittäin kunnianhimoinen. Maataloustukien palauttaminen vuosikymmenen tauon jälkeen keräsi kiitosta laajalta rintamalta. Budjettiesitystä moitittiin erityisesti fokuksen puutteesta ja populistisuudesta. Eri intressiryhmien reaktiot vaihtelivat saavutettujen ja menetettyjen etujen mukaisesti. Muun muassa valtion virkamiehet ovat järjestäneet maanlaajuisia protesteja ja lakkoja, koska hallitus ei edellisen budjetin tavoin esitä palkankorotuksia valtion palveluksessa oleville.
Budjettiesitys jättää jälkeensä useita kysymyksiä. Ensinnäkin, pystyykö hallitus toimeenpanemaan erittäin laaja-alaisen ja kunnianhimoisen ohjelmansa maoistien ollessa suurimpana puolueena hallitusvastuun ulkopuolella? Edellisen budjetin osalta useita kehitysprojekteja jäi toteuttamatta hallinnon heikkouden ja poliittisen tilanteen vuoksi. Toiseksi, edellinen valtionvarainministeri onnistui kasvattamaan tulojen keruuta lähes 40 prosentilla. Tämä perustui korruption kitkemiseen, hallinnon tehostamiseen, mutta myös onneen: dollarin kurssin vahvistuminen suhteessa rupiaan kasvatti merkittävästi ulkomailta kertyneitä tuloja.
Tulojen kasvattaminen entisestään 28 prosentilla vaikuttaakin epärealistiselta, varsinkin kun lain ja järjestyksen puute on kasvanut ja turvallisuustilanne heikentynyt viime aikoina. Muita kysymysmerkkejä ovat julkisen kysynnän kasvattamisen vaikutus inflaatioon sekä talouskasvu- ja kehitysapumäärärahojen kasvutavoitteiden realistisuus vallitsevassa turvallisuustilanteessa.