Namibiakin velkaantuu vauhdilla
Namibia on perinteisesti ollut tiukan budjettikurin maa. Muutaman viime vuoden aikana Namibia on kuitenkin noudattanut aiempaa ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa innostaakseen taloudellista kasvua ja tarttuakseen korkean työttömyyden haasteisiin. Sen seurauksena valtiontalous on kääntynyt alijäämäiseksi ja velanotto on kasvussa.
Namibia on perinteisesti ollut tiukan budjettikurin maa ja sen valtion velka on pysynyt matalalla tasolla. Tehokkaan taloudenpidon seurauksena Namibia on saavuttanut hyvän maineen myös kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Muutaman viime vuoden aikana Namibia on kuitenkin noudattanut aiempaa ekspansiivisempaa finanssipolitiikkaa. Taustalla on niin ulkoisia kuin sisäisiäkin tekijöitä. Epävarmuus kansainvälisillä markkinoilla on heijastunut myös Namibiaan ja talouspolitiikalla on pyritty pehmentämään kansainvälisten shokkien vaikutuksia paikalliseen talouteen.
Samalla Namibia painii edelleen mittavien sisäisten sosio-ekonomisten haasteiden kanssa. Korkea työttömyysaste, köyhyys ja valtavat tuloerot, kapea tuotannollinen pohja ja osaavan työvoiman puute ovat keskeisiä haasteita, joihin valtio on pyrkinyt aiempaa hanakammin puuttumaan myös budjetin keinoin. Myös presidentinvaalien läheisyys vaikuttaa budjettiin.
Näiden tekijöiden seurauksena Namibian valtion talous on kääntynyt alijäämäiseksi ja valtion velka on lähtenyt nousuun. Edellisen budjettivuoden osalta alijäämän odotetaan painuvan noin 11 prosenttiin ja valtion velan odotetaan nousevan 30 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tasoa ei voida vielä pitää huolestuttavana, mutta valtion velan kasvuvauhti on ollut ripeätä.
Budjetti 2012-2013
Namibian valtionvarainministeri Saara Kuugongelwa-Amadhila julkisti 29.2.2012 vuoden 2012-2013 budjetin. Budjetti jatkaa muutaman edellisen vuoden tapaan ekspansiivista linjaa; jo viidettä kertaa seuraavan vuoden budjetti on huomattavasti edellistä suurempi.
Tämä vahvistaa hallituksen painopisteen olevan selkeästi taloudellisessa kasvussa ja korkean työttömyyden vähentämisessä. Budjetin loppusumma on 40,16 miljardia Namibian dollaria, NAD (noin neljä miljardia euroa), jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna on 8 prosenttia. Velanottotarpeeksi arvioidaan 4,7 miljardia NADia.
Menopuolen kulujen karsiminen ja ekspansiivisen vaiheen päättäminen tulee olemaan haasteellista. Tämä on tiedostettu myös valtionvarainministeriössä, jonka tavoitteena on parantaa julkisen koneiston tehokkuutta mottonaan ”doing more with less”. Toistaiseksi näytöt ovat vähäiset.
Veropohjan laajentaminen
Myös tuloja pyritään lisäämään veropohjaa laajentamalla. Yksi budjetin tavoitteista on vauhdittaa talouskasvua, kannustaa yritystoimintaa ja luoda uusia työpaikkoja. Näin myös veropohja laajenisi. Keskeinen työkalu on vuonna 2011 lanseerattu TIPEEG –ohjelma (Targeted Integration Programme for Employment and Economic Growth). Ohjelman tavoitteen on luoda 104 000 työpaikkaa lähivuosina. TIPEEG:in keskeiset sektorit ovat maatalous, turismi, logistiikka ja rakennusteollisuus. Toistaiseksi ohjelman toteutus on lähtenyt hitaasti käyntiin.
Tavoitteena on myös tehostaa ja kehittää veronkeräystä. Keskeinen tulonlähde valtiolle ovat tulliliitto Southern African Customs Unionin kautta saatavat tullitulot, mutta niidenkin merkitys voi jatkossa supistua.
Ministeri mainitsi puheessaan useita uusia veroesityksiä: luonnonvarojen vientiin kohdennettava yritysvero, kaivostulon (muut kuin timantit) verotuksen tehostaminen sekä haittavero ympäristölle vahingollisten kemikaalien käyttämisestä.
Parlamentissa toistaiseksi käyty keskustelu budjetista on ollut hyvin maltillista. Kriittisiä kannanottoja herättänyt TIPEEG-ohjelman hidas käyntiinlähtö oli jo tiedossa. Parlamentin odotetaan hyväksyvän budjetin lopullisesti huhtikuun aikana.