Näkymiä liuskekaasun vientiin Yhdysvalloista

Yhdysvallat on noussut kasvavan liuskekaasuntuotannon myötä kärkeen maailman kaasuntuottajien joukossa ja kaasuntuotannon odotetaan kasvavan jatkossakin. LNG-viennin odotetaan lähtevän vauhtiin lähivuosina, mutta arviot volyymeista ovat vielä varovaisia. 

Kuva: HerryLawford, Flickr.com, ccby 2.0
lng laiva

Yhdysvaltojen oma ennustevirasto EIA (Energy Information Agency) arvioi kaasuntuotannon lisääntyvän 2010 vuoden 21,1 triljoonasta kuutiojalasta 33,1 triljoonaan vuonna 2040, josta liuskekaasu muodostaisi noin puolet.  Sähköntuotannossa kaasun odotetaan ohittavan hiilen vuonna 2035.

EIA:n mukaan Yhdysvalloista tulee maakaasun nettoviejä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä viennin arvioidaan olevan 3,6 triljoonaa kuutiojalkaa eli noin 12 prosenttia kokonaistuotannosta. Tästä merkittävä osa suuntautuu putkia pitkin Meksikoon, mutta Yhdysvaltojen odotetaan lisäävän myös nesteytetyn kaasun (LNG) vientiä.

Lupahakemuksia uusien LNG-vientiterminaalien rakentamiselle on vireillä 16, joista neljälle on annettu myönteinen päätös edetä. FTA-maihin (Free Trade Agreement) lupa heltiää automaattisesti, muiden maiden kohdalla punnitaan monia eri tekijöitä, joista kansallinen intressi on määräävä. Vaakakupissa painavat mm. vaikutukset kaasun hintaan kotimaassa.  Kasvavan tuotannon myötä kaasun hinta on Yhdysvalloissa laskenut ollen tällä hetkellä noin 4 dollaria/MBtu (vertaa Eurooppa noin 11 USD/MBtu ja Japani noin 16 USD/MBtu). Kaasun alhainen hinta tarjoaakin merkittävän kilpailuedun amerikkalaiselle, energia-intensiiviselle teollisuudelle ja tuotannolle.

Kaasuntuottajien ja -viejien etujärjestöt ovat valitelleet vientilupaprosessin hitautta ja pelkäävät, että amerikkalaiset menettävät markkina-asemia muille, kuten Australialle. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus TTIP sekä vapaakauppasopimus TPP Tyynenmeren alueen maiden kanssa helpottaisi osaltaan kaasun vientinäkymiä Eurooppaan ja Aasiaan. Kongressissa puolestaan on vireillä lakiesitys, joka nopeuttaisi vientiä liittoutuneille maille ja Japanille, FTA-maiden tavoin. Meneekö lakiesitys lopulta läpi, jää nähtäväksi. 





Heijastusvaikutuksia

Hiilen kilpailukyky on heikentynyt kaasun alhaisen hinnan sekä tiukempien päästörajoitteiden johdosta. Voimayhtiöt ovat siirtyneet yhä enemmän kaasuun ja samalla hiilen vienti esimerkiksi Eurooppaan on kasvanut. Tilanne on vaikuttanut myönteisesti Yhdysvaltojen kasvihuonepäästöihin, jotka ovat laskeneet osin juuri kaasuun siirtymisen, mutta myös energiatehokkuuden parantumisen myötä. Samalla tilanne haastaa investointeja uusiutuvaan energiaan. EIA ennustaa silti uusiutuvan energian osuuden kasvavan 12 prosentista 16 prosenttiin sähköntuotannossa. Tästä suurin osa on tuulivoimaa, mutta myös puupohjaisen biomassan odotetaan kaksin-, jopa kolminkertaistuvan sekä voimantuotannossa että teollisessa yhdistetyssä voiman ja lämmöntuotannossa.
            
Kaasubuumin rinnalla on hyvä huomata, että Yhdysvalloista on tulossa myös maailman suurin öljyntuottaja muutaman vuoden sisällä. Liuskeöljyn tuotanto kasvaa kovaa vauhtia, joskin kääntyy laskuun v. 2020 EIA:n tuoreimman ennusteen mukaan. Jos asiaa kysyy vaikkapa Pohjois-Dakotan öljyntuottajilta, ei ennuste ole sama. Uusia varantoja on löydetty syvemmistä maakerrostumista ja usko tekniikan kehittymiseen on vahva.
 
Sannamaaria Vanamo