Myanmarin rauhanaloite on tuonut turvallisuudentunnetta pelon keskelle
Vaikka taustalla kummittelee edelleen pelkoja, kaksi vuotta toiminut Myanmarin rauhanaloite on kääntänyt monien Myanmarin kansalaisten elämän parempaan suuntaan.
Myanmarin rauhanaloite on toteutettu yhteistyössä seitsemän etnisen aseistetun ryhmän, kolmentoista paikallisen kumppanin ja yhdeksän kansainvälisen kumppanin kanssa.
Sitä ovat tukeneet Suomen ohella Norja, Hollanti, Tanska, Iso-Britannia, Sveitsi, Euroopan unioni ja Australia.
Aloitteen käynnistyessä liikkeelle lähdettiin varovaisesti. Rauhanaloite ei saanut vaarantaa Myanmarin herkkää tilannetta, joten toiminta aloitettiin pienten hankkeiden avulla.
Henkilötodistukset lisäävät liikkuvuutta
Yhdessä projekteista kyläläisille tuotettiin henkilötodistukset. He pääsevät nyt käyttämään kylän ulkopuolisia palveluita kuten sairaalaa ja tapaamaan pitkästä aikaa perheitään ja sukulaisiaan. Jotkin ryhmät ovat jo voineet palata takaisin omille kotiseuduilleen.
Ruokaturvasta ollaan erittäin kiitollisia. Tulevaisuuden omavaraisuuden takaamiseksi kyläläisiä on koulutettu kehittämään omia elinkeinojaan.
Monissa Myanmarin etnisissä kylissä miehet ovat olleet hyvin hallitsevassa asemassa. Naisten etujen ajaminen on nostanut esille ajatuksen tasa-arvosta ja parantanut naisten asemaa.
Kuulemishankkeet ovat auttaneet kansalaisryhmittymiä saamaan äänensä kuuluviin. Monikulttuurisessa Myanmarissa on 135 etnistä vähemmistöryhmää, ja kielimuuri lisää kommunikoinnin haasteita.
Kansalaisten toiveiden ja huolenaiheiden kuunteleminen on tuonut tunteen merkityksellisyydestä ja siitä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa.
Kattojärjestön kautta tasapuolisesti apua
Myanmarin rauhanaloitetta pidetään hyvin tärkeänä pienten hankkeiden kattojärjestönä ja onnistuneesti käyntiin lähteneiden hankkeiden toivotaan jatkuvan. Jo tähän mennessä on saavutettu paljon, mutta vielä monessa asiassa tarvitaan tukea.
Tärkeintä on taata ihmisille turvallisuus. Vaikka rauhanaloite on auttanut etnisiä ryhmiä turvallisuudentunteen lisäämisessä, ei turvallinen elämä ole kaikille itsestäänselvyys.
Tulitaukosopimusten solmiminen epäilyttää etnisiä vähemmistöjä. Yritetäänkö sopimusten avulla kontrolloida ryhmiä ja heidän maa-alueitaan? Miten etniset ryhmät kykenevät pitämään huolta oikeuksistaan?
Kansalaisilla on pelko herkän tilanteen taustalla kummittelevista oman edun tavoittelijoista. Onko kaikki kansainvälinen apu puhdasta hyväntekeväisyyttä vai suunnitellaanko selän takana esimerkiksi bisneskuvioita kaivosteollisuuden puolella?
Epäilyksien leijuessa ilmassa ihmiset silti huomaavat, että parin viime vuoden aikana moni asia heidän elämässään on parantunut. Kansainvälisille tukijoille Myanmarin rauhanaloite on toiminut kattojärjestönä, jonka avulla tukea on pystytty antamaan tasapuolisesti sitä tarvitseville.
Paikallisten luottamus tulevaisuuteen on kasvamassa ja he suuntaavat kohti turvallisempaa ja vapaampaa huomista.
Heidi Tawast
Kirjoittaja työskenteli korkeakouluharjoittelijana Suomen Bangkokin-suurlähetystössä ja osallistui helmikuussa 2014 Myanmarin rauhanaloitetta koskevaan tilaisuuteen.