Muuttuva Nigeria – Afrikan talouskasvun tulevaisuus?
Nigerian kasvavat markkinat tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Vaikka olosuhteet ovat haastavat, kansainvälinen yhteisö tuntuu kohdistaneen mielenkiintonsa Nigeriaan ja öljytalouden vaurauden toivotaan siirtyvän myös muille teollisuuden sektoreille. Mutta ollakseen Nigeriassa vuonna 2020, on paikalla oltava viimeistään nyt.
Talouden ja kaupan näkymät
Nigeria on paitsi Afrikan väkirikkain maa (n. 150 milj.), sen väestönkasvu on huimaa (ennuste 289 milj. asukasta vuonna 2050). Noin $ 214 mrd. BKT:llään Nigeria on maanosan toiseksi suurin talous Etelä-Afrikan jälkeen ja sen arvioidaan ohittavan Etelä-Afrikan lähivuosina. Nigeria on Suomen toiseksi tärkein vientikohde Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Nigerian BKT:n kasvu oli vuonna 2010 noin 7-8 %. Öljyntuotannon ulkopuolinen talouskasvu arvioidaan yli 8 % tasolle. Tärkein veturi kasvulle on kuitenkin maatalous (40 % BKT:stä). Inflaatio on tilastollisesti laskenut alle 13 %:in ja ulkomaiset valuuttavarannot olivat $ 34,58 mrd. 30.9.2010, vastaten 17 kk:n tuontisuojaa. Vuonna 2009 Nigerian viennin arvo oli $ 52,5 mrd, tuonnin $ 39 mrd.
Nigeria on Commonwealthin jäsen ja WTO:n jäsen vuodesta 1995. Vaikka Nigeria on yksi Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS:n perusjäsenistä, ja talousyhteisön päämaja sijaitsee Abujassa, se ei ole vielä muiden alueen maiden tavoin integroitunut alueelliseen talouteen kunnolla eikä mm. mukauttanut tullejaan ECOWAS:n yhteisen tullitariffin tasolle. Nigerian tärkein kauppakumppani on EU (viennistä 20 %, tuonnista 30 %). EU neuvottelee parhaillaan talouskumppanuussopimusta (Economic Partnership Agreement EPA) ECOWAS:n kanssa, joka toisi myös Nigerian EPA:n vapaakaupparegiimiin.
Öljy on selkeästi Nigerian talouden ydin. Öljyntuotannossa Nigeria sijoittuu maailmassa 6.-10. ja Afrikassa 1. sijalle, kilpaillen sijoituksesta Angolan kanssa. Öljysektori tuottaa BKT:stä n. 30 % mutta valtiontuloista yli 80 % ja vientituloista yli 9 %.
Öljy hallitsee, muut nousevat mukana
Öljy on ratkaiseva tekijä Nigerian asemalle kansainvälisessä kaupassa ja politiikassa. Nigeria on OPEC:n kulmakiviä. USA tuo nigerialaisöljystä miljoona tynnyriä päivässä ja Nigeria on konservatiivisimmissa arvioissa USA:n viidenneksi, viimeisimpien tietojen mukaan jo 3. tärkein öljyntuottaja ja Saharan eteläpuolisen Afrikan tärkeimpänä kauppakumppanina. Nigerian ja USA:n välillä on ollut Trade and Investment Framework Agreement (TIFA) puitesopimus vuodesta 2000 lähtien ja Nigeria on African Growth and Opportunity Act (AGOA) -etuisuuksien piirissä.
Eurooppa tuo öljystä 25 %, Intia 11 % ja Brasilia 7 %. Kiina tuo Nigeriasta vain 28 000 barrelia päivässä, 4,77 milj. kokonaistuonnistaan, mutta viimeaikaiset sijoitukset ovat muuttamassa asetelmaa. Myös Brasilian osuus kaupasta kasvaa: Nigeria on Brasilialle tärkein tuontikumppani Afrikassa ja globaalisti viides. Intia, Malesia, Indonesia ja Etelä-Afrikka ovat kaikki nostamassa vientiosuuksiaan Nigeriaan.
Nigerian öljyntuotantoa hallitsevat tällä hetkellä Shell, Chevron, Exxon, Total ja Eni. Ne toimivat yhteisyrityksinä Nigerian kansallisen toimijan, yleensä 55 % – 60 % osuudella osallistuvan Nigerian National Petroleum Corporation NNPC:n kanssa. Lopullista hyväksyntää odottava laajamittainen Petroleum Industry Bill -paketti pyrkii purkamaan sääntelyä, NNPC:n asemaa ja valtiontukijärjestelmää, jolla jalostettuja tuotteita on tuotu maahan oman jalostustoiminnan puuttuessa.
Presidentin julkistama energiasektorin tiekartta (”Power Sector Roadmap”) puolestaan pyrkii vastaamaan voimantuotannon, -välityksen ja -jakelun kapasiteetti ja infrastruktuuriongelmiin. Myös kaasusektorin uudistamiseksi ja etenkin uuden hinnoittelun eteen on vireillä uudistusohjelma, ”Gas Master Plan”. Nigeria olisi enegia- ja ympäristöteknologia-alan yrityksille houkutteleva, vesivoimasta biomassan kautta jäte-energiaan.
Pankkisektori on toinen uudistuksia kokenut ala. Moni ulkomainen liikepankki on ollut kiinnostunut sijoittamaan nigerialaispankkeihin. Monen muun sektorin reformit ovat vasta aluillaan. Oma lukunsa Nigerian taloudessa on telekommunikaatiosektori, jota pidetään yhtenä Afrikan kiinnostavimmista ja edistyneimmistä. Vapautumisen jälkeen, 9 vuoden ajan, markkina on vetänyt ulkomaisia investointeja jopa $ 12 mrd. arvosta. Nigerian arvioidaan vetävän globaalia kasvua seuraavien 3–5 vuoden ajan.
Kokonaisuudessaan hallitus pyrkii, kansainvälisten luottolaitosten ja keskuspankin tuella, ohjaamaan sijoituksia etenkin energia- ja infrastruktuurialoille. Moni sektori on kasvussa, markkinoita avataan, ja maassa on valtavasti pääomaa öljyn ansiosta. Nigeria on iso ja monipuolinen markkina. Esimerkiksi maan liiketoiminnan keskus, mahdollisesti jopa 40 % BKT:sta tuottava yli 17 milj. asukkaan Lagos ei ole liiketoimintaympäristönä verrattavissa muuhun maahan. Uudistukset, etenkin energiasektorilla, ovat silti takellelleet ja Nigeriaan liittyy huomattavia poliittisia ja muita riskejä.
Poliittinen riski ?
Maa on valtavan monipuolinen monessa mielessä myös poliittisen riskin kannalta. Merkittävin poliittinen riski liittyy vaaleihin. Vaalit parlamentti-, kuvernööri- ja presidenttitasoilla pidetään huhtikuussa 2011. Vallanjakoneuvottelut voivat kestää pidempään vuoden 2011 syksyyn eikä vaaleihin liittyvä väkivalta ole poissuljettua. Oleellista on, että yksikään presidenttiehdokkaista ei ole sanoutunut irti nykyhallinnon edistämistä uudistuksista. Istuva presidentti Goodluck Jonathan, yhdessä varapresidentti Namadi Sambon kanssa, on pääpuolue PDP:n ehdokas seuraavalle kaudelle. Moni osavaltio-kuvernööri kuitenkin tullee vaihtumaan varmemmin.
Nigeriassa tulee välttää matkustamista tietyille alueille. Nk. Middle Beltin eli pohjoisen muslimi- ja etelän kristittyjen alueiden väliin jäävän keskiosan (kaupungit Jos ja Bauchi) levottomuudet ovat olleet korostuneen paikallisia, taustoiltaan etnisiä eivätkä ole kohdistuneet ulkomaalaisiin saati haitanneet liiketoimintaa. Sitä vastoin Niger Deltan osavaltioissa on kytenyt ajoittain jopa matalan intensiteetin sisällissodaksi puhjenneita levottomuuksia. Suurin riski ulkomaisille on tulla kidnapatuiksi. Öljyteollisuus kärsii myös toistuvista sabotaaseista ja terroriuhkista. Silti on muistettava, että koko Nigerian valtava öljyteollisuus toimii tällä alueella ja asianmukaisin turvatoimin riskejä voi vähentää. Esim. Port Harcourt on merkittävä liikekeskus ja Bonny Island mahdollisesti Afrikan suurin teollisuusalue. Viime vuodesta lähtien Niger Deltan kriisi on ollut laantumassa, kun armahdusohjelma on edistynyt ja kapinallisjärjestö MEND on liittynyt siihen.
Kaupan esteet
Nigeria on yksi EU:n markkinoillepääsystrategian prioriteettimaista. EU on valinnut viisi pääasiallista kaupanestettä Nigeriassa (komission Market Access Database), joihin EU pyrkii erityisesti pureutumaan:
- tullimenettelyjen monimutkaisuus ja epäsäännöllinen soveltaminen,
- teknisten tuotteiden pääsystä vastaavan Standardization Organisation of Nigeria -hyväksyntämenettely,
- elintarviketeollisuuteen liittyvien tuotteiden markkinoillepääsystä vastaavan NAFDAC -menettely,
- WTO-sääntöjen vastaiset tuonti- ja
- vientikiellot.
Lagosin satama – Afrikan suurin – on hidas ja korruptiolle altis. Myös monimutkainen verotus, etenkin Lagosissa, sekä nigerialaisia suosivat vaatimukset öljyteollisuudessa ovat kaupan esteinä. Suomalaiset ovat maininneet lisäksi tekijänoikeuksien suojan puutteellisuuden, erityisesti telekommunikaatioalalla (piraattituotteet), johon regulaattori Nigerian Communications Commission (NCC) ja tulli pyrkivätkin puuttumaan. Käytännössä este on myös luotettavan edustajan löytäminen sekä viranomaistenkin myötävaikutuksella tapahtuva epälojaali kilpailu. Nämä esteet voivat kohdistua niin alkuperäiseen investointiin tai kauppaan kuin tyypillisesti huoltoon ja varaosatoimituksiin.
Tärkeä markkinoillepääsyn este Nigerian markkinoilla, etenkin toimittaessa julkisten hankintojen saralla ja/tai muutoin oltaessa tekemisissä julkisen sektorin kanssa, on korruptio. Nigeria oli vuoden 2010 Transparency International -tilastossa sijalla 134 ja sijoitus on vain huonontunut edellisestä. Korruption vastaisista viranomaisista etenkin Economic and Financial Crimes Commission on keskeinen. EFCC: n luotettavuudesta esitetään erilaisia arvioita. Riski Nigeriassa toimimiselle ovat myös suoranaiset huiputukset ja nk. 419 -kirjeet, joihin varautumisesta Suomen suurlähetystö on julkaissut sivuillaan ohjeita (www.finlandnigeria.org, kohdassa palvelut).
Suomen vienti- ja tuontinäkymät
Suomen vienti Nigeriaan laski 2009 noin 10 % edellisvuodesta, 61 484 871 euroon. Merkittävin osuus oli voimakoneilla ja moottoreilla (24 milj.), seuraavat kategoriat olivat puhelin-, radio, tv- yms. laitteet (18,5 milj.) ja paperi ja pahvi (85,5 milj.).
Vuoden 2010 aikana Suomi aloitti järjestelmällisemmät vienninedistämisponnistelut Nigeriaan. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen johti noin 15 yrityksen valtuuskunnan Abujaan ja Lagosiin maaliskuussa 2010. Suomalaisyrityksiä osallistui pohjoismaiselle yritysvaltuuskuntamatkalle Abujaan lokakuussa 2010. Pienimuotoisempia yritysvierailuja tapahtui näiden lisäksi lukuisia, kattaen eri aloja telekommunikaatiosta ympäristöteknologian kautta sairaalalaitteistoihin.
Finpro avasi toimiston Abujassa loppusyksystä 2010. Yhdessä suurlähetystön kanssa se tulee tarjoamaan entistä paremmat puitteet menestymiselle Nigeriassa. Nigeria on haastava, alkuinvestointeja ja riskinottokykyä vaativa mutta palkitseva markkina, jossa toiminta edellyttää pitkäjänteisyyttä.