Muutoksia Kiinan verotusjärjestelmässä; vaikutuksia ulkomaisiin yrityksiin

Verotulojen voimakas kasvu mahdollistaa Kiinan hallituksen kannalta varsin kivuttomat muutokset verotusjärjestelmissä. Uusi 1. tammikuuta 2008 voimaantuleva yritysverolaki poistaa ulkomaalaisten yritysten veroedun. Uusi yritysveron taso on 25 prosenttia sekä kiinalaisilla että ulkomaalaisilla yrityksillä. Tosin poikkeuksia ja siirtymäaikoja löytyy.

Arvonlisäveron uudistettu palautuskäytäntö suosii selvästi korkeateknologiaa. Mikään näistä uudistuksista ei kuitenkaan muuta sitä, että määräysten soveltaminen paikallistasolla vaihtelee suuresti. Yli vuoden tiedossa ollut verouudistus ei näytä vaikuttaneen suomalaisyritysten investointisuunnitelmiin ratkaisevalla tavalla.

Muutoksia verotusjärjestelmissä

Kiina on viime aikoina muuttanut merkittävällä tavalla verotustaan vastaamaan paremmin taloutensa nykytarpeita ja kansainvälisiä sitoumuksiaan. Tässä samassa yhteydessä eräitä ulkomaisten yritysten nauttimia erityisetuja on poistettu (tosin uusiin määräyksiin on sisällytetty siirtymäkausia). Nämä uudistukset on voitu tehdä varsin kivuttomasti verotulojen merkittävän kasvun takia: Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verotulot olivat noin 1,1 biljoonaa yuania (110 miljardia euroa). Nousua viime vuoteen on noin 25 prosenttia. Verotulot teollisuussektorilta ovat nousseet noin 20 prosenttia, kun taas kiinteistöalan verotulojen kasvu on ollut noin 35 prosentin luokkaa. Valtion veroviraston analyytikon Zhang Peisenin mukaan yksi merkittävimmistä tekijöistä verotulojen voimakkaassa kasvussa on tuonnin kasvu, mikä on aikaansaanut 27 prosentin nousun tuonnin verotuloissa.

Kiinan veronkannosta ja siihen liittyvistä säännöksistä vastaa Kiinan finanssiministeriö (MOF) yhdessä valtion veroviraston (SAT) kanssa.

Uusi yritysverolaki

Uusi yritysverolaki (corporate income tax law, CIT) tulee voimaan 1.1.2008 ja sen tarkoituksena on Kiinan hallituksen mukaan tasapuolistaa kilpailua sekä uudelleenpainottaa yritysveroa vastaamaan paremmin Kiinan uudistuspolitiikan linjauksia. Lisäksi tarkoituksena on muuttaa yritysverolakia alueita (erityistalousalueet) suosivasta toimialoja suosivaksi. Uusi yritysverolaki julkistettiin 16. maaliskuuta, mutta sen pääkohdat ovat olleet tiedossa jo yli vuoden. Lain julkistamisen ja sen voimaantulon välinen aika on niin sanottu ylimenokausi, jonka aikana on tarkoitus sopia lain yksityiskohtaisista käytännön sovellutuksista. Todennäköisesti ainakin osa näistä sovellutuksista jää kuitenkin vaille täydellistä selvyyttä ennen lain voimaan tuloa, jolloin saattaa syntyä tilanteita, joissa uutta lakia pitää soveltaa, vaikkei yksityiskohtaisia ohjeita vielä ole olemassa. Tämä on omiaan lisäämään paikallisia eroja lain soveltamisessa.

Uusi yritysverolaki - ainakin sanamuodoiltaan - suosii korkean teknologian lisäksi muun muassa luonnonsuojelua, maataloutta sekä infrastruktuurin kehittämistä. Käytännössä verohelpotukset näille aloille ovat määräaikaisia verovapauksia, veronalennuksia sekä verohyvityksiä. Verohelpotuksia on edelleen mahdollista saada myös kehittymättömille alueille suuntautuviin projekteihin. Etenkin näiden alueiden infrastruktuurin kehittämiseen Kiinan hallitus toivoo lisää investointeja.

Käytännössä uusi laki merkitsee kilpailuedun viemistä pois ulkomaisilta yrityksiltä. Vanhan lain tuomat edut ulkomaisille investoijille ovat edesauttaneet Kiinan nousua maailman suurimmaksi suorien ulkomaisten investointien vastaanottajamaaksi. Esimerkiksi vuonna 2005 Kiinaan perustettiin yli 44 000 ulkomaalaisrahoitteista yritystä, mikä nosti kokonaismäärän noin 500 000:een. Yleinen yritysvero laskee uudistuksen myötä 33:sta 25 prosenttiin. Niin kutsuttujen low profit -yritysten tuloveroprosentti on uudistuksen jälkeen 20. Useiden ulkomaisten yritysten kohdalla vero nousee, sillä tähän asti ne ovat voineet nauttia erityistalousalueiden verohelpotuksista, jotka nyt poistuvat.

Kiina kiristänyt veronmaksun valvontaa

Kiina on viime aikoina kiristänyt veronmaksun valvontaa, mutta käytännössä iso osa niin yrityksistä kuin yksityishenkilöistäkin jättää yhä veronsa maksamatta. Kriittisten arvioiden mukaan suurituloisista yksityishenkilöistä alle viidesosa maksaa tuloveronsa asianmukaisesti. Paikallisilla yrityksilläkin kerrotaan olevan kolmenlaista kirjanpitoa: yksi ulkomaista kumppania varten, toinen verottajaa ja kolmas, joka on todellinen kirjanpito.

Kiinalaisyritysten kannalta verouudistus on tervetullut, ja suurin syy lakiuudistukseen onkin kiinalaisosapuolten painostus tasapuolistaa kilpailua kiinalaisten ja ulkomaisten yritysten välillä. Monet kiinalaisyritykset ovat pyrkineet löytämään ulkomaalaisia yhteistyökumppaneita hyötyäkseen verohelpotuksista. Kiinalaisyritykset ovat myös rekisteröityneet ulkomailla, esimerkiksi Hongkongissa, ja palanneet takaisin Kiinaan saadakseen ulkomaalaisyrityksen statuksen (ns. fake foreign investments). Kiinan kauppaministeriön (MOFCOM) tutkijan Mei Xinyun mukaan kolmannes vuonna 2005 maahan tulleista "ulkomaisista" investoinneista oli todellisuudessa kiinalaisyritysten tekemiä.

Käytännössä monet valtion kanssa yhteistyössä toimivat kiinalaiset yritykset ovat saaneet jo ennen uudistusta erilaisia helpotuksia, ja valtaosa kiinalaisista yrityksistä on viime vuosina tehnyt selvää voittoa. Ulkomaisten yritysten kohdalla voittoa tekevien yritysten osuus on virallisten tilastojen mukaan vain noin puolet. Kiinalaisviranomaisten mukaan monet monikansalliset yritykset kuitenkin manipuloivat lukuja siirtohinnoittelun avulla. Siirtohinnoittelua pidetään yleisimpänä tapana välttää veronmaksua. Siirtohinnoittelun seuranta on kuitenkin tiivistynyt ja verotusta on tarkastusten jälkeen korjattu. Yritysten dokumentaation on oltava kunnossa.

Verohelpotukset poistuvat erityistalousalueilta, taloudellis- teknologisilta kehitysalueilta sekä tietyiltä rannikkoalueilta

Uusien säännösten mukaan verohelpotukset poistuvat erityistalousalueilta (SEZ), taloudellis- teknologisilta kehitysalueilta (ETDZ) sekä tietyiltä muilta rannikkoalueilta. Vanhenevan lain mukaan erityistalousalueilla toimivien yritysten ei tarvinnut maksaa kahdelta ensimmäiseltä voitolliselta vuodelta veroa lainkaan ja seuraavilta kolmelta vuodelta veroa tuli maksaa vain puolet (ns. 2+3 verovapaus). Uusi laki poistaa vanhat verohelpotukset, mutta säännökset sisältävät siirtymäajan, jonka puitteissa jo olevat veroetuuden saaneet yritykset voivat nauttia 2+3 verovapauden kauden loppuun saakka. Erityistapauksissa siirtymäaika voi olla jopa yhdeksän vuotta. Korkeateknologia-statuksen saaneet yritykset maksavat veroa pysyvästi vain 15 prosenttia. Verouudistuksen myötä tämä on nyt nähtävästi mahdollista koko maan alueella, eikä ainoastaan erityistalousalueilla.

Väistyvän yritysverolain mukaan yritys saattoi investoida voittonsa uudelleen, jolloin se sai veronpalautusta kyseisestä summasta 40 prosentista aina 100 prosenttiin saakka. Uusi vero ei todennäköisesti sisällä enää kyseistä mahdollisuutta verovapauteen. Tätä etuutta havittelevien yritysten tulisi siis investoida voittonsa uudelleen tämän vuoden puolella. Joissain tapauksessa uusi yritysverolaki saattaa aikaistaa suunniteltuja yrityskauppoja, sillä jo Kiinassa toimivat ja veroetuuksista nauttivat yritykset ovat etulyöntiasemassa uusiin yrityksiin verrattuna. Toisin sanoen, jo Kiinassa toimivan yrityksen ostaminen voi uuden lain myötä olla houkuttelevampi, joskin riskialttiimpi vaihtoehto kuin uuden perustaminen.

Arvonlisävero ja sen palautus, liiketoimintavero, vero maan arvon noususta sekä laitteiden verovapaa tuonti

Yleinen arvonlisäveroprosentti on Kiinassa 17. Tämä prosentti koskee hyödykkeiden tuontia ja myyntiä sekä prosessointi-, asennus- ja korjauspalkkioita. Alempaa 13 prosentin suuruista arvonlisäveroa maksetaan esimerkiksi kirjoista, sanomalehdistä, lämmityksestä ja vesijohtovedestä. Paikalliset verovirastot keräävät liiketoimintaveroa (business tax) aloilta kuten rakennusteollisuus, joukkoliikenne, rahoitus ja vakuutus, posti ja telekommunikaatio, kulttuuri, viihde ja urheilu. Liiketoimintavero on 9-asteinen ja se vaihtelee toimialasta riippuen 3 ja 20 prosentin välillä.

Vuoden 2006 syyskuussa Kiina uudisti arvonlisäveron palautusjärjestelmää vientituotteidensa osalta. Arvonlisäveroa ei palauteta enää lainkaan esimerkiksi hiilen ja maakaasun osalta. Terästeollisuuden tuotteiden kohdalla palautusprosentti puolestaan laski yhdestätoista kahdeksaan ja tekstiiliteollisuuden kohdalla kolmestatoista yhteentoista. Vastaavasti palautusprosentti nousi korkeateknologian tuotteiden kohdalla kolmestatoista seitsemääntoista. Kiina pyrkii kyseisellä uudistuksella painottamaan vientiään korkeateknologiseen suuntaan ja kannustamaan kiinalaisyrityksiä innovatiivisuuteen. Tuontivero poistuu kokonaan hiileltä ja monien muiden raaka-aineiden kohdalla se laskee. Arvonlisäveron palautusten merkitys on suuri yritysten kassavirroille. Kokeneen verokonsultin palkkaaminen jo yritystä perustettaessa on osoittautunut taloudellisesti järkeväksi strategiaksi ulkomaisille yrityksille.

Kiinassa on olemassa myös vero, jota maksetaan maan arvon noususta. Vero on progressiivinen ja nelitasoinen. Alin taso on 30 prosenttia arvonnoususta, ylin 60 prosenttia. Maata ei voi Kiinassa omistaa, vaan se kuuluu valtiolle. Maankäyttöoikeuden voi ainoastaan ostaa tietyksi ajaksi. Teollisuusmaa-alueilla aika on 50 vuotta, mutta kaupallisiin tarkoituksiin aika voi olla pidempi (70 vuotta). Usein suomalaisyritykset toimivat erilaisilla erityistalousalueilla, kuten teollisuuspuistoissa, jolloin he vuokraavat toimitilansa ja tehdasrakennuksensa, eikä kyseinen vero kosketa niitä. Lain mukaan rakennuksen ja maankäyttöoikeuden täytyy olla samoissa käsissä. Näin ollen yrityksen halutessa omistaa toimitilansa, sen täytyy ostaa maankäyttöoikeus. Esimerkiksi Nokia on ostanut Kiinassa maankäyttöoikeuksia.

Ulkomaiset yritykset voivat tuoda uusia laitteita ja koneita vero- ja tullivapaasti Kiinaan rekisteröidyn pääomansa verran. Uusi yritysverolaki ei ilmeisesti poista tätä kilpailuetuutta, mutta täyttä selvyyttä asiasta ei ole. Tässäkin asiassa paikallisviranomaisilla on runsaasti tulkinnanvaraa, eivätkä säännöt ole välttämättä samoja eri alueilla.

Paikalliset verosäännökset

Verotulot jaetaan Kiinassa paikallishallinnon ja keskushallinnon kesken. Valtion verovirasto ei vastaa itse kaikista paikallisista veronkannon käytännöistä, vaan päätös- ja toimeenpanovaltaa on hajautettu myös paikallistasolle. Valtion verovirastosta erillisiä paikallisverovirastoja on olemassa niin maakunta- kuin kaupunkitasollakin. Paikallishallitukset kilpailevat keskenään investoinneista ja yrittävät houkutella uusia yrityksiä alueelleen erilaisten verohelpotusten avulla ja luoda lisää työpaikkoja ja parantaa talouslukuja omalla toimivalta-alueellaan. Alueen omia yrityksiä tuetaan jättämällä verojen paikallisosuuksia ja paikallisia maksuja tulouttamatta. Myös erityisesti suuremmilla ulkomaalaisilla yrityksillä sekä sellaisilla, joilla on hallussaan haluttua korkeateknologiaa, on ollut mahdollista neuvotella paikallisviranomaisten kanssa maksuunpantavien verojensa ja muiden maksujen määrästä. Paikallisten verovirastojen vastuualueella on muun muassa liiketoiminta-, maankäyttö-, maan arvonnousu-, kiinteistö-, leima- ja sopimusvero sekä paikallinen yritysten tulovero.

Paikallisten toimintatapojen erilaisuuksien vuoksi tässä raportissa on mahdotonta esittää kattavaa kuvausta kaikista niistä paikallisista verovirastoista, joiden toimintapiireissä on suomalaisia yrityksiä, joten alla on esimerkinomaisesti kuvattu Pekingin ja Shenzenin verovirastojen toimintaa.

Pekingin verovirastolla (BJSAT) on oma kansainvälisten asioiden haarakonttorinsa. Sen vastuualueella ovat kaikki Pekingin ulkomaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Sen tehtävä on julkaista ja toimeenpanna verolait, tarjota neuvontaa veroasioissa sekä rangaista yrityksiä mahdollisista laiminlyönneistä. Tuotantoon suuntautuvat ulkomaiset korkean teknologian yritykset ovat saaneet nauttia Pekingin erityisalueilla (Fengtai, Changping) 3+3 verovapautta (ensimmäiset 3 vuotta vapaata, seuraavat 3 puolet verosta), jos yritysten toiminta-aika on yli kymmenen vuotta. Lisäksi yritysveroprosentti on ollut alennettu 15 (3+3 käytännössä siis 0 %+7,5 %). Nämä etuudet poistunevat uuden yritysverolain myötä. Kyseiset yritykset ovat olleet myös vapautettuja paikallisesta yritysten tuloverosta. Pekingissä toimivat ulkomaiset yritykset voivat saada verohelpotusta ensimmäiselle toimintavuodelle. Mikäli liiketoiminta-lisenssi myönnetään ennen kesäkuun viimeistä päivää, verohelpotus on voimassa kyseisen vuoden ajan. Jos lisensointi tapahtuu tämän päivän jälkeen, yritys maksaa yritysveroa normaalisti ensimmäisenä vuotena, mutta saa nauttia veroalesta toisena toimintavuotenaan.

Shenzhenin verovirasto myöntää verohelpotuksia korkean teknologian yrityksille sekä ohjelmistotuotantoon. Se tekee päätökset tapauskohtaisesti. Veroviraston mukaan liiketoimintaveroa ei tarvitse maksaa lainkaan kaikilla toimialoilla. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus ja korkeateknologia. Verohelpotusta on myös mahdollista anoa tapauksissa, joissa yritys rakentaa lisää toimitiloja, tai ostaa vastavalmistuneita rakennuksia. Shenzhenin erityistalousalueella yritysvero on ollut ulkomaalaisille yrityksille 15 prosenttia, mutta se tulee todennäköisesti nousemaan 25 prosenttiin uuden yritysverolain myötä.

Vaikutuksia suomalaisiin ja muihin ulkomaisiin yrityksiin

Suomalaisyritysten kohdalla on verouudistuksissa tullut esille yksi merkittävä ongelma: Turkisyrittäjät ovat nähneet Kiinan suunnitteleman arvonlisäveron palautusten poiston turkisten jatkojalostuksessa merkittävänä, jopa lähes ylitsepääsemättömänä esteenä liiketoiminnoilleen Kiinassa. Myös useimmat kilpailijat turkisalalla (mm. tanskalaiset) ovat saman ongelman edessä ja EU on jo keskustellut Kiinan viranomaisten kanssa tästä ongelmasta. Kiina näyttää kuitenkin jo päättäneen, että tämän alan alv-palautus poistuu jollakin aikavälillä Kiinan talouspolitiikan suurempien periaatteiden mukaisesti.

Muiden alojen suomalaisyritykset eivät ole esittäneet verouudistuksiin tai muihin verokysymyksiin liittyviä merkittäviä ongelmia, jotka olisivat ratkaisevalla tavalla vaikuttamassa investointipäätöksiin ja liiketoimintaan Kiinassa. Tähän vaikuttavat mm. korkeammat jalostusasteet (ja voittomarginaalit) sekä edelleen voimassaolevat mahdollisuudet tehdä paikallisia sopimuksia yllämainitun mukaisesti. Korkeammilla veroprosenteilla lienee jonkinlainen merkitys uusia investointipäätöksiä tehtäessä, mutta muualle kuin Kiinaan Aasiassa tehtyjen investointien takana on ollut ennemminkin pyrkimys olla lähellä muita markkinoita sekä halu diversifioida investointikohteita Kiinan ulkopuolelle. Eräät vientiin keskittyvät aasialaisyritykset ovat sen sijaan jo nähneet kapeiden voittomarginaaliensa häipyvän korkeampien verojen ja kustannusten myötä Kiinassa ja ne (ja eräät kiinalaisetkin yritykset) ovat Kiinan sijasta investoineet matalampien kustannusten maihin kuten Vietnamiin ja joissakin tapauksissa jopa samalla siirtäneet olemassa olevan tuotantonsa Kiinasta ko. maahan. Jotkut vastaavanlaiset lähinnä Kiinan markkinoilla toimivat yritykset joutuvat siirtymään matalampien kustannusten perässä rannikolta sisämaahan. Suomalaisyrityksiä ei tiettävästi ole siirtyjien joukossa ollut.

Tämä raportti on tehty yhteistyössä Pekingin vientikeskuksen (Finpro) ja HS International Oy:n kanssa.