Moldovan talouskehitys ja mahdollisuudet suomalaisyrityksille
Moldova on Euroopan köyhin maa, jonka liiketoimintaympäristön suomalaisyritykset kokevat haasteelliseksi lahjonnan ja vakiintumattoman oikeusjärjestelmän vuoksi.
Moldova on Euroopan köyhin maa, jossa valtaa pitää kommunistinen puolue jo toista vaalikautta. Talouskehitys on ollut hitaampaa kuin alueen muissa maissa johtuen lähinnä Transnistrian alueen aiheuttamista ongelmista ja suhteiden viilenemisestä tärkeimmän vientimaan Venäjän kanssa.
Moldovan vallassa oleva kommunistipuolue jatkaa talousuudistuksia. Korkein tuloverokanta asettuu ensi vuonna vain 18 prosenttiin 1300 dollaria ylittäville vuosituloille. Noin neljännes maan bruttokansantuotteesta koostuu ulko-moldovialaisten rahalähetyksistä.
Maan makrotalouteen liittyy epävarmuuksia, mutta Moldovan talous kehittynee kuitenkin lähivuosina suotuisasti, edellyttäen että talouskasvu Länsi-Balkanin alueella jatkuu. Erityisesti Romanian talouden buumi tulee heijastumaan Moldovaan.
Kommunistit talousliberaaleina ja EU:n ystävinä
Moldovan kommunistinen johto on noudattanut melko liberaalia talouspolitiikkaa. Talouden kasvua pyritään kiihdyttämään alhaisella verotuksella. Heinäkuussa 2007 parlamentti hyväksyi verotusraamit vuodelle 2008. Korkein tuloverokanta on 18 % yli 1330 dollarin tuloista. Hallitus on kaavaillut myös 13-14 %:n tasaveroa.
Vuoden 2003 jälkeen Moldova on pyrkinyt rakentamaan suhteitaan EU:n kanssa. Merkittävä edistysaskel EU-suhteissa oli Moldovan hyväksyminen Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin (SEECP) muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa toukokuussa. Jäsenyys SEECP:ssä mahdollisti Moldovan liittymisen CEFTA-sopimukseen, joka luo vapakauppa-alueen Balkanille. Sopimus allekirjoitettiin 19.12.2006 ja se tuli voimaan 1.5.2007.
Korkea inflaatio epävarmuustekijä
Moldovan heikon työllisyystilanteen vuoksi maasta on lähtenyt ulkomaille töihin lähes 400 000 henkeä. Moldovan talous on pitkälti riippuvainen ulkomailla työskentelevien moldovalaisten rahalähetyk-sistä. Moldovan kansallispankin mukaan nämä lähetykset olivat tammi-heinäkuussa lähes 600 miljoonaa dollaria ja niiden osuus BKT:stä on noin 27 %.
Moldovan bruttokansantuote vuonna 2006 oli 3,3 miljardia dollaria ja BKT/asukas noin 900 dollaria, ostovoimakorjattuna 3 360 USD. Vuonna 2006 BKT:n kasvu oli 4,3 %. Tämän vuoden kasvuksi ennuste-taan viittä prosenttia, samoin vuodelle 2008. Aikaisemmin tehtyjä korkeampia kasvuarvioita on jouduttu laskemaan Moldovaa kesällä 2007 kohdanneen ankaran kuivuuden vuoksi.
Keskimääräinen inflaatio on ollut viimeiset kolme vuotta runsaat 11 %. Viime kuukausina inflaatio on uudelleen kiihtynyt ollen IMF:n päähuolenaihe. IMF:n pysyvä Moldovan edustaja Johan Mathisen varoitti hiljattain pidetyssä lehdistötilaisuudessa: "Moldovaa ei voida pitää turvallisena investointikohteena ennenkuin makroekonominen stabiliteetti on saavutettu."
Moldova on maataloudesta riippuvainen maa. Maatalouden osuus BKT:stä on noin 25 % ja sen osuus kokonaisviennistä on 38 %. Vienti suuntautuu pääosin Venäjälle ja Ukrainaan.
IMF:ltä köyhyydenvähentämisohjelma
Kansainväliset rahoituslaitokset toimivat aktiivisesti Moldovassa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toukokuussa 2006 hyväksynyt 167 miljoonan dollarin köyhyydenvähentämisohjelman, josta Moldova on saanut kolmena eränä yhteensä 100 miljoonaa dollaria.
Lisäksi EBRD:llä ja Maailmanpankilla on hankkeita Moldovassa. Hol-lanti on myöntänyt Moldovalle 30 miljoonaa dollaria budjettitukea, teknistä apua ja tukea Pk-yrityksille. Euroopan Investointipankki myönsi heinäkuussa Moldovalle ensimmäisen luottonsa tienrakennus-hankkeeseen. Näissä hankkeissa olisi mahdollista hyödyntää suomalaisyritysten kokemusta ja teknologiaa.
Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Suomalaiset yritykset ovat toistaiseksi olleet passiivisia Moldovan markkinoilla. Moldovan liiketoimintaympäristöä ei pidetä houkuttelevana. Yritykset vieroksuvat monin paikoin rehottavaa korruptiota ja lahjontaa sekä vakiintumatonta oikeuskäytäntöä. Tämä ei ole kuitenkaan ollut esteenä monien muiden maiden investoijille.
Ulkomaisista yrityksistä aktiivisia Moldovan markkinoilla ovat olleet hollantilaiset, saksalaiset, espanjalaiset, itävaltalaiset, italialaiset, venäläiset ja turkkilaiset.
Viime aikoina on voitu havaita ulkomaisten investoijien siirtymistä Romaniasta Moldovaan. Siirtymisen Moldovaan selittää lähinnä maan vielä alhaisempi palkkataso.
Vaikka Moldova onkin Euroopan köyhin maa, kotimainen kysyntä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Sitä vauhdittaa ulkomailla olevien moldovalaisten rahalähetykset, joiden arvioidaan nousevan vuonna 2008 lähes puoleentoista miljardiin dollariin.
Nämä rahat näkyvät erityisesti pääkaupunki Chisinaussa, johon nousee paljon uudisrakennuksia ja jossa saneerataan vanhaa asuntokantaa. Chisinaun kaduilla näkee enemmän loistoautoja kuin Helsingissä.
Suomalaisilla tuotteilla on vielä Neuvostoliiton ajoilta hyvä maine Moldovassa. Tästä on vieläkin hyötyä suomalaisille viejille. Lapin Kulta on pääkaupungin asukkaiden kulttiolut.
Potentiaalisia toimialoja
Suomalaisilla yrityksillä on potentiaalia muun muassa maataloudessa, rakennusalalla, kulutustavarasektorilla, konsultoinnissa ja informaatioteknologiassa.
Moldovan tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin huonosti tunnettuja. Edellisestä kartoitusmatkasta on jo yli kymmenen vuotta. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrback vieraili Moldovassa liikemiesvaltuuskunnan kanssa kesällä 1996.
Suurlähetystön arvion mukaan Moldovan talous tulee kehittymään lähivuosina suotuisasti, edellyttäen että talouskasvu Länsi-Balkanin alueella jatkuu. Erityisesti Romanian talouden buumi tulee heijastu-maan Moldovaan. Suurlähetystön arvion mukaan Suomen vientiä Moldovaan on mahdollista lisätä merkittävästi, mikäli Moldovan markkinoille panostetaan nykyistä enemmän.