Miten Suomi teki sen? – Suomalainen opetusvienti otsikoissa Riadissa

Team Finland -yhteistyö on tuonut koulutusalan osaamisemme kartalle Saudi-Arabiassa. Suomi on noussut tuntemattomuudesta parrasvaloihin kolmessa vuodessa.  

Suomi oli teemamaana Riadissa viime viikolla pidetyillä koulutusalan messuilla. Kuva: IEFE Suomi oli teemamaana Riadissa viime viikolla pidetyillä koulutusalan messuilla. Kuva: IEFE

Saudi-Arabian panostaa opetusjärjestelmänsä ja koululaitoksensa kehittämiseen. Tässä kriittisessä vaiheessa suomalainen alan osaaminen on noussut maassa keskeiseen asemaan sekä vertailukohteena että kansainvälistä yhteistyötä kehitettäessä. Suomen kohdalla saudeja kiehtoo nopea nousu koulutus- ja kilpailukykyvertailujen kärkisijoille omaleimaisilla ratkaisuilla ja kohtuullisin kustannuksin.

Suomalainen koulujärjestelmä poikkeaa Saudi-Arabian malleista. Suomessa meillä on alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoinen peruskoulu, korkeatasoinen ja tutkimusta painottava opettajakoulutus, yksilöllinen oppimateriaalin ja opetussuunnitelmien laadinta sekä hajautettu arviointijärjestelmä.  Saudi-Arabiassa  on totuttu keskusjohtoisiin ja silti laadultaan kirjaviin malleihin.

Suomi oli teemamaana Riadissa viime viikolla pidetyillä koulutusalan messuilla.

”Suomessa ei ole koulutarkastuksia, standardoituja tasokokeita tai koulujen ranking-listoja”, toteusi opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tapio Kosunen messujen avajaispuheessaan.

Tuntematon Suomi ja valtavirrasta poikkeavat ratkaisut

Luottamukseen ja opettajalle delegoituun suunnittelu- ja harkintavaltaan perustuva suomalainen järjestelmä korostaa yksilöllisiä ratkaisuja. Silti suomalaisten oppilaiden tulokset ovat olleet tasalaatuisempia kuin yleisesti maailmalla sovellettujen kaavamaisten ja yhtenäistettyjen mallien soveltajilla - esimerkiksi saudeilla.

Miksi näin? Voisiko suomalaista mallia soveltaa myös Saudi-Arabiassa? Näitä kysymyksiä on viime aikoina kuullut usein paikallisten opetusalan toimijoiden suusta. Miten Suomi – jota suurin osa kansasta ei osaa sijoittaa edes kartalle – ja Saudi-Arabia voisivat tehdä yhteistyötä opetuksen saralla?

Mittavista investoinneista huolimatta saudit haluavat järjestelmänsä olevan myös kustannustehokas. Nykyisellään opetussektori vie neljänneksen valtion budjetista ja usein lisäksi vanhemmat maksavat kalliit yksityiskoulumaksut omasta pussistaan. Siitä huolimatta opettajat ovat alikoulutettuja, alipalkattuja ja oppimistulokset vaatimattomia.

Ymmärrettävästi suomalaisen mallin tapa saada hyviä tuloksia kautta linjan selkeästi alhaisemmin kustannuksin herättää kiinnostusta saudeissa. Yhtälöä on vaikea kopioida sellaisenaan Suomen ulkopuolelle, mutta kiinnostusta siihen riittää.

Team Finland on myös opetusvientiä

Saudi-Arabia on ollut jo viimeisen kolmen vuoden ajan yksi suomalaisen opetusviennin kohdemaista. Täysin suomalaisesta poikkeva opetusjärjestelmä, pitkät yhteistyöperinteet Atlantin toiselle puolelle ja suomalaisen yhteiskunnan vähäinen tuntemus ovat luoneet omat haasteensa toiminnan käynnistämiselle.

Kiitos suomalaisten alan asiantuntijoiden sekä pitkäjänteisen poikkihallinnollisen yhteistyön, viimein on päästy tilanteeseen, jossa Suomea käytetään referenssinä opetuksen kehittämisessä. Markkinat suomalaisille oppilaitoksille, yrityksille ja viranomaisyhteistyölle ovat avoinna, ja useita hankkeita onkin jo käynnissä.

Miten tähän on päästy? Avainasioina voidaan pitää tiivistä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, ulkoministeriön, Finpron sekä oppilaitosten ja yritysten kesken, jota suurlähetystö on paikan päällä koordinoinut ja tukenut. Saudi-Arabiassa henkilökohtaisen läsnäolon ja tiiviin yhteydenpidon merkitys korostuu, ja se rooli lankeaa luontevasti suurlähetystölle.

Latu auki yrityksille

Helmikuussa 2011 Riadissa järjestettiin ensimmäiset opetusalan IEFE-messut, ja silloin Suomen muutaman neliön kokoinen ständi ei juuri otsikkokynnystä ylittänyt. Eipä silloin Suomen olemassa olostakaan juuri tiedetty. Vuoden 2012 messujen yhteydessä suomalaistoimijoiden kesken asetettiin tavoite saada Suomelle virallisen teemamaan status vuoden 2013 tapahtumaan. Melkein vuoden kestäneet valmistelut, vierailut ja delegaatiot puolin ja toisin sekä laaja medianäkyvyys huipentuivat lopulta helmikuussa 2013 tämän tavoitteen täyttymiseen.

Yhteensä yli 70:n edustajan suomalaisdelegaatio valtasi kaupungin ja tiedostusvälineet sellaisella voimalla, että jotkin opetusviennin alueella kanssamme kilpailevat maat kysyivätkin: ”Miten Suomi teki sen ja voi pienenä maana näkyä joka paikassa?”

Jälkikäteen voidaan hyvällä omallatunnolla arvioida ovien Saudi-Arabiassa olevan nyt auki suomalaisille opetusalan toimijoille. Nykyisen aseman saavuttaminen lyhyessä ajassa on edellyttänyt erityisesti kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä Team Finlandin hengessä!

Lähetystöneuvos Mikko Pötsönen