Miten Ruotsi on rakentanut kaivosteollisuutensa toimintaedellytykset?
Kaivosteollisuudella on Ruotsissa pitkät perinteet, mutta se ei elä menneisyydessä: investoinnit alalle ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Kaivosalan lainsäädännön halutaan takaavan reilut pelisäännöt kaikille osapuolille. Voimassa olevia malmien etsintälupia on yli tuhat – liki sadalla yrityksellä ja noin 50 yksityishenkilöllä.
Ruotsi näkee – Suomen tapaan – hyödyntämättömät malmivarantonsa globaalissakin mittakaavassa erittäin potentiaalisina. Suomen Tukholman-suurlähetystön edustajalla oli tilaisuus vierailla lokakuussa Taalainmaalla, missä tutustuttiin Ruotsin vanhimpaan kaivokseen (Bolidenin nykyisin omistama Garpenberg) ja sen uuteen suureen rakennustyömaahan sekä Falunin niin ikään perinteikkääseen kuparikaivokseen.
Hetki historiaa: Ruotsin kaivossektorin pitkät perinteet
Kaivosteollisuudella on Ruotsissa erittäin pitkät perinteet, jotka ulottuvat maidemme yhteiselon aikaan. Ruotsin vanhimmassa kaivoksessa Taalainmaan Garpenbergissa tehtiin kaivauksia jo 1200-luvulla. Kaivoksesta on louhittu muun muassa sinkkiä, kuparia, lyijyä, kultaa ja hopeaa.
Tällä nykyisin Bolidenin omistamalla kaivosalueella tehdään mittavia rakennustöitä, joihin sisältyy sekä uutta infrastruktuuria (muun muassa teitä) että myös uuden rikastamon ja uusien maanalaisten käytävien rakentamista. Tavoitteena on jatkaa kaivoksen hyödyntämistä (sinkki, lyijy, hopea) aina 2030-luvulle saakka.
Myös Ruotsin kaivosalan keskeisin valtiollinen toimija ja valvontaelin, Bergsstaten, perustettiin jo 375 vuotta sitten eli vuonna 1637 kuningatar Kristiinan määräyksestä. Se on päätoimija Ruotsin nykyisen, 1.7.1992 voimaan tulleen kaivos-/mineraalilain soveltamisessa ja päätöksenteossa. Bergsstatenin pääkonttori on Luulajassa, sen sivutoimisto sijaitsee Falunissa. Organisatorisesti se toimii Ruotsin Geologisen tutkimuslaitoksen (Sveriges Geologiska Undersökning) puitteissa.
Mineraalilaki on työkalu kaivosteollisuudelle
Ruotsin mineraalilaki on tärkeä työkalu kaivosalan yrityksille. Lain on tarkoitus kannustaa tehokkaaseen malmien etsintään ja kilpailuun. Tämä sama tavoite oli lähtökohtana jo 375 vuotta sitten, kun Bergsstaten perustettiin.
Ruotsissa mineraalilaki mahdollistaa malmien etsinnän myös maanomistajista huolimatta, kunhan etsijälle ensin on myönnetty malmien etsintälupa ja hakija on maksanut kartoitusluvasta aiheutuvat (minimaaliset) vuosimaksut. Vuosimaksut vaihtelevat muutamasta kruunusta sataan kruunuun per hehtaari per vuosi riippuen siitä, kuinka pitkä etsintäaika on.
Kaivosalaa sääntelevän lainsäädännön keskeisin tavoite on taata selvät ja vakaat säännöt raaka-aineiden hyödyntämiselle eli luoda hyvät toimintaedellytykset kaivosteollisuudelle. Lain tarkoitus on luonnollisesti varmistaa samalla reilut pelisäännöt kaikille muillekin osapuolille, kuten maanomistajille. Myös ympäristönsuojelun näkökohdat otetaan luonnollisesti keskeisesti huomioon. Ruotsin mineraalilaissa on lueteltu ja nimetty kaikki ne mineraalit, joihin mineraalilakia sovelletaan. Kaikki muut mineraalit kuuluvat maanomistajalle.
Kaivoksen avaamisproseduurit Ruotsissa
Malmien etsintäluvan myöntää Ruotsissa Bergsstaten. Lupaa myönnettäessä tutkitaan, ettei etsinnästä aiheudu haittaa luonnolle tai muille ns. yleisille eduille. Etsintäluvan pohjalta tehtäviä tutkimuksia saadaan toteuttaa vain ja ainoastaan siihen liittyvän työsuunnitelman mukaisesti. Tässä yhteydessä ao. maanomistajaa ja ao. sijaintikuntaa kuullaan. Maanomistaja tai ao. kunnan viranomaiset voivat myös puuttua toimintaan, jos työsuunnitelman puitteissa ei pysytä.
Mikäli etsintävaihe sujuu ilman ongelmia ja löydökset ovat potentiaalisia, myöntää Bergsstaten tämän jälkeen mahdollisen kaivoksen perustamisen toimiluvan; se kuitenkin vielä harkitsee päätöstä yhteistyössä lääninhallituksen kanssa. Mikäli kyse on erityisen merkittävästä tapauksesta tai asiassa on ristiriitoja Bergstatenin ja lääninhallituksen välillä, tekee asiassa päätöksen maan hallitus.
Ennen toimiluvan toimeenpanoa on saatava vielä myönteinen tulos myös ympäristövaikutusten tutkimuksesta, jonka myöntää ympäristöoikeus. Lopuksi ao. kunta myöntää kaivokselle rakennusluvan. Mahdollinen maanhankinta tehdään luonnollisesti maanomistajalta.
Kaivosbuumi Ruotsissa jo vuodesta 2006
Bergsstatenin mukaan investoinnit kaivossektorille kaksinkertaistuivat vuodesta 2006 vuoteen 2008. Tuolloin kaivoksiin ja malmien etsintään tehdyt investoinnit nousivat liki 800 miljoonan kruunun (noin 90 miljoonan euron) vuositasolle aiemmalta noin 300–400 miljoonan kruunun vuositasolta, jolla ne olivat olleet edelliset kymmenen vuotta. Investoinnit hiipuivat vuonna 2009 noin 500 miljoonaan kruunuun, mutta palautuivat tämän jälkeen samalle noin 800 miljoonan kruunun tasolle vuosina 2010 ja 2011.
Malmien etsinnässä ja kartoituksessa tilanne Ruotsissa onkin nyt ”kuumempi” kuin koskaan maan historiassa. Tällä hetkellä Ruotsin tärkeimpiä malmeja ovat rauta ja muut perusmetallit sekä kulta. Suuremman kokoluokan kaivoksia on yhteensä nelisenkymmentä ulottuen läpi koko maan Skånesta aina maan pohjoisosiin saakka.
Bergstatenin mukaan kaivossektori työllistää tällä hetkellä Ruotsissa noin 10 000 ihmistä. Kaivosbuumin hyödyntämistä helpottaa Ruotsissa se, että maassa on (Suomen tapaan) malmien hyödyntämiseen liittyvää omaa teollista tuotantoa, kuten Atlas Copco, Sandvik, ja niin edelleen. Ruotsin etuina ovat myös yksinkertainen ja ymmärrettävä kaivoslaki, malmien (esimerkiksi rautamalmin) varsin rikkaat pitoisuudet, turvallinen ja vakaa investointiympäristö, hyvä infrastruktuuri, ammattitaitoiset työntekijät ja pitkät osaamisperinteet.
Tällä hetkellä Ruotsissa on voimassa olevia malmien etsintälupia reilut tuhat liki sadalla yrityksellä ja noin 50 yksityishenkilöllä. Uusissa luvissa kartoitetaan myös mahdollisia timantti- ja öljyesiintymiä. Koko kaivossektorin yhteenlasketut tuotot ylsivät viime vuonna Ruotsissa ennätykselliseen 50 miljardiin kruunuun eli liki 6 miljardiin euroon.
Ruotsin valtio on halunnut säilyttää osin valtion omistuksessa muutamia tärkeiksi katsomiaan kaivoksia. Esimerkiksi Ruotsin valtion omistama, Euroopan suurin yksittäinen rautamalmikaivos Kiirunassa (LKAB) tuotti Ruotsin valtion kassaan viime vuonna peräti noin miljardi euroa eli noin miljardi kruunua kuukaudessa.