Ministeri Paavo Väyrysen VKE-matka Etelä-Afrikkaan

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili Etelä-Afrikassa 2.-3.3.2009. Vierailulla oli mukana yli 20-henkinen yritysvaltuuskunta. Yritykset edustivat laajalti suomalaista osaamista mm. energia-, metsä-ja ympäristöteknologian sekä ICT- terveys ja maaseutukehityksen aloilta. Vierailun aikana allekirjoitettiin kumppanuusjulistus Suomen ja Etelä-Afrikan välillä pohjaksi maiden välisille suhteille tulevaisuudessa.

Kumppanuuksien promovoinnissa ja fasilitoinnissa hyödynnetään Ulkoministeriön instrumentteja valtionlaitosten, kuntien kansalaisjärjestöjen, yritysten sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseksi Suomen ja kehitysmaiden välillä. Ministeri tapasi tiiviin ohjelman aikana viisi Etelä-Afrikan ministeriä, ja osallistui business seminaariin Innovation Hubissa, jossa hän ja Etelä-Afrikan tiede- ja teknologiaministeri pitivät puheet. Business seminaarin ohella pidettiin erilliset kaivos- ja energia-alaan sekä yleiseen elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan keskittyneet työpajat, joihin osallistui suomalaisyritysten ohella paikallisten ministeriöiden sekä yritysten edustajia.

Varaulkoministeri Sue Van der Merwen tapaaminen 2.3.2009 ja kumppanuusjulistus

Ministeri Väyrynen ja apulaisulkoministeri Van der Merwe allekirjoittivat tapaamisen alussa julistuksen Suomen ja Etelä-Afrikan välisten kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä kumppanuuksien avulla. (Declaration of Intent between the Government of the Republic of South Africa and the Government of the Republic of Finland concerning the Deepening of Bilateral Relations and Strengthening Partnerships)

Ministeri Väyrynen toi esiin sen, että kumppanuuksia koskeva julistus luo pohjan tulevalle yhteistyöllemme Etelä-Afrikan kanssa kun lahjamuotoinen tuki nykyisessä muodossaan päättyy lähivuosina. Julistus kattaa yhteistyön niin poliittisen dialogin kuin kaupallistaloudellisten suhteiden osalta. Julistuksessa korostuu kumppanuuksien merkitys nykyisen yhteistyön jatkumona erityisesti osaamispohjaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen ja tiede- ja teknologiakehityksen saralla. Samalla siinä huomioidaan muiden mahdollisten temaattisten yhteistyöalojen kuten kaupan- ja kehityksen, ympäristön ja ilmastonmuutoksen sekä konfliktineston- ja hallinnan tuomat mahdollisuudet eteläisessä Afrikassa.

Apulaisulkoministeri Van der Merwe kiitti Suomea kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa ja Suomen tuesta apartheidin vastaiselle taistelulle. Hän totesi kumppanuuksien muodostuvan luonnollisen jatkumon yhteistyölle ja korosti kolmikantayhteistyön merkitystä Afrikassa sekä alueellista integraatiota tukevien hankkeiden tärkeyttä tulevassa yhteistyössämme.

Kaivos- ja energiaministeri Buyelwa Sonjican tapaaminen 2.3.2009

Lounastapaamisessa energia- ja kaivosministeri Buyelwa Sonjican kanssa ministeri Väyrynen esitteli Sonjicalle yritysdelegaation edustajat, joilla on aikomuksena lisätä yhteistyötään Etelä-Afrikan energia- ja kaivossektoreilla. Sonjica korosti Etelä-Afrikan tarvetta lisätä uusiutuvien energiamuotojen osuutta energiantuotannossaan. Johtuen kivihiilen dominanssista ja saatavuudesta jatkossakin maan tavoitteet ovat, Sonjican sanoin, "konservatiivisia": 4%, tai 10 000 GWh vuoteen 2013 mennessä.

Ministeri Sonjica totesi myös, että luonnollisesti uusiutuvien energialähteiden osuutta pyritään kasvattamaan yli virallisten tavoitteiden. Suurin potentiaali on Sonjican mukaan tuuli- ja vesivoimassa sekä kaatopaikkakaasujen talteenotossa ja hyödynnyksessä. Valtio-omisteinen sähköyhtiö Eskom dominoi energiasektorilla, mutta Etelä-Afrikan hallituksen vakaana tavoitteena on avata sektoria ja lisätä yksityssektorin osuutta energiantuotannosta aina 30%:iin asti. Keskeisenä houkuttimena yksityisille investoijille toimii se, että kansallinen "energiaregulaattori" NERSA päättää piakkoin sähkön ostotariffeista, mikä on investoijien kannattavuuslaskelmissa aivan keskeinen elementti. Myös uusiutuvia energialähteitä koskevat syöttötariffit annetaan pian.

Kaivossektorin osalta Sonjica korosti sen keskeistä sijaa osana Etelä-Afrikan yhteiskunnallisen transformaation toteuttamista. Hänen mukaansa kaivannaisten jatkojalostusta Etelä-Afrikan rajojen sisällä on lisättävä tuntuvasti nykyisestä uusien työpaikkojen luomiseksi, ja tulojen lisäämiseksi köyhimmälle väestönosalle.

Väyrynen kiitti Sonjicaa Etelä-Afrikan tilanteen ja haasteiden kartoittamista, ja totesi suomalaisyrityksillä olevan paljon annettavaa maalle. Hän korosti erityisesti suomalaista osaamista energiatehokkuudessa sekä uusiutuvaan energiaan liittyvässä teknologiassa. Yli 20 suomalaisyritystä onkin jo etabloitunut maahan, monet näistä ovat aktiiveja juuri maan energia- ja kaivossektoreilla. Väyrynen totesi erilaisten kehitysyhteistyövaroin rahoitettavien instrumenttien, kuten Finnpartnershipin sekä institutionaalisen ja temaattisen yhteistyön, olevan myös käytettävissä kumppanuuksien kannustamiseksi. Myös alueellinen lähestymistapa tuotiin esiin.

Alustuksista kummunneessa vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin yksityiskohtaisemmin aurinkoenergian asemaa Etelä-Afrikan energiasektorin suunnitelmissa -potentiaali olisi suuri. Sonjica myönsi ongelman ytimen oleva kapasiteettivajeessa, Etelä-Afrikka ei mm. pysty tuottamaan nykyisellään kuin kymmenesosan aurinkoenergialla toimivista vedenlämmittimistä, joita sen julkinen ja yksityinen sektori periaatteessa tarvitsisivat. Myös turvallisuusongelmat varsinkin köyhemmillä asuinalueilla vaikeuttavat edelleen tämän kaltaisten suhteellisen huokeiden innovaatioiden laajamittaista käyttöönottoa maassa.

Muita keskustelussa sivuttuja aiheita olivat kaivosten ja energiantuotantolaitosten paloturvallisuus, veden riittävyys teollisuuden tuotantotekijänä, sekä tietotekniikan keinot kuluttajien energiatietoisuuden lisäämiseksi ja energian kysynnän madaltamiseksi.

Tiede- ja teknologiaministeri Mosibudi Mangenan tapaaminen 2.3.2009

Tapaamisessa keskusteltiin ICT-yritysten kohtaamista vaikeuksista. Etelä-afrikkalaiset toivat esiin markkinoillepääsy- ja rahoituskysymykset. Etelä-Afrikan todettiin olevan suhteellisen kannustava liiketoimintaympäristö ulkomaalaisille yrityksille. Maassa on riittävästi "kriittistä massaa", jonka varaan rakentaa.  Suomalaisyritysten kannalta Etelä-Afrikka on tyypillinen teollistunut maa, joka ei juuri poikkea muista OECD-maista. Suomalaisyrityset hyödyntävät Etelä-Afrikan sijaintia myös porttina muuhun eteläiseen Afrikkaan.

Ministeri Mangena totesi liike-elämän suurimpana ongelmana Etelä-Afrikassa olevan ammattitaitoisen työvoiman puutteen, johon osasyynä on koulutusjärjestelmän epäonnistunut uudistus. Siirtyminen aiemmasta järjestelmästä uuteen ei ole toteunut vaan heikommassa asemassa olleet väestönosat ovat pysyneet köyhinä ja kouluttamattomina. Koulutusjärjestelmä olisi saatettava ensimmäisenä kuntoon. Sitä kautta voidaan vähentää myös rikollisuutta, joka muodostaa toisen merkittävän ongelman liike-elämälle.

Mangena kiitti Suomea yhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa ICT, innovaatio, tiede- ja teknologia-alalla todeten sen olevan ainutlaatuista ja hyvin käytännönläheistä.

Ympäristö- ja turismivaraministeri Rejoice T. Mabudafhasin tapaaminen 3.3.2009

Aamiaistapaamisella oli ministereiden lisäksi läsnä useita suomalaisyritysten edustajia. Keskeiset teemat keskustelussa olivat ilmastonmuutos, erityisesti naisten ja maaseudun köyhien kannalta, energiakysymykset sekä suomalainen osaaminen -

Varaministeri Mabudafhasin mukaan Etelä-Afrikan hallinnon eri alat mieltävät ympäristöasioiden tärkeyden ja toimivat yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Esimerkkeinä hän mainitsi mm. yhteistyön kaivos- ja energiaministeriön kanssa kaivosalueiden kunnostuksissa sekä samana päivänä käynnistyneen kansallisen ilmastokokouksen, joka järjestettiin yhteistyössä tiede- ja teknologiaministeriön kanssa muiden hallinnonalojen tukiessa taustalla.

Tärkeä aihe keskusteluissa oli ilmastonmuutos, ja muutoksen mahdolliset vaikutukset ruokaturvaan ja ihmisten terveyteen. Varaministeri oli erityisen huolestunut maaseutualueiden ja naisten selviämisestä. Muutoinkin varaministeri korosti naisten roolia, myös kansainvälisissä neuvotteluissa. Hänen mielestään olisi tärkeänä, että ihmiset voisivat ylipäätään jäädä nykyisille asuinsijoilleen, myös syrjäisillä alueilla.

Tämä vaatii kuitenkin uudenlaista ajattelua työpaikkojen luomisessa sekä ihmisten kouluttamisessa. Tärkeää on myös se, että mm. säätiedot on saatavilla kansalaisten omalla kielellä. Hän toi myös esiin Etelä-Afrikan kansallisissa ilmastoneuvotteluissa esillä pitämän kysymyksen teknologiasiirroista sekä niihin liittyvästä kapasiteetin nostamisesta.

Uusiutuvista energialähteistä keskusteltiin myös suhteellisen laajalti ja ympäristöministeriön edustajat toivat esiin erityisesti aurinko- ja tuulivoiman potentiaalin Etelä-Afrikassa.

Väyrynen puolestaan toi esiin, että rakennusten parempi eristäminen eittämättä lisäisi energiatehokkuutta Etelä-Afrikassa niin kylmällä kuin lämpimälläkin kaudella. Suomalaisilla yrityksillä olisi varmasti annettavaa rakennusten energiatehokkuuteen liittyen. Varaministeri myönsi asian tärkeyden, ja lisäsi, että perinnetietouden hyödyntäminen niin rakentamisessa kuin energiantuotannossa tulisi ottaa Etelä-Afrikassa paremmin huomioon.

Valtiovarainministeri Trevor Manuelin tapaaminen 3.3.2009

Tapaamisessa nousi keskeiselle sijalle globaali finanssikriisi, WTO-neuvottelut, Bretton Woods Instituutioiden reformit sekä Suomen ja Etelä-Afrikan kahdenvälinen yhteistyö uuden kumppanuusjulistuksen valossa.

Manuelin mukaan talouden laskusuhdanne ja epävarmuus finanssimarkkinoilla tulee jatkumaan mahdollisesti jopa seuraavat neljä vuotta. Kriisin seuraukset erityisesti Afrikalle, joka on suuresti riippuvainen perushyödykkeistä saatavista vientituloista ja ODA:sta, ovat huolestuttavat.

Valtion tulojen ja ODA:n väheneminen vaikeuttavat näiden maiden taloudellista asemaa entisestään ja ne joutuvat tukeutumaan Maailman Pankin ja IMF:n apuohjelmiin. Eteläisen Afrikan alueelta Sambian taloudellinen tilanne on erittäin huolestuttava maan tulojen perustuessa suurelta osin kuparin vientiin, joka finanssikriisin seurauksena on vähentynyt merkittävästi.

Etelä-Afrikan osalta talouskriisi on vaikuttanut eniten tuotantosektoriin ja kaivosteollisuuteen. Viennin supistuminen ja perushyödykkeiden hinnan lasku ovat merkittävästi alentaneet näiden sektoreiden tuottavuutta. Maa on kokenut ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen negatiivista taloudellista kasvua, viimeisen vuosineljänneksen kasvun jäädessä -1.6%:iin.