Miljardipelit Viron avautuvilla sähkömarkkinoilla
Riigikogussa käsiteltävät sähkömarkkinalain muutokset ovat nostaneet esille eri sähköntuottajille maksettavat tuet: millaisia sähköntuottajia valtion pitäisi tukea ja missä määrin? Eesti Energia tarvitsee tukea korvatakseen voimalat, jotka eivät vastaa EU-määräyksiä. Muussa tapauksessa yritystä uhkaa konkurssi. "Eesti Energia on vain yksi toimija Viron markkinoilla ja sen paikka sähköntuotantomarkkinoiden hallitsijana on muutaman vuoden päästä historiaa. On ihmeellistä, että vaaditaan, että he eivät saisi saada minkäänlaista tukea kun suurempien ja vahvempien kilpailijoiden pitäisi saada markkinoille tullessaan kaikenlaisia helpotuksia", Viron talous- ja viestintäministeriön alivaltiosihteeri Einari Kisel pohtii.
Eesti Päevaleht julkaisi lehdessään 27.1. Viron talous- ja viestintäministeriön alivaltiosihteeri Einari Kiselin kirjoituksen koskien Viron sähkömarkkinoita – ”Miljardipelit sähkömarkkinoilla”. Ohessa artikkeli vapaasti käännettynä.
Riigikogussa käsiteltävät sähkömarkkinalain muutokset ovat nostaneet esille eri sähköntuottajille maksettavat tuet: millaisia sähköntuottajia valtion pitäisi tukea ja missä määrin? Hallituksen esittämä sähkömarkkinalain muuttamisen lakiesitys perustuu Riigikogun viime kesäkuussa hyväksymään energiatalouden kehityssuunnitelmaan, jossa esitettiin tavoitteeksi perustaa Viroon vuoteen 2016 mennessä 600 MW palavaakiveä käyttävää sähköntuotantolaitosta ja sulkea tämän
jälkeen yli 1000 MW verran tuottavia vanhoja laitoksia.
Näitä sähköntuotantolaitoksia tarvitaan Viron energiatalouden varmuusvarustukseksi. Vuonna 2016 täytyy Narvan sähkölaitoksista sulkea EU-määräysten vastaiset voimalat, jotka kattavat 70 prosenttia tämänhetkisestä sähköntuotannosta.
Sijoitusriski liittyy pääosin vuodesta 2013 muuttuviin EU:n päästökauppasääntöihin ja jos valtio ei perustaisi minkäänlaista tukisysteemiä, olisi suuri vaara, että uudet palavankiven tuotantolaitokset ajaisivat sijoittajan – Eesti Energian – konkurssiin.
Lakiesityksessä esitetyt luvut tuntuvat pelottavan suurilta: kuluttajan pitäisi maksaa 20 vuoden aikana 24 miljardiin ulottuvat investoinnit. Herää kysymys: olisiko edullisempaa tapaa? On kyllä, jos rakennettaisiin esimerkiksi yhtä suuri maakaasulla
toimiva voimala. Siinä tapauksessa voisi Viron energiaturvallisuutta pitää enemmänkin kuin kyseenalaisena.
Myös muut vaihtoehdot pitävät sisällään suuremman varustusriskin tai vielä suuremmat kulut. Väon sähkövoimalan johtaja Andres Taukar (”Eesti Energian miljardipeli”, EPL 26.1.) nosti esiin Narvan laitosten haavoittuvuuden, mikä johtuu jäähdytysveden saatavuudesta (Narvan sähkölaitokset ovat riippuvaisia Narvan vesisäiliön vedentasosta, jonka säätövälineet sijaitsevat Narva-joen toisella puolella). Tämä ongelma voidaan ratkaista vedenvarustussysteemin uudelleen rakentamisella, luoden esimerkiksi mahdollisuuden pumpata vettä joen alajuoksulta yläjuoksulle.
Jos lasketaan paljonko maksettaisiin sähkön hinnan kautta tukea voimassaolevan sähkömarkkinalain perusteella esimerkiksi 600 MW puuta ja turvetta käyttäville sähkö – ja lämpövoimaloille, päästään tulokseen, että silloin kuluttajat maksaisivat niille sähkön hinnan kautta tukea 12 vuoden aikana melkein 40 miljardia kruunua.
Avautuvilla sähkömarkkinoilla käy tälläkin hetkellä armoton kilpailu. Viron sähkömarkkinoiden avautuminen on aktivoinut markkinaosuuksia omistavia yrityksiä toimimaan ja tekemään miljardien investointeja. Sekä Dalkia että Fortum ovat Eesti Energiaa monta kertaa suurempia ulkomaisella pääomalla toimivia yrityksiä, jotka ovat Väossa ja Tartossa tukien avulla tuoneet jo ensimmäiset uudet sähkövoimalat
markkinoille.
Huhtikuussa avautuvat sähkömarkkinat tuovat markkinoille myös venäläiset sähköntuottajat, vuonna 2013 valmistuva toinen suomalainen sähkökaapeli kasvattaa pohjoismaiden vaikutusta täkäläisillä markkinoilla, eritoten Olkiluodon uuden ydinvoimalan valmistuttua. Eesti Energia on vain yksi toimija näillä markkinoilla ja sen paikka sähköntuotantomarkkinoiden hallitsijana on muutaman vuoden päästä historiaa. On ihmeellistä, että vaaditaan, että he eivät saisi saada minkäänlaista tukea kun suurempien ja vahvempien kilpailijoiden pitäisi saada markkinoille tullessaan
kaikenlaisia helpotuksia.
Riigikogu pohtii myös kysymystä, olisiko puutavaran käyttäminen palavankivenlaitoksissa järkevää. Väitetään, että suuri puutavaran käyttö Narvassa nostaisi puutavaran hintaa. Viime vuoden hintatilastojen mukaan polttopuun hinta ei ole Virossa erityisemmin muuttunut ja pysyy viime vuosien alhaisimmalla tasolla pudottuaan huippuluvuista melkein puoleen. Tukkipuun hinta on noussut, mutta sitä
ei käytetä polttopuuna – hinnannousun takana on Suomen paperiteollisuuden kasvanut kysyntä.
Perusteltua keskustelua käydään siitä, voiko kondensaatiojärjestelmällä – eli kun tuotetaan vain sähköenergiaa eikä hyödynnetä lämpöenergiaa – tuotetusta sähköstä maksaa samanlaista tukea kuin lämmön kanssa tuotettavasta sähköstä. Myös tässä tapauksessa tulisi kaikkia tuottajia kohdella samanvertaisina. Jos yhteistuottamisen vaatimuksia ei täytetä, ei täysmääräistä tukea tulisi maksaa palavankivenlaitoksille
eikä myöskään pienemmille tuottajille.
Kuva: sunpig, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)