Mikä houkuttelee teknologiajätit Tanskaan?
Tanska on jo saanut houkuteltua maahan Applen, Facebookin ja viimeksi Googlen datakeskukset. Sijoituspaikkaa valittaessa sanotaan korostuneen vahva ja kannustava yhteisö sekä tarvittavat resurssit – työvoima, infrastruktuuri ja uusiutuva energia. Kaikilla näillä alueilla Tanska on profiloitunut Euroopassa edelläkävijänä. Samalla datakeskukset nostavat energiakulutusta kymmenillä prosenteilla ja vaativat Tanskaa laajentamaan uusiutuvan energian tuotantoaan.
Alkuvuodesta Facebook aloitti datakeskuksen rakentamisen Odensessa. Datakeskus valmistuu 2020 ja maksaa arviolta 68 milj. kruunua. Apple aloitti samanaikaisesti 6,3 mrd. kruunun datakeskuksen rakentamisen Viborgin kunnassa, sekä heinäkuussa toisen 13 mrd. kruunun datakeskuksen Aabenraan kuntaan. Näiden on määrä valmistua 2026 ja vastaavasti 2019.
Kesäkuussa Google ilmoitti ostaneensa 73,5 hehtaaria maata Fredericiassa 65 milj. kruunulla. Keskustelut mahdollisen datakeskuksen rakentamisesta ovat vielä työn alla.
Tanskan houkuttelevuuteen datakeskuksien sijaintipaikkana vaikuttavat ainakin seuraavat neljä tekijää:
Uusiutuvat energialähteet ja sähkön toimintavarmuus
Datakeskustoimintojen laajentamisessa keskeinen tekijä ovat helposti saatavilla oleva uusiutuva energia sekä energiaverkon luotettavuus. Datakeskukset haluavat brändätä itseään vihreinä yhtiöinä, minkä vuoksi ne haluavat käyttää uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon.
Tanska on onnistunut kehittämään globaalin maineen ekotehokkaana hyvinvointivaltiona, mikä tukee yhtiöiden vihreitä tavoitteita. Vuonna 2015 Tankassa tuotetusta sähköstä 69,3 % tuotettiin uusiutuvalla energialla. Suomessa vastaava luku oli 45 %. Sähköntuotannosta Tanskassa melkein 40 % oli tuulivoimaa, mikä on maailman huipputasoa. Samalla uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiakulutuksesta on vain 31 %. Tämä on huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa osuus on 38,7 %.
Applen datakeskukset jotka avataan Aabenraan sekä Viborgin kuntiin on määrä toimia pelkästään uusiutuvalla energialla, pitkälti tuulivoimalla. Jotta tämä on mahdollista, Apple on sitoutunut työskentelemään paikallisten kumppaneiden kanssa kehittääkseen uusia uusiutuvan energian hankkeita, kuten tuulivoimaloiden rakentamista. On kuitenkin epävarmaa riittääkö tämä energiatarpeen kattamiseksi. On arvioitu, että siihen tarvittaisiin 200 tuulivoimalaa joka täyttäisi Kööpenhaminan kokoisen alueen.
Energiaverkon luotettavuuden takaa Tanskan kattavan laaja ja hyvin toimiva sähköverkko, Smart Grid, joka mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen tuotantovaihtelujen tasaamisen. Aurinko- ja tuulivoiman epätasainen tuotanto on ratkaistu yhdistämällä kaikki energiantuotantolähteet samaan sähköverkkoon. Näin ollen Tanskalla on Euroopan korkein sähkön toimintavarmuus (99,99 %), eivätkä datakeskukset tarvitse varageneraattoreita koska energiaa hankitaan useasta eri lähteestä.
Lisäksi, jotta datakeskuksien toiminta on mahdollisimman ympäristömyönteistä, niiden tuottama yli-jäämälämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Tanskalaisista kodeista 64 %:iin toimitetaan kaukolämpöä, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus on 46 %.
Ilmasto ja IT-infrastruktuuri
Tanskan viileää säätä sekä kylmää merivettä hyödynnetään datakeskuksien servereiden jäähdyttämisessä. Tanskassa on myös alhainen luonnonmullistusriski, verrattuna Etelä-Euroopan maihin tai Kaliforniaan missä keskuksien pääkonttorit sijaitsevat ja kärsitään usein sähkökatkoksista. Merivettä on käytetty myös Suomessa Googlen Haminan datakeskuksessa jäähdytykseen.
Tanskan etu muihin Pohjoismaihin verrattuna on korkealaatuinen IT-infrastruktuuri. Tanska on pitkään ollut kuituverkkojen ja nopeiden yhteyksien laajentamisen eturintamassa. Atlantin ali kulkee suora internetyhteys Yhdysvaltoihin 7 000 kilometrin pituista TAT-14 kuitukaapelia pitkin. Tämä yhdistää Euroopan Yhdysvaltoihin, ja sujuvoittaa datan saamista muualle Eurooppaan kuten Saksaan ja Hollantiin sekä Pohjoismaihin. Tanskan sijainnilla on tämän takia merkittävä hyöty esimerkiksi pilvi- ja korttipalveluiden kehittämisessä Euroopassa.
Vakaa poliittinen ilmapiiri sekä kevyt byrokratia
Tanska on poliittisesti ja taloudellisesti vakaa maa, eikä ole merkkejä siitä, että tilanne muuttuu lähivuosina. Poliittisesti Tanskassa ollaan enenevästi valmiita vastaamaan yhtiöiden toiveisiin. Hyväksymismenetelmät ovat yksinkertaisia, lyhyitä ja läpinäkyviä mikä helpotuttaa datakeskuksien rakentamisprosessia. Tämä on datayhtiöille tärkeä tekijä IT-markkinan kiivaasti muuttuvan luonteen takia.
Lisäksi yritysvero on suhteellisen alhainen verrattuna Yhdysvaltoihin (22 % ja vastaavasti 35 %). Tanskan yritysvero on Suomea 2 % korkeampi, mutta suhteutettuna yritysten toimintakustannusten nousuun Suomessa muilla sektoreilla Tanska on kansainvälisesti kilpailukykyisempi.
Toukokuussa Tanska nimitti maailman ensimmäisen digitaalisuurlähettilään, jonka yhtenä päätarkoituksena on houkutella IT-investointeja Tanskaan. Hän toimii Piilaaksosta käsin, mutta mandaatti on globaali. Tanskan ulkoministeri Anders Samuelsen näkee teknologiajättien valinnan avata datakeskuksensa Tanskaan tärkeänä panoksen Tanskan jatkuvaan vihreään ja digitaaliseen kehitykseen.
Tällä hetkellä Tanskalla on muita Pohjoismaita korkeampi hinta teollisuuden sähkölle, mutta tämä on muuttumassa Tanskan muuttaessa sähköntuottajilta kerättyä maksua. Tanskan arvion mukaan yritys-ten maksaman sähkön hinta tulee laskemaan 25 % ja on sen jälkeen muiden Pohjoismaiden tasolla.
Korkea asiantuntemus
Tanskan pieneen kokoon nähden maalla on verrannollisen suuri määrä IT-alan koulutettua työvoimaa. Datakeskus vaatii osaavia insinöörejä, sekä johtavien tieteellisten yliopistojen tukea. Esimerkiksi Microsoft, jolla on vuodesta 2015 ollut konttori Lyngbyyssä, on osana kunnianhimoista rakennushanketta Lyngbyn kunnan sekä Tanskan Teknillisen Korkeakoulun (DTU) kanssa. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä alueesta kehitetään johtava IT-keskiö joka lisää yhteistyötä yhtiöiden ja yliopistojen sekä korkeakoulujen välillä.
Heidi Uotinen