Merenkulku on Kreikan talouden kulmakivi

Laivanvarustus on turismin ohella Kreikan tärkeimpiä tulonlähteitä. Kansainvälisen luonteensa takia se ei ole oleellisesti kärsinyt talouskriisin vaikutuksista.

Kreikka on maantieteelliseltä sijainniltaan ja topografialtaan suuri merivalta.    Merenkulku on Odysseuksen ajoilta lähtien ollut maan peruselinkeinoja. Kreikkalaisilla on useita merta tarkoittavia sanoja ja he ovat aikojen saatossa hankkineet rikkaat kokemukset asuessaan, käydessään kauppaa ja purjehtiessaan etenkin Välimerellä. Merien ja Kreikan poliittinen kohtalonyhteys liittyvät yhteen persialaissodista lähtien.

Vuonna 2014 Kreikan laivausalalla ulkomaantuotot kasvoivat edelleen edellisvuoteen verrattuna.  Viime vuodet ovat kuitenkin olleet merenkululle vaikeat ja ongelmat jatkuvat - sekä globaalisti että Kreikassa - kapasiteetin ylitarjontana ja alhaisina rahtimaksuina, poliittisina mullistuksina (aseelliset konfliktit, merirosvous, ihmisten, aseiden ja huumeiden salakuljetus), öljyn hinnan romahduksena jne.  Ongelmista huolimatta maan varustamot ovat kansainvälisesti hyvin kilpailukykyiset.      

Merenkulku tuottaa (laskutavasta riippuen) jopa 7 %:n Kreikan bruttokansantuotteesta, 16 mrd euroa/vuosi (vrt. matkailu 18 mrd/vuosi).  Maassa on nykyään yli 1300 merenkulkualan yritystä, joiden työllisyysvaikutus on 200 000 henkilötyövuotta (4 % työvoimasta). Tosin on hieman epäselvää kuinka paljon Kreikan laivausala todellisuudessa työllistää, kun yhä enemmän laivojen työvoimaa tulee mm. kehitysmaista.

Toiseksi suurin EU-tonnisto, seitsemänneksi suurin varustajamaa

EU-maiden merenkulku käsittää yhteensä 40 % koko maailman laivatonnistosta ja se työllistää 2,3 miljoonaa ihmistä. EU-maiden kauppamerenkulun kolme suurvaltaa ovat Malta (27 %), Kreikka (20 %) ja Kypros (10 %).

Kreikkaan rekisteröity laivatonnisto (kuolleen painon mukaan, dwt) vie sen maailman seitsemänneksi suurimmaksi varustajaksi. Kreikkalaisomistuksessa ja kansallisen lipun alla olevat reilut 4000 alusta (315m dwt) merkitsevät johtoasemaa maailmassa.  Kreikkalaisvarustamot olivat liittonsa mukaan v. 2015 suurimpia alusten tilaajia maailmassa: 7 % kaikista tilauksista. Kreikkalaisvarustamot investoivat runsaasti niin että alusten keski-ikä on laskenut alle EU:n keskiarvon.

Kreikan laivakanta käsittää 15 % maailman laivakuljetuskapasiteetista.  Omaisuusarvoksi lasketaan 108 mrd USD. Laivoista suuri osa on öljytankkereita, neljännes bulkkitavaralaivoja ja pienempi määrä kemiallisten aineiden ja tuotteiden kuljetusaluksia.

Kuva: MsK_, Phoebe & Apollon, Flickr.com, cc 2.0 Kuva: MsK_, Phoebe

Merenkulku työllistää

Merenkulku ja siihen liittyvät alat työllistävät Kreikassa noin 200 000 henkilöä. Heistä kolmannes, yli 60 000 menettäisi työnsä, mikäli laivojen omistajat jättäisivät Kreikan.   Viime vuosina yli 40 kreikkalaista varustamoa on paennut pelättyjä uusia veronkorotuksia Kyprokselle. Vuoden 2015 kesällä Kreikassa voimaan tulleet pääomakontrollit ovat osaltaan kiihdyttäneet laivojen siirtymistä Kreikan lipun alta mukavuuslippurekistereihin.

Laivausala koostuu paljolti Pireuksen sataman pienistä huolinta- ja varustamotoimistoista, jotka keräävät huolto- ja rahtimaksuja veroparatiiseihin sijoitettujen suuryritysten puolesta.  Toimistot hallinnoivat laivaliikennettä, joka ei välttämättä koskaan saavu Kreikkaan, ja saavat vastineeksi pienen osan kuljetusmaksuista.

Pireus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on Euroopan vilkkaimpia satamia ja Kreikan satamista tärkein. Siellä käy vuosittain 40 000 laivaa ja jopa 20 miljoonaa matkustajaa.  Vuodessa käsitellään noin 3 miljoona konttia.  Sataman yksityistäminen jatkuu ja tarjouksineen liikkeellä olevan kiinalaisen COSCOn ostokiinnostus ulottuu myös tärkeään Thessalonikin satamaan.

Ennen kukoistanut laivanrakennus on nyttemmin näivettynyt. Aikanaan maailmantasolla laivanrakennuksessa ollut Kreikka on nykypäivänä enemmän pieni kansallinen kuin kansainvälinen tekijä.  Tuotanto on supistunut radikaalisti EU:n ja maailmanmarkkinoiden paineissa. Laivanrakennuksen alasajossa työllisyysvaikutukset ovat olleet murskaavia mm.  Pireuksen vieressä olevalla Peraman korjaustelakalla on vuoden 2008 jälkeen 95  % henkilöstöstä menettänyt työpaikkansa.

Verovapauksia laivanvarustajille

Kreikassa laivanvarustus on nauttinut vuodesta 1953 perustuslakiin kirjatusta verovapaudesta. Valtion puuttumattomuus merenkulun asioihin on kreikkalaisten laivayhtiöiden mukaan olennainen syy sen menestykselle. Kreikan velkojien taholta on kuitenkin vaadittu, että merenkulkualan pitäisi maksaa nykyistä kattavammin veroja, ei vain tonniston vaan todellisten tulojen mukaan.

Vuoden 2014 sopimuksella varustamot lupautuivat jo vapaaehtoiseen lisäverojen maksuun vuosina 2014-2017 (jatkettu vuoteen 2020).  Nykyinen hallitus suunnitteli laivausalan verovapauksien lakkauttamista, mutta päätyi verouudistuksiin, jotka eivät "vahingoittaisi" laivausalaa vaan ottaisivat huomioon alan kilpailukykyisyyden.  Laivausalan toimijat ovat uhanneet lähteä Kreikasta, jos verot nousevat.

Suurimpien laivanvarustajayritysten omistajat asuvat Kreikan ulkopuolella ja sen myötä osingot päätyvät ulkomaille. On arvioitu, että Kreikan kriisitalous pääsisi jopa kertaheitolla kuiville, mikäli ulkomailla asuvat laivanomistajat maksaisivat edes 10 % omaisuudestaan Kreikan valtiolle verona. Valtion verotulot ovat jonkin verran kasvaneet, kun myös ulkomaisen lipun alla seilaavat alukset, joita johdetaan Kreikasta, joutuivat veronalaisiksi.

Laivanvarustajasuvut hyväntekijöinä

Kreikan johtavista laivanvarustajista ylivoimaisesti vaurain on Sveitsissä asuva Spiros Latsis. Hän on myös vähiten julkisuudessa näkyvä.   Latsis omistaa laivavarustamoja, pankkeja ja kiinteistöjä niin Kreikassa kuin muualla maailmassa.

Laivanvarustajasuvut, kuten Onassis ja Niarchos, tunnetaan myös hyväntekeväisyydestä. Ateenassa lahjoitukset näkyvät mm. kulttuurirakennuksina, sosiaalisina projekteina ja sairaaloina. Niarchos–säätiön uuden suurkeskuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (valtionarkisto, kansallisooppera, kulttuurikeskus, Välimeripuutarha) odotetaan valmistuvan kesään 2016 mennessä.  Tavallisen kreikkalaisen näkökulmasta hyväntekeväisyyttäkin oleellisempaa olisi, että verotus jakaantuisi nykyistä tasapuolisemmin, mikä tyydyttäisi kansan koeteltua oikeustajua talouskriisin hoidon vaatiessa osuutensa palkoista ja eläkkeistä.

Kansainväliset sopimukset ja järjestöt

Kreikka on jäsenenä keskeisissä merenkulkualaa koskevissa kansainvälisissä organisaatioissa ja sopimuksissa mikä takaa sen, että maa toimii kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti laivausalalla yleisesti ja myös esimerkiksi ympäristöasioissa. Maa huomioi toiminnassaan myös alkuperäisväestön, merentutkimuksen ja työturvallisuuden. Kreikka on hakenut tarkkailija-asemaa Arktiseen neuvostoon.

Laivausten valtionavustusten EU-ohjesääntöjen mukaan Euroopan unionin tulee taata sijoittajaystävällinen ympäristö, joka auttaa kilpailukyvyn ylläpitämisessä globaaleilla markkinoilla ja takaa investointien saannin EU-maihin jatkossakin. Tällä hetkellä Kreikan investointi-ilmapiiri on epävakaa.  Laivanvarustuksen Kreikassa nauttimien veroetuisuuksien - välillisen valtionavun - tulkintaa vaaditaan EU:ssa tiukennettavaksi, mutta toisaalta vastassa on maan vakiintunut poliittinen käytäntö.

Ympäröivistä kriiseistä huolimatta Kreikan merenkululla menee maailman merillä vielä varsin hyvin.