Meksikon kulutusvoimainen ja kasvava keskiluokka vauhdittaa maan talouskasvua

Meksikon kulutusvoimainen ja kasvava keskiluokka vauhdittaa maan talouskasvua

Meksikon vauhdilla kasvava keskiluokka vaikuttaisi olevan entistä koulutetumpaa, varakkaampaa, nuorempaa ja terveempää. Meksikon vauhdilla kasvava keskiluokka vaikuttaisi olevan entistä koulutetumpaa, varakkaampaa, nuorempaa ja terveempää. Kuva: Design by Health(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Jopa yli 55 miljoonaa meksikolaista kuuluu maan kulutusvoimaiseen keskiluokkaan, joka näyttelee tärkeää roolia maan talouskasvun vauhdittajana - tänä vuonna talouskasvun odotetaan olevan lähes 4%. Kulutustottumukset ovat muuttuneet ja kotitalouksien käytössäoleva keskimääräinen rahamäärä on kasvanut.

Meksikon keskiluokka on kasvanut merkittävästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Keskiluokan kasvu on merkittävä suuntaus kokonaistaloudellisesti ja maan tulevan kehityksen kannalta. Tämä positiivisesti talouskasvuun vaikuttava uutinen on kuitenkin Meksikon kohdalla jäänyt osittain negatiivissävytteisten erityisesti turvallisuustilannetta koskevien uutisten varjoon.

Meksiko on yksi maailman avoimimmista talouksista, mitä voidaan pitää yhtenä merkittävänä syynä keskiluokan nousuun. Myös maan makrotaloudellinen tilanne on vakaa. Meksikon keskuspankki (Banco de México) on onnistunut pitämään peson kurssin vakaana ja näin ollen hintojennousu on pysynyt kurissa, mikä on omalta osaltaan auttanut meksikolaisia vaurastumaan tai ainakin nousemaan köyhyydestä.

Köyhyyttä esiintyy Meksikossa edelleen laajalti, mutta Meksikoa ei voida enää pitää yksinomaan köyhänä maana, koska jopa yli 50 prosentin osuuden väestöstä voidaan katsoa kuuluvan keskiluokkaan. Lähteestä ja mittaustavasta riippuen Meksikon 114 miljoonan väestöstä köyhiä on arveltu olevan noin 25–50 prosenttia. Ajatus Meksikosta köyhänä maana, jota hallitsee parin prosentin osuudesta koostuva erittäin varakkaiden joukko, on joka tapauksessa vanhentunut. Köyhien ja rikkaiden välimaastoon on noussut runsaslukuinen ja vaikutusvaltainen keskiluokka.

Maailman rikkain mies, Carlos Slim, arvioi toukokuussa El Financiero talouslehden artikkelissa Meksikon keskiluokan kasvavan eksponentiaalisesti seuraavien 10–15 vuoden aikana ja keskimääräisen tulotason nousevan kyseisellä aikavälillä 15 000 dollariin per henkilö. Slim uskoo Euroopan talouskriisin tarjoavan mahdollisuuden Meksikolle ja muille Latinalaisen Amerikan maille, koska sijoittajat etsivät nyt vaihtoehtoisia investointikohteita Euroopan ulkopuolelta.

Keskiluokkaisuutta määrittävät etenkin kulutustottumukset

Meksikon vauhdilla kasvava keskiluokka vaikuttaisi olevan entistä koulutetumpaa, varakkaampaa, nuorempaa ja terveempää. Meksikon keskiluokka ei ole kuitenkaan absoluuttisesti yhtä vaurasta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa vaan se on suhteutettava maan yleiseen kehitystasoon ja kuluttajien ostovoimaan. Meksikossa keskiluokkaan kuulumiseen riittää esimerkiksi, että kotitaloudella on omistusasunto, uusi jääkaappi, auto ja pari matkapuhelinta. Keskiluokkaisesti Meksikossa elävä perhe eläisi vastaavin ansioin melko niukasti Yhdysvalloissa. Luonnollisestikin alhaisemmat elinkustannukset ja huokeampi hintataso vaikuttavat ostokäyttäytymiseen eikä eri maiden keskiluokkia voida verrata ainoastaan mittaamalla näiden rahallista ansiotasoa.

Yksi tapa selvittää, kuuluuko yksittäinen henkilö tai kotitalous keskiluokkaan on kysyä, mikä on näiden oma näkemys asiasta. Henkilö voi kokea kuuluvansa keskiluokkaan, vaikka tämän varsinaiset ansiotulot olisivatkin huomattavasti keskiluokan keskimääräisiä tuloja alhaisemmat. Merkittävää on huomata, että keskiluokkaan kuuluminen riippuu hyvin vahvasti henkilön omasta suhtautumisesta omaan varallisuuteensa. Keskiluokkaisuus on helppo yhdistää toiveikkaaseen tai eteenpäin katsovaan ajattelutapaan. Keskiluokkaan kuuluva henkilö uskoo, että kouluttautumalla ja työtä tekemällä on mahdollista saada itselleen parempi toimeentulo ja näin ollen myös kokee, että voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

Yhtenä yhteiskunnan keskiluokkaistumisen tunnusmerkkinä voidaan nähdä perhekoon pieneneminen. Maailmanpankin tietojen mukaan vielä vuonna 1960 Meksikossa syntyi 7.3 lasta naista kohden. Nykyisin syntyvyysaste on laskenut 2.3:en, mikä on vain hieman Yhdysvaltojen vastaavaa lukua (2.1) korkeampi. Naiset muodostavat jo 45 prosenttia työvoimasta. Naisten osallistuessa enemmän työelämään ja perhekokojen pienentyessä kotitalouksilla on enemmän rahaa käytettävissä kulutukseen ja kunkin lapsen koulutukseen. OECD:n tietojen mukaan yliopistokoulutuksen saaneiden meksikolaisten lukumäärä on kolminkertaistunut sitten vuoden 1980 ja keskiluokan budjetille suunnattua yksityistä yliopistokoulutusta on jatkuvasti enemmän tarjolla.

Keskiluokkaisuuteen yhdistetään usein tietynlaiset kulutustottumukset. Meksikossa katukuvassa näkee yhä enenevissä määrin keskiluokkaisia perheenäitejä, jotka vievät lapsiaan harrastuksiin, ajavat uudella autolla ja tekevät ostoksensa keskiluokalle suunnatuissa marketeissa. Lasten koulutukseen halutaan panostaa, koska kouluttautumista pidetään sijoituksena jälkikasvun tulevaisuuteen. Asenne tulevaisuutta kohtaan on muuttunut entistä positiivisemmaksi.

Keskiluokan vahvistuminen vauhdittaa talouskasvua– ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Meksikon keskiluokkaistuminen on merkittävä tekijä myös liiketoimintamahdollisuuksia ajatellen. Merkittävän suuri ja kulutusvoimainen keskiluokka muodostaa tärkeän markkinan esimerkiksi kestokulutushyödykkeitä tarjoaville yrityksille. Kulutustottumukset ovat muuttuneet radikaalisti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Omistusasuminen ja yksityisautoilu ovat yleistyneet. Suuria marketteja on entistä enemmän, luottokortteja käytetään arkipäiväisten ostosten tekemiseen ja terveydenhoitoon käytettävä osuus tuloista on kasvanut. Vapaa-aikaan ja viihteeseen käytetään huomattavasti aiempaa suurempi osa tuloista. Lisäksi maan sisäinen että ulkomaille suuntautuva lentomatkustus on yleistynyt.

Poliittisesti keskiluokka nähdään yhteiskuntaa tasapainottavana voimana, koska yleisesti ottaen keskiluokan keskuudessa taloudellista vakautta pidetään radikaaleja muutoksia parempana vaihtoehtona. Se osuus Meksikon väestöstä, joka on onnistunut nousemaan köyhyydestä ja pystynyt parantamaan elintasoaan, ei mielellään näkisi politiikassa liian suuria vallitsevaa tilannetta horjuttavia muutoksia. Keskiluokka on näin ollen yksi yhteiskunnan vakautta ylläpitävistä voimista. Meksikon heinäkuisten presidentinvaalien vasemmistoehdokkaan Andrés Manuel López Obradorin ajama agenda saattoi jo pelkällä vaikutelmalla radikaaliudesta pelästyttää osan keskiluokkaisista äänestäjistä, jotka eivät halua ravisuttaa taloudellista tilannettaan ja näin ollen karttoivat mitä tahansa jyrkkiä muutoksia politiikassa. Joulukuussa virkaan astuva vasemmistokeskustapuolue PRI:n presidentti Enrique Peña Nieto on vakuuttanut, ettei tule muuttamaan oikeistopuolue PAN:n ajamia makrotalouspolitiikkaa koskevia linjauksia. 

Keskiluokan kasvua Meksikossa ovat vauhdittaneet muun muassa kaupungistuminen, naisten osallistuminen työelämään, ja esimerkiksi koulutustasossa tapahtuneet parannukset. Talouskasvu vahvistaa keskiluokkaa ja toisaalta keskiluokan kasvu vahvistaa talouskasvua. Vahva keskiluokka muodostaa vakaan pohjan kulutukselle, mikä puolestaan kannustaa yrityksiä tuotannollisiin investointeihin. Tämän lisäksi keskiluokalla on taipumus vaikuttaa positiivisesti myös muihin kasvuun johtaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin.

Tarkempaa tietoa Meksikon kasvavasta keskiluokasta esimerkiksi teoksesta ”Mexico: A Middle Class Society – Poor No More, Developed Not Yet”.