Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 4/2020

Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 4/2020

Meksiko jatkaa syvässä taantumassa. Vuoden 2020 osalta kansainvälisten instituuttien arviot n. 10% talouden supistumisesta ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, Meksikon keskuspankin ennuste parani hieman: uusin arvio 9%. Vuoden 2020 lopussa Meksikolla oli 53,3% BKT:staan valtionvelkaa. Vuodelle 2021 maan hallitus odottaa 4,6% kasvua. Maan keskuspankin arvio varovaisempi, kuten myös kansainvälisten instituuttien arviot: Maailmanpankki ennustaa 3,7%, Economist Intelligence Unit ja IMF 3,5% kasvua.

Makrotalous

Meksiko jatkaa edelleen syvässä taantumassa. Vuoden 2020 osalta kansainvälisten instituuttien arviot n. 10 % talouden supistumisesta ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, Meksikon keskuspankin Banxicon ennuste parani hieman: aiemmin 12,8%, uusin arvio 9%. Vuoden 2020 lopussa Meksikolla oli 53.3 % BKT:staan valtionvelkaa.

Vuodelle 2021 maan hallitus odottaa 4,6% kasvua. Keskuspankki Banxicon arvio varovaisempi 3,34-3,44%, kuten myös kansainvälisten instituuttien arviot: Maailmanpankki ennustaa 3,7% kasvua, Economist Intelligence Unit 3,5% kasvua kuten myös IMF.

Meksikon luottoluokitukset suurimpien luokittajien mukaan laskivat pandemian myötä ja ovat pysyneet alhaalla: Fitch (BBB-), S&P (BBB) ja Moody’s (Baa1). Myös valtion öljy-yhtiö Pemex on roskaluokassa. Pemexin mahdollinen luokituksen alentaminen vaikuttaa myös maan luokitukseen.

Kuluttajien luottamus talouteen on hienoisessa nousussa. Lokakuussa luottamusarvo oli OECD:n mukaan 98.8 ja Meksikon tilastokeskus INEGI:n mukaan joulukuussa 38.1. OECD:n mukaan alle 100:n arvo osoittaa pessimististä asennetta talouden tulevaan kehitykseen, mikä saattaa johtaa taipumukseen säästää enemmän ja kuluttaa vähemmän. OECD-maiden keskiarvo oli marraskuussa 98.4. Vielä helmikuussa 2020 meksikolaisten kuluttajien luottamus oli OECD:n asteikolla yli 100:n, mutta kesällä käytiin niinkin alhaalla kuin 95.

Inflaatio nousi syksyllä yli neljän prosentin asettuen joulukuussa lopulta 3,15 prosenttiin, joka on vain hieman yli hallituksen 3 %:n tavoitteen. Huhtikuussa inflaatio oli vielä 2,2 %, ja nousi siitä tasaisesti. Meksikon keskuspankki on inflaation ja pandemian johdosta tapahtuneen talouden heikentymisen vuoksi alentanut ohjauskorkoaan tasaisesti joulukuisesta (2019) 7,25 prosentista vähitellen 4,25 prosenttiin, ja sen odotetaan leikkaavan sitä vielä 0,25 % kuluvan vuoden aikana.

Peson arvo heilahteli vuoden 2020 aikana paljon; tammikuun alussa 2021 1 USD: 20.04.

 

Ajankohtaista taloudesta ja politiikasta

 

Odotettu uusi pandemia-aalto siirsi joulukuussa 2020 osan maata, ml. pääkaupunki Mexico Cityn jälleen punaiselle eli korkeimmalle rajoitusasteikolle. Liikkumisrajoituksilla ja kaupankäynnin vaikeutumisella on suorat vaikutukset Meksikon jo huonossa jamassa olevaan talouteen. Paikalliset asiantuntijat povaavat 5 %:n supistumista vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin aikana, ja jopa 10% supistumista koko vuoden aikana, mikäli rajoituksia joudutaan jatkamaan pitkään. Meksikon keskuspankki Banxicon johtaja on arvioinut Meksikossa toteutuvan nk. V-muotoisen skenaarion, mutta talouden tasoittuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vasta vuoden 2022 lopulla. Niin Banxicon johtajan kuin muidenkin asiantuntijoiden mukaan kehitys on kuitenkin vahvasti riippuvaista pandemian hoidosta nyt ja lähitulevaisuudessa, erityisesti rokotusohjelman tehokkuus on avainasemassa. Hallituksen strategia pandemian vaikutusten torjumiseksi on perustunut säästötoimille ja sosiaaliohjelmien vahvistamiselle yritysten tukemisen ja verohelpotusten sijaan. Maa panostaa covid-rokoteohjelmaan, mutta rokoteohjelman loppuunsaattaminen nähdään vasta vuoden 2022 puolella.

Meksikon tilastokeskus INEGI:n tuoreiden lukujen mukaan vuonna 2020 Meksikolle tärkeä autoteollisuus näki 20,23% laskua tuotannossa verrattuna edellisvuoteen. Pahimpia kuukausia olivat huhti- ja toukokuu, jolloin maassa vallitsi tiukimmat pandemiarajoitukset. Vuoden loppua kohden tilanne on kuitenkin hiljalleen näyttänyt parempia lukuja.

Hallitus on päättänyt nostaa minimipalkkaa jo kolmannen kerran reilun kahden vuoden kautensa aikana: ensin 16 % vuonna 2019 ja 20 % vuonna 2020 ja nyt 15% vuodelle 2021. Ennen vuoden 2019 korotusta minimipalkkaa ei oltu nostettu 30 vuoteen. Hallitus on perustellut minimipalkkojen nostoa ostovoiman vahvistamisella. Silti myös näiden korotusten jälkeen palkat ovat Latinalaisen Amerikan alhaisimpia. Hallituksen tavoitteena on nostaa minimipalkkaa myös jatkossa ja saada Meksiko OECD-maiden top 60:een vuoteen 2024 mennessä, sijoituksen ollessa uusimman korotuksen jälkeen 76. Vuonna 2021 minimipäiväpalkka on 141.7 pesoa (7.10 USD) suurimmassa osassa maata, ja 213.4 pesoa (10.70 USD) USA:n vastaisen rajalla sijaitsevalla vapaakauppa-alueella. Minimipalkan nostaminen vaikuttaa kuitenkin vain virallisen sektorin työntekijöihin. Epävirallisella sektorilla työskentelee yli puolet Meksikon työvoimasta.

Hallitus on edistänyt suunnittelemaansa eläkereformia, joka on hiljattain saanut senaatin hyväksynnän. Reformin myötä työnantajien maksama eläkemaksu nousee 6,5 prosentista 15 prosenttiin ja asettaa ylärajan sille, kuinka ison komission yksityiset eläkerahastonylläpitäjät voivat periä (0,54%). Reformi on suotuisa työntekijöille, mutta sillä on myös tukea yksityiseltä sektorilta. Kritiikkiä reformi on saanut siitä, että komission yläraja vaikuttaisi eläkerahastojen välisen kilpailun vähenemiseen, kun insentiivi tarjota pienempää komissiota laskee.

Vuoden alusta nimitettiin uusi elinkeinoministeri: aiempi elinkeinoministeri Graciela Marquez siirtyi tilastokeskus INEGI:n hallitukseen, ja hänen seuraajakseen uudeksi elinkeinoministeriksi nimettiin Tatiana Clouthier, kansanedustaja ja presidentti López Obradorin vaalikampanjan vetäjä. Uusi ministeri on todennut haluavansa keskittyä meksikolaisten hyvinvointiin dialogin, inkluusion, diversifikaation ja innovaatioiden kautta.

 

Työttömyys on lisääntynyt pandemiavuoden 2020 aikana ja tilanteen uskotaan vain huonontuvan miljoonien menettäessä toimeentulonsa. Tilastokeskus INEGI:n luvuissa näkyy vain virallinen sektori. Pandemiavuoden 2020 osalta pahin jakso oli kesäkuu (5,5%), ja sen jälkeen tilanne on hiljalleen tasoittunut. Tuoreimpien, marraskuun lukujen mukaan työttömyysluku oli 4,5%.

 

Turismisektori kärsii edelleen, mutta siitä huolimatta Maailman turismijärjestön tilastojen mukaan Meksiko oli vuonna 2020 kolmanneksi eniten turisteja vastaanottanut maa 25, 1 miljoonalla kansainvälisellä matkailijalla (edellisvuonna 7, 45 miljoonaa matkailijaa). Tähän on vaikuttanut se, että Meksiko on koko pandemian ajan pitänyt rajat auki, eikä ole vaatinut negatiivisia covid-todistuksia tai pakkokaranteeneja maahan saavuttaessa. Vuoden 2021 osalta Meksikon turismiministeriö arvioi maahan saapuvan 42.7 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa. Turismi on kattanut 8,5 % Meksikon BKT:stä, sektorin arvioidaan toipuvan vasta vuonna 2023.

 

Meksikon talouspolitiikan tavoitteena on ollut monipuolistaa vientimarkkinoita, jotta Meksiko ei olisi niin riippuvainen USA:n markkinoista, jonne on suuntautunut n. 80 % viennistä. Uusi Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus USMCA tuli voimaan 1.7.2020. Meksikolle sopimus on tärkeä, erityisesti koronapandemian seurausten myötä. Tammi-syyskuussa 2020 Meksiko pysyi USA:n suurimpana kauppakumppanina. Pandemian aikana Meksiko-USA raja on ollut kaikelta ei-välttämättömältä liikenteeltä jo keväästä alkaen kiinni (jatkuen ainakin 21.2.2021 asti). EU-Meksiko -globaalisopimuksen neuvottelut saatiin päätökseen keväällä ja allekirjoituksen arvioidaan tapahtuvan vuoden 2021 ensimmäisellä puolikkaalla, sitten ratifioinnin. Uuden sopimuksen myötä muun muassa tullimaksut poistuvat unionin ja Meksikon välisessä kaupassa, tullimenettelyt helpottuvat ja osapuolten välinen sijoitussuoja tehostuu. Sopimus on ensimmäinen EU-kauppasopimus, joka sisältää säännökset korruptiota vastaan taistelemisesta.