Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 1/2023

Reilun 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 10. suurin maa ja maailman suurin espanjankielinen maa. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Meksiko on maailman 15. suurin talous ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. Eriarvoisuus on kuitenkin voimakasta ja OECD-maista Meksikolla on toiseksi korkein ero tulotasoissa. Meksikon hallituksen tilastojen mukaan puolet väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2020 ja heistä 8,3 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Meksikon talouskasvu on maltillista, 3,1 prosenttia vuonna 2022. Työllisyysaste ja bruttokansantuote ovat palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Inflaatio jatkuu korkeana.

Talouskasvu

Meksikon BKT kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2022 ollen noin 1343,46 miljardia euroa. Bruttokansantuote asukasta kohti oli 10 603 euroa. Meksikon keskuspankki Banco de México (Banxico) arvioi maaliskuussa 2023 BKT:n kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2023.

Vertailun vuoksi Suomessa BKT oli 266,7 miljardia euroa vuonna 2022 ja BKT asukasta kohti 47 991 euroa.

Inflaatio ja peson arvo

Meksikon keskuspankin kuluvan ja tulevan vuoden inflaatio-odotukset hidastuivat toukokuussa 2023 toista kuukautta peräkkäin, mutta ovat edelleen pankin asettaman 3 prosentin rajan yläpuolella. Analyytikot ennustavat, että perusinflaatio on tämän vuoden lopussa keskimäärin 5,54 prosenttia.

Meksikon peson kurssi oli 3. toukokuuta 17,91 Yhdysvaltain dollaria kohden ja 19.76 euroa kohden. Euron arvo on laskenut merkittävästi Meksikon pesoa kohden vuoden 2020 huhtikuun huipusta, jolloin Meksikon peson kurssi oli yli 27 yhtä euroa kohden.

Työllisyys

Helmikuussa 2023 Meksikon taloudellisesti aktiivisen väestön määrä oli 60 miljoonaa ihmistä, selviää kansallisen tilasto- ja maantieteen laitoksen INEGIn kansallisesta ammatti- ja työllisyystutkimuksesta (ENOE). Työttömiä työnhakijoita oli 1,6 miljoonaa vastaten 2,7 prosenttia taloudellisesti aktiivisesta väestöstä, mikä on 547 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työmarkkinoiden epämuodollisuus muodostaa edelleen keskeisen ongelman. Rekisteröimättömissä mikroyrityksissä, omavaraisuusmaataloudessa tai epävirallisesti ilman sosiaaliturvaa työskentelevien työntekijöiden määrä oli 32,4 miljoonaa helmikuussa 2022 vastaten 55,5 prosenttia työllisestä väestöstä. Määrä on 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Rahalähetykset

Rahan vastaanottamisesta ulkomailta on tullut yksi meksikolaisten perheiden tärkeimmistä elinkeinoista. Meksikon keskuspankin mukaan ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetykset Meksikoon ylsivät ennennäkemättömään 58,497 miljardiin dollariin vuonna 2022, mikä merkitsee 13,4 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu on suoraan kytköksissä Yhdysvaltain pandemian jälkeiseen elvytyspolitiikkaan.

Energiapolitiikka

El Economista kirjoittaa, että Meksiko otti askeleen taaksepäin puhtaan sähkön tuotannossa vuonna 2022, jolloin puhtaan sähkön osuus kaikesta sähköntuotannosta laski 26,1 prosenttiin edellisvuoden 27,5 prosentin tasosta. Kehitys vaikeuttaa Meksikon tavoitetta nostaa puhtaan energian osuus 35 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. 

Deloitte arvioi talouskatsauksessaan joulukuussa 2022, että tietyt sisäpoliittiset päätökset, jotka rajoittavat yksityistä sektoria ja laajentavat valtion roolia energia- ja kaivossektoreilla, muodostavat kasvunäkymiä heikentäviä riskejä. Yhdysvallat ja Kanada kokevat Meksikon energiapolitiikan suosivan valtion omistamaa sähkölaitos CFE:tä ja siten rikkovan Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välistä vapakauppasopimusta (USMCA). Maat ovat pyytäneet riitojenratkaisuneuvotteluja Meksikon kanssa.

Uusi kaivoslaki

Meksikon senaatti hyväksyi istunnoissaan huhtikuun lopulla muutoksia useaan lakiin – opposition boikotin aikana. Muutokset kaivoslakiin ovat yksi kiistanalaisimpia uudistuksia. Ne lyhentävät toimilupien kestoa 50 vuodesta 30:een (mahdollisuudella uusimiseen), tiukentavat vesilupien saamista ja edellyttävät, että 5 prosenttia voitosta palautetaan yhteisöille, joihin kaivostoimiluvat vaikuttavat. Sektorilla toimii runsaasti kanadalaisia yhtiöitä ja maan kauppaministeriö ilmoitti jo, että muutos vaikuttaisi merkittävästi sen investointeihin.  Meksikon kansallinen kaivoskamari (Camimex) puolestaan viestitti, että muutos voisi maksaa taloudelle 9 miljardia dollaria ja jopa 420 000 työpaikkaa.

Lakiehdotus 40 tunnin työviikosta

OECD-maista työntekijät Meksikossa työskentelevät pisimpiä päiviä. Hallitseva puolue Morena on ehdottanut lakiuudistusta, joka lyhentäisi työviikkoa 48 tunnista 40 tuntiin ja velvoittaisi antamaan työntekijöille kaksi vapaapäivää jokaista viittä työpäivää kohden. Työntekijät saisivat myös ylityökorvauksen kaikista 40 tuntia ylittävistä viikkotyötunneista. Perustuslain muutoksena laki edellyttää kahden kolmasosan enemmistön taakseen ja on epäselvää, koska lakiehdotus esitellään.

Nearshoring

Viime vuosina moni kansainvälinen yritys on päättänyt siirtää tuotantoaan pois Aasiasta, erityisesti Kiinasta. Katseet ovat suuntautuneet muun muassa Meksikoon, jolla on integroitu sisämarkkina ja yhteinen raja Yhdysvaltojen kanssa, kustannuksiltaan ja osaamistasoltaan kilpailukykyinen työvoima, vakiintuneet logistiset ketjut sekä verotukselliset kannustimet. Meksiko voisi olla monelle yritykselle jopa maailmanlaajuisen viennin tukikohta – sillä on 14 vapaakauppasopimusta yli 50 maan kanssa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Meksikon presidentti Andres Manuel Lopez Obrador ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau tapasivat huippukokouksessa tammikuussa Mexico Cityssä. Tapaamisen tuloksena he ilmoittivat muun muassa suunnitelmista tuottaa Pohjois-Amerikassa 25 prosenttia siitä, mitä maat tällä hetkellä tuovat Aasiasta. Tämä voisi merkitä Meksikolle jopa 2 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa. National Council of the Export Manufacturing Industry (Index) puolestaan arvioi, että nearshoring tuo vuoden 2023 loppuun mennessä 11 miljardin dollarin edestä sijoituksia Meksikoon. Kasvua voi kuitenkin rajoittaa Yhdysvaltoihin loppuvuodelle ennustettu talouden lievä taantuminen. Yleisesti analyytikot ovat arvioineet, että seuraavan vuosikymmenen aikana 60–150 miljardia dollaria voi virrata Meksikoon osana pyrkimyksiä siirtää tuotantoa lähemmäs kuluttajia. Meksiko, Yhdysvallat ja Kanada muodostavat yhdessä lähes kolmanneksen maailman BKT:sta.

Nearshoring voikin tarjota Meksikolle loistavan mahdollisuuden elvyttää teollista alustaansa, modernisoida infrastruktuuriaan, kasvattaa ammattitaitoista työvoimaansa, luoda hyvin palkattuja työpaikkoja sekä tehostaa talouttaan. Suurimman riskin aiheuttaa Meksikon kyvyttömyys toimittaa yrityksille puhdasta energiaa. Muita merkittäviä riskejä ovat riittämätön veden saanti ja turvallisuustilanne. Meksikon teollisuuspuistojen yhdistys (Mexican Association of Industrial Parks AMPIP) on lisäksi todennut, että käytettävissä olevasta teollisuustilasta on pulaa. Näiden tilojen kysynnän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2022 lopussa edelliseen vuoteen verrattuna.

Kestävä ilmastopolitiikka on Yhdysvaltojen ja Kanadan hallintojen prioriteetti, mutta presidentti Lopez Obradorin politiikan on arvioitu tukevan ennemminkin öljyä taloudellisen kehityksen veturina. Samanaikaisesti yksityinen sektori on vauhdittanut kestävän kehityksen tavoitteidensa toteuttamista, vaatien myös toimittajiaan noudattamaan tavoitteita – maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Myös rahoitus- ja vakuutusalat ovat kiristäneet ympäristövaatimuksia hankkeiden tukemiseksi. Meksikon lähivuosien ilmasto- ja energiapoliittiset toimet sekä USMCA:n energianeuvottelujen ratkaisu tulevat osoittamaan, onko Meksikosta nearshoringin todelliseksi jättiläiseksi.

Kansainvälinen kauppa

Meksiko on jäsenenä monessa kansainvälisessä organisaatiossa, kuten G20-ryhmässä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestössä (APEC).

Meksikon koko vuoden 2022 tavaraviennin arvo oli 578,19 miljardia dollaria. Kokonaisvienti kasvoi siten 16,9 % vuosivauhtia. Tavaratuonnin arvo oli 604,4 miljardia dollaria.

Meksikon ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani on sen pohjoisnaapuri Yhdysvallat, jonne 81,8 prosenttia Meksikon viennistä suuntautui vuonna 2022, tuonnin osuuden ollessa 43,8 prosenttia. Tavaranvienti Yhdysvaltoihin vuonna 2022 ylsi 472,7 miljardiin dollariin. Seuraavaksi eniten vientiä oli Kanadaan (15,6 miljardia dollaria), Kiinaan (10,9 miljardia dollaria) ja Saksaan (8,34 miljardia dollaria).

Myös tavarantuonti oli suurinta Yhdysvalloista, yltäen 265 miljardiin dollariin vuonna 2022. Seuraavaksi eniten tuontia oli Kiinasta (118,69 miljardia dollaria), Saksasta (18,45 miljardia dollaria) ja Japanista (18,29 miljardia dollaria).

Tavaravienti Euroopan unioniin vuonna 2022 oli 25,77 miljardia dollaria. Tuonnin arvo puolestaan oli 61,39 miljardia dollaria.

Neuvottelut Euroopan unionin ja Meksikon välisestä globaalisopimuksen uudistamisesta alkoivat vuonna 2015 (Modernisation of the EU-Mexico Global Agreement). Osapuolet hyväksyivät huhtikuussa 2020 periaatesopimuksen, jonka jälkeen lopulliset neuvottelut pitkittyivät. Tällä hetkellä ei ole tietoa sopimuksen mahdollisesta allekirjoitusajankohdasta.

Investoinnit

Suorat ulkomaiset sijoitukset Meksikoon nousivat 35,29 miljardiin dollariin vuonna 2022, osoittaen 12 prosentin kasvua vuoteen 2021 verrattuna.

Meksikon teollisuuspuistojen yhdistys AMPIP arvioi, että 46,6 prosenttia suorien ulkomaisten sijoitusten kokonaismäärästä vuosina 1999–2021 tehtiin Yhdysvalloista. Seuraavaksi suurimmat sijoitukset tulivat Espanjasta (12,2 prosenttia) Kanadasta (7,4 prosenttia), Japanista (4,6 prosenttia), Saksasta (4,4 prosenttia) ja Alankomaista (3,4 prosenttia).  

Yli 36 prosenttia Meksikon ulkomaisista suorista sijoituksista on tehty edistyneen valmistusteollisuuden sektoreille, kuten autot, varaosat, elektroniikka, ilmailu, lääketeollisuus, sähköinen kaupankäynti ja lääkinnälliset laitteet.

Suurin osa ulkomaisista investoinneista on keskittynyt pohjoisiin osavaltioihin lähelle Yhdysvaltojen rajaa, missä suurin osa vientisuuntautuneista valmistus- ja kokoonpanotehtaista (maquiladora) sijaitsevat. Myös Mexico Cityn, Estado de Mexicon ja El Bajíon alueet (lähinnä osavaltiot Queretaro, Guanajuato, Jalisco, Aguascalientes ja San Luis Potosí) houkuttelevat investointeja. Teollisuuspuistoja on tällä hetkellä eniten Nuevo Leónissa, Baja Californiassa, Estado de Méxicossa, Guanajuatossa ja Coahuilassa.

Presidentti Andrés Manuel López Obradorin hallinto on pyrkinyt houkuttelemaan investointeja myös maan eteläosiin, muun muassa lisäämällä julkisia menoja infrastruktuurihankkeisiin, kuten logistiikka- ja teollisuuskäytävä Corredor Interoceánico del Istmo de Tehuantepeciin, Tren Maya -raidehankkeeseen sekä Dos Bocasin jalostamoon.

Investointikannustimia

Meksikossa osavaltioiden hallitukset tarjoavat erilaisia ​​kannustimia, jotka lasketaan investointien määrän ja vuosien perusteella. Yleisin kannustin on palkkavero, mutta on olemassa myös muita, kuten koulutus-, kiinteistö-, teollisuus- ja erikoistumiskannustimia.

43 kuntaa kuudessa osavaltiossa pohjoisrajalla muodostavat rajatalousvyöhykkeen. Ohjelma on voimassa ainakin vuoden 2024 loppuun asti ja sisältää esimerkiksi arvonlisäveron alennuksen 16 prosentista 8 prosenttiin ja tuloveroalennuksen 30 prosentista 20 prosenttiin sekä muita houkuttimia, joilla pyritään lisäämään investointeja, edistämään tuottavuutta ja luomaan lisää työpaikkoja alueelle.

Presidentti Lopez Obrador käynnisti joulukuussa 2020 samanlaisen ohjelman 22 kunnassa Meksikon eteläisissä Campechen, Tabascon ja Chiapasin osavaltioissa. Myös Chetumal Quintana Roossa nauttii verovapaasta asemasta.

Kauppa Meksikon ja Suomen välillä

Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi tärkein vientimarkkina latinalaisessa Amerikassa ollen vientikohteiden kokonaissijalla 26 (Lähde: Tulli 2022, tavarakauppa). Tärkeimpiä vientituotteita ovat paperi- ja kartonkituotteet, rauta ja teräs sekä koneet ja laitteet teollisuustuotantoon. Suomalaisviennin arvo Meksikoon vuonna 2022 oli noin 622,2 miljoonaa euroa, tuonnin Meksikosta ollessa noin 284,8 miljoonaa euroa (Lähde:Tulli). Tärkeimmät tuontituotteet Meksikosta ovat teollisuustuotteita, erityisesti autot, koneet ja laitteet, televisiot ja muut elektroniikkatuotteet. Tuonnin osalta Meksikon kokonaissijoitus on 40, ollen Brasilian ja Kolumbian takana Latinalaisen Amerikan maista.

Meksikossa toimii arviolta 40 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä ja kymmeniä suomalaisyritysten paikallisedustajia. Potentiaalisimpia yhteistyösektoreita suomalaisyrityksille löytyy teollisissa hankkeissa, esimerkiksi energiatuotannossa (smart grids, 5G, uusiutuvat energiat, jätteistä energiaa), kaivosalalla (kestävät teknologiaratkaisut) sekä ympäristösektorilla (vihreä siirtyminen). Myös digitalisaatio, kyberturvallisuus ja kriittinen infrastruktuuri sekä terveys- ja koulutussektorit tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.

Kirjoittaja
Hanna Öunap, vastuuvirkamies