Marokon taloustilanne syksyllä 2015
Vuosi 2015 on ollut Marokolle taloudellisesti hyvä vuosi, IMF:n arvion mukaan talouskasvun odotetaan olevan vuoden lopulla noin 5 %. Hyvän tuloksen taustalla on onnistuneet uudistukset maataloudessa. Työttömyys (8,7 %) on alhaisimmillaan sitten vuoden 2012, mutta alueelliset erot ovat huomattavat: nuorten kaupunkilaisten työttömyys on edelleen korkealla (18,5 %). Marokon tärkein kauppakumppani on EU, yli puolet ulkomaankaupasta tapahtuu EU-maiden kanssa. Marokon ja EU:n DCFTA-vapaakauppasopimuksen toivotaan valmistuvan pian. Tulevana vuonna Marokko investoi erityisesti infrastruktuuriin, maatalouteen ja teollisuuteen.
Marokon valtiovarainministeriön edustajat esittelivät 27.10.2015 EU-suurlähetystöjen edustajille Marokon taloustilannetta vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon jälkeen. Lisäksi esiteltiin tulevan vuoden investointeja ja tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuutta veti Faouzia Zaaboul, Marokon valtiovarainministeriön valtionkassan ja ulkomaankaupan johtaja.
Vuosi 2015 lukuina
Vuoden 2015 odotetaan olevan Marokolle suosiollinen taloudellisesti, IMF:n arvion mukaan talouskasvun odotetaan olevan 5 %:n luokkaa. Talouskasvun taustalla on lähinnä maatalous, jonka kasvu rikkoi ennätyksiä. Talouskasvu ilman maataloutta on noin 3 %. Valtionvelka näyttäisi tasaantuvan eikä inflaatio ylittäisi 2 %. Työttömyys oli vuoden 2014 toisella kolmanneksella 9,3 % ja nyt vuoden 2015 toisella kolmanneksella 8,7 %, joka on alin työttömyysprosentti sitten vuoden 2012. Kaupungeissa työttömyys on edelleen korkeampi kuin maaseudulla, kaupungeissa työttömyys on 13,4 % ja
maaseudulla 3,3 %. Nuorten työttömyys kaupungeissa on 18,5 %, joka on edelleen siis yksi Marokon haasteista tulevaisuudessa.
Marokon ulkomaankauppa
Marokon vienti nousi viime vuodesta 6,4 %, mihin vaikutti fosfaatin viennin uudelleenaktivoituminen kahden vuoden jälkeen (+21 %), mutta myös automarkkinoilla (+13,6 %) ja maataloudessa (+13,7 %) tehtiin hyvää tulosta. Ilmailuteollisuuden (-3,7 %) ja perinteisen kangas- ja nahkakaupan (-1,8 %) vienti laski.
Marokon tärkein kauppakumppani on Euroopan Unioni: vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla Marokon tuonnista 51,6 % oli EU-maista, kun taas Marokon viennistä 63,5 % kohdistui EU-maihin. Marokon ja EU:n DCFTA-vapaakauppasopimusta koskevia vaikutusarvioita on tehty marraskuusta 2014 lähtien. Prosessissa on mukana niin yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta kuin lehdistökin.
EU-suhteiden tärkeydestä huolimatta Marokko on panostanut paljon myös EU:n ulkopuolisiin maihin. Marokko on tehnyt paljon laajentaakseen taloudellisia suhteitaan Afrikkaan lisäämällä toimintamahdollisuuksiaan (projektirahoitus, sijoitukset, logistiikka ja kuljetus, yhteistyö jne.) samalla vahvistaen vaikutusvaltaansa omilla painopistesektoreillaan (pankkiala, telekommunikaatio- ja kiinteistöala).
Venäjä ja Marokko ovat suunnitelleet vapaakauppasopimusta, joka tulisi molemmille maille hyvään aikaan Venäjän talouspakotteisiin ja vastapakotteisiin nähden. Marokon sitrushedelmien vienti Venäjälle on jo nyt huomattava, mutta Marokko haluaisi laajentaa vientiä myös muihin tuotteisiin. Marokko ja Kiina ovat allekirjoittaneet SWAP-sopimuksen ja Kiina onkin Marokon neljänneksi tärkein kauppakumppani. Maiden välinen kauppa on lisääntynyt 61 % vuosina 2008–2014.
Valtion investointiohjelma
Valtiovarainministeriön edustajat esittelivät Marokon investointiohjelman, joka kattaa laajasti eri aloja. Marokon infrastruktuuria parannetaan muun muassa laajentamalla moottori- ja maantieverkostoa ja kehittämällä niiden ylläpitostrategia 2016–2025. Myös rautatieverkostoa parannetaan, elokuussa 2015 TGV-yhteys Casablancan ja Tangerin välillä oli 72 % valmis. Lentokentistä laajennuksia on käynnissä Casablancan Mohammen V–lentokentällä, Fes-Saïsissa, Nadorissa ja Marrakech-Ménarassa.
Infrastruktuurin parannussuunnitelmaan kuuluu myös uusien patojen rakentaminen sekä uuden sataman rakentamineen Safiin ja vanhojen satamien laajentaminen (esim. Tanger Med 2 ja kolmas terminaali Casablancaan). Lisäksi tavoitteena on kehittää strategia, joka parantaa Marokon kilpailukykyä ja logistiikkaa maailmanmarkkinoilla.
Vihreä Marokko –suunnitelman (Plan Maroc Vert) tavoitteena on ollut parantaa maataloustuotantoa ja nostaa elintarviketeollisuuden vientiä. Vuoden 2016 suunnitelmissa on parantaa elintarvikkeiden turvallisuutta sekä lisätä maataloustutkimusta ja alan koulutusta. Toinen suuri alakohtainen strategia on uusi teollisuusstrategia (2014–2020), jossa avainasemassa on teollisten ekosysteemien kehittäminen. Tavoitteena on luoda uusi dynamiikka suuryritysten ja PK-yritysten välille, mikä perustuu saman alan yritysten täydentävyydelle ja kumppanuudelle. Tavoitteena on luoda myös lisää työpaikkoja ja kasvattaa teollisuuden osuutta BKT:sta, +9 % vuoteen 2020 mennessä.
Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana turismin tulos pysyi melkein samana kuin viime vuonna, laskien -1,1 %. Marokossa on tarkoitus lanseerata uusi arviointisysteemi turistimajoituksille. Lisäksi EU ja Marokko ovat saamassa valmiiksi sopimuksen suojatusta maantieteellisestä merkinnästä (indications géographiques). Suojatun maantieteellisen merkinnän saisi Marokossa esimerkiksi arganöljy (huile d'argan).
Koulutukseen laitetaan Marokossa tänä vuonna 55,26 miljardia MAD. Tarkoitus on parantaa opetussuunnitelmaa neljälle ensimmäiselle kouluvuodelle. Lisäksi perustetaan uusia tiedekuntia, kuten lääketieteellisen tiedekuntien avaaminen Tangeriin ja Agadiriin. Terveydenhuoltoon sijoitetaan 14,23 miljardia MAD, tavoitteena on saada mm. opiskelijat terveydenhuollon piiriin. Lisäksi synnyttäjien ja vastasyntyneiden kuolleisuutta pyritään vähentämään. Lisäksi terveydenhuollossa tehdään alueellisia parannuksia, jotta maaseudun asukkaiden mahdollisuus saada hoitoa helpottuu. Myös lääkkeiden saatavuutta pyritään parantamaan.