Markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille Kyproksella

Markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille Kyproksella

Kyproksen elpymis- ja resilienssisuunnitelma kohti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta luo vision koronanjälkeiseen aikaan. Huomioon otetaan uudistukset ja investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä energia- ja liikennejärjestelmien muuttamiseksi asteittain sähköiseksi ja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Kyproksen vesivarannot ja luontoympäristö ovat myös kohteita, joihin panostetaan. Kiertotaloutta ja kierrätystä kehitetään.

Kyproksella korostetaan koulutuksen ja työssä kehittymisen sekä tulevaisuuden taitojen merkitystä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Tutkimukseen, innovaatioihin, digitalisaatioon ja tietoliikenneyhteyksien nopeuttamiseen ja vahvistamiseen panostetaan ja kykyä sähköiseen hallintoon vahvistetaan. 

Kyproksen talouden heikkouksia ovat mm. maatalouden teknologisointi, kyproslaisten tuotteiden, mm. raaka-aineiden tuotteistaminen, investoinnit innovaatioihin ja tietokoneohjelmistoihin, kevyen valmisteteollisuuden edistäminen, tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen ja koulutuksen lisääminen luonnontieteissä, insinööri- ja teknistieteellisillä aloilla. 

Kyproksen suunnitelmat tarjoavat suomalaisille yrityksille lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia Viron kokoisessa maassa, jossa lähes kaikki osaavat englantia riittävän hyvin ja jossa suurempien yritysten ohella pienillä ja innovatiivisilla yrityksillä on omat mahdollisuutensa.

Kypros EU:n jäsenmaana toimii myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maantieteellisessä läheisyydessä, johon ulkomaisia yrityksiä ja investointeja houkutellaan monin eduin aktiivisesti. Suomen vienti Kyprokselle vuosina 2017 -2019 ennen koronapandemiaa oli enemmän kuin mm. Kreikkaan, Irlantiin, Kroatiaan, Serbiaan ja moneen muuhunkin EU-maahan. Saaren pieni koko ei tarkoita, että vienninedistämismahdollisuudet olisivat pienet.

Teksti: Harri Mäki-Reinikka, Suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö Nikosia