Maltan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Malta on ulkomaankaupasta riippuvainen palvelutalous, jonka salliva sääntely-ympäristö tarjoaa suomalaisyrityksille englantia puhuvan testimarkkinan. Maltalla voi pilotoida uusiin teknologioihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Suomalainen koulutusvienti Maltalle jatkuu muun muassa opettajakoulutuksen kautta. Malta tuo 85 % elintarvikkeistaan. Maltan EU-elvytyshankkeet käynnistyivät vuonna 2022. Malta on Suomen Italian-suurlähetystön jalkamaa, ja Suomella on Maltalla paikallinen kunniakonsuli. Maassa toimii lisäksi suomalais-maltalainen kauppakamari.

Maltalla järjestetään syksyisin isoja kansainvälisiä konferensseja, kuten uusiin teknologioihin keskittyvä AIBC Summit ja terveysteknologiatapahtuma Med-Tech World. Nämä ovat suomalaisyrityksille otollisia tilaisuuksia tutustua Maltan markkinamahdollisuuksiin. Lupaavia näkymiä on seuraavilla sektoreilla:

1) Koulutusvienti (opettajakoulutus ja digioppimisratkaisut),

2) Tekoälyratkaisut (suopea markkina ja ekosysteemi uusille palveluille),

3) Terveysteknologia (koronapandemian synnyttämät tarpeet etenkin etähoidossa),

Reilun 500 000 asukkaan Malta ei ole vientimarkkinana merkittävä, mutta uusiin teknologioihin panostavana innovatiivisena, englantia puhuvana maana se voi tarjota suomalaisyrityksille erinomaisen testialustan ja -markkinan. Maa tuo 85 % elintarvikkeistaan ja myös suomalaisten tuottajien kannattaisi tutustua sen kysyntään. Etelä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan välissä sijaitsevana saarena Malta voi tarjota myös oivan sillanpääaseman Afrikan markkinoille. Investointisektorilla toimivat paikalliset viranomaiset, kuten Malta Enterprise, ovat aktiivisia ja myöntävät maahan asettuville ulkomaalaisyrityksille sektorista riippuen eri tyyppisiä kannustimia. Team Finland -tiimi selvittää paikan päällä lisämahdollisuuksia ja aktivoi niiden perusteella suomalaisyrityksiä.

Suomalais-maltalainen kauppakamari kokoaa maassa toimivat suomalaisyritykset yhteen, ja kamarin kautta on saatavissa tietoa ja tukea markkinoillepääsyyn.

EU:n elpymisvälineen mahdollistamat reformit

Maltan osuus EU:n RRF-elpymisvälineestä on noin 316 miljoonaa euroa, jonka hallitus aikoo elvytyssuunnitelmansa mukaisesti käyttää mm. uusiin jätteenkäsittelylaitoksiin, kestävään kaupunkisuunnitteluun ja ympäristöystävällisen liikenneinfran kehittämiseen. Maltan puolelta on indikoitu kiinnostusta kuulla suomalaisista jätteestä energiaksi –ratkaisuista. Energiatehokkuuden lisääminen niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuksissa on yksi keskeinen vihreän siirtymän teema, johon hallitus allokoi varoja. Ensimmäiset varat elpymisvälineestä allokoitiin loppuvuodesta 2022.

Osana elpymissuunnitelmaansa Malta sitoutuu entisestään kohentamaan oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, vahvistamaan rahanpesun vastaista työtä ja estämään aggressiivista verosuunnittelua.

Teksti: Pia Rantala-Engberg, suurlähettiläs, Rooma