Malesian taloudessa puolinavakkaa lämmintä vastatuulta

Malesian talouskasvun ennustetaan tänä vuonna asettuvan akselille 4,0-4,5 prosenttia, joka on hiipumista edellisvuosien vauhdista. Ulkomaankaupasta riippuvaisen Malesian vienti on alkanut viimein vetää alkuvuoden aikana, mitä on edesauttanut ringgitin laimentunut kurssi. Epävarmuuden aika ei kuitenkaan ole ohi.

Öljyn arvo palautuu hiljalleen

Kuluvan vuoden budjetissa raakaöljyn barrelihinnaksi on arvioitu 45$. Öljy- ja kaasutuloilla on olennainen vaikutus valtiontalouteen, vaikka niiden merkitys onkin vähentynyt tuntuvasti muutaman viime vuoden aikana. Tällä hetkellä öljyn arvo on n. 52$ barrelilta, eikä budjetin tarkistamista ole toistaiseksi tarvinnut tehdä siten kuin parina aiempana vuotena. Raakaöljyn hintakehitykseen on sidottu myös nestemäinen maakaasu, jonka vienti on Malesialle tärkeämpää kuin raakaöljyn. Palmuöljyn hinta on pysynyt epävakaana viime kuukausien ajan. Kun tähän lisätään raakakumin arvonalennus, luonnonvarojen tuotoista ei voi ennustaa pitkospuita talouden uuteen nousukauteen.

Viennissä elpymisen merkkejä

Verraten pienenä vapaan kaupan markkinana Malesia on riippuvainen ulkomaankaupasta. Vienti supistui pahemman kerran lähes koko viime vuoden, mutta kasvoi tammikuussa n. 13 % vuoden takaiseen verrattuna. Viedyt tuotteet löytyvät etenkin elektroniikkapuolelta, palmu- ja raakaöljytuotteista ja maataloudesta. Paljon on kiinni suurimpien vientikohteiden, Kiinan ja Yhdysvaltojen, talouskehityksestä. Työttömyys on täystyöllisyyden kintaalla, n. 3 %:ssa.

Hallitus on pyrkinyt stimuloimaan kotimaista kulutusta verohelpotusten ja käteistukien keinoin. Joitain positiivisia signaaleja on, mutta myös keskitulotason ansasta puhutaan. Taksikuskilta kysyttäessä maan talouden suurin ongelma on elinkustannusten kasvaminen: vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat, tietulleja lisätään, bensiini kallistuu ja nostettu arvonlisävero syö palkkoja, jotka eivät kasva tarpeeksi. Inflaation povataan asettuvan tänä vuonna välille 2-3 %.

Kuva: Teemu Laakkonen

Malakansalmi on elintärkeä Malesian viennille.

Ringgit ajopuuna valuuttamarkkinoilla

Ringgitin kurssi lähti luisuun, kun dollari vahvistui Yhdysvaltain presidentinvaalituloksen myötä. Ringgit jatkoi heikentymistään siinä määrin, että Malesian keskuspankki ryhtyi valuuttakontrollin tapaisiin toimiin: vientiyritysten tulee nyt kotiuttaa voittonsa 75 %:sti ringgiteinä aiemman vapauden sijaan. Linjausta on kritisoitu laajalti, mutta keskuspankki on pysynyt kannassaan valuuttavarantojen vahvistamistarpeen vuoksi.

Yhdysvaltain keskuspankin toimet ovat tehostetussa seurannassa Malesiassa, ja joulukuussa keskuspankin koronnosto heikensi ringgitiä viiveettä. Uusi koronnosto on mitä luultavimmin edessä kevään aikana, mikä aiheuttaa ringgitille jälleen laskupainetta. Malesian keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa heinäkuun jälkeen 3 %:ssa.

Suorat ulkomaiset sijoitukset laskussa

Valtiollisten tilastojen mukaan suorat ulkomaiset investoinnit laskivat viime vuonna 5 %. Kauppaministeri on silotellut laskua vetoamalla globaaliin trendiin. Viime vuoden suurin sijoittaja oli Kiina, mitalisijoilla Alankomaat ja Saksa. Ulkomaisista sijoituksista jo n. 68 % kohdistuu palvelusektorille. Infrapuolen suurimmat kansalliset hankkeet etenevät, ja esimerkiksi Kuala Lumpurin ja Singaporen välille rakennettavaan pikajunarautatiehen liittyvien urakointien tarjouskilpailut ovat käynnistyneet.

Kiinan sijoitukset ovat kasvaneet viime kuukausien aikana: tuoreimpana investointina Singaporen rajalla olevaan Johoriin on määrä rakentaa lähes 100 miljardin euron arvoinen Forest City neljälle keinotekoiselle saarelle. Saudi-Arabia osti puolet niin ikään Johoriin nousevasta Petronasin valtavasta öljynjalostamosta.

Kohti Kiina-vetoista RCEP-sopimusta

Malesia oli asettanut kovat toiveet Tyynenmeren kauppakumppanuussopimukselle (TPP), jossa Yhdysvallat oli johtoroolissa. Presidentti Trump kuitenkin perui maansa osallistumisen, eivätkä sopimuksen muut maat ole katsoneet mielekkääksi jatkaa prosessia ilman suurimman maan mukanaoloa. Pragmaattisena ratkaisuna Malesia alkoi tämän jälkeen puhua Kiina-vetoisesta toisesta Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, RCEP:sta (Regional Comprehensive Economic Partnership), joka oli jo muutoinkin neuvoteltavana. Näissä neuvotteluissa on tällä hetkellä vahva myötätuuli, ja sopimustekstistä on ennakoitu päästävän sopuun jo vuoden loppuun mennessä.

1MDB edelleen tutkittavana

Valtion sijoitusyhtiö 1MDB:n epäselvä ja monen mutkan kautta reititetty rahaliikenne on edelleen tutkittavana mm. Yhdysvalloissa, Sveitsissä, Hongkongissa ja Arabiemiraateissa. Singaporelainen käräjäoikeus on tähän mennessä tuominnut neljä henkeä 1MDB:n kytköksissä olevien varojen rahanpesusta. Tuomitut yksityispankkiirit eivät olleet noudattaneet pankkien rahanpesusääntöjä eivätkä tehneet yhteistyötä tutkijoiden kanssa.

Malesia tippui pykälän korruptiolistauksessa

Malesia sijoittui sijalle 55. Transparency Internationalin viimevuotisessa globaalissa korruptiolistauksessa, ja pudotusta tulee yksi pykälä edellisvuoteen peilattuna. Johtajaa vaihtanut Malesian antikorruptioelin, MACC, on tehnyt viime kuukausien aikana useita korkean tason pidätyksiä poikkeuksellisen vakavien korruptioepäilyjen vuoksi. Malesian kuningas Muhammed V otti tuoreessa puheenvuorossaan kantaa siihen, että yksittäiset korkean tason korruptoituneet virkamiehet tuhoavat julkisen vallan arvovaltaa.

Säästöjä ja uusia veroja

Julkinen alijäämä on määrä pusertaa 3 %:iin, mikä näkyy monina julkisen sektorin säästötoimina. Malesia järjestää Formula 1-GP:n vielä kaksi kertaa nykyisen sopimuksen puitteissa, mutta sen jälkeen kilpailusta luovutaan heikon kannattavuuden vuoksi.  Toisena tekona Thaimaasta saapuvilta ulkomaisilta autoilta aletaan periä korkeampi maksu siten kuin Singaporen rajalla.

Ulkomaisissa yrityksissä on aiheuttanut närää vuoden alusta pyytämättä ja yllättäen asetettu 10 %:n ennakkovero (withholding tax), joka lankeaa maksettavaksi silloin, kun Malesiaan rekisteröity yritys hankkii palveluita ulkomaiselta yritykseltä vaikka vain oman konserninsa sisällä. Tulkintaristiriitaa on siitä, koskeeko vero teknisten palveluiden vai kaikkien palveluiden hankkimista. Valtiovarainministeriö perustelee maksua veropohjan kasvattamistarpeella.

EU pyrkii neuvottelupöytään