Malesian talouden kasvuennusteita viilattu ylöspäin
Malesian talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä ennakoitua laajemmin, noin 5,8 prosenttia, ja koko vuoden kasvuennusteet on nostettu viiden prosentin tuntumaan. Varsinaisesta nousukaudesta ei voida kuitenkaan puhua, sillä kuluttajaindeksit ovat olleet pitkään pakkasen puolella.
Puolijohteet ja muu elektroniikka käyvät kaupaksi
Malesia on ollut pitkään puolijohteiden ja niihin liitännäisen elektroniikan merkittävimpiä viejiä. Malesia hyötyy maailmantalouden osittaisesta elpymisestä, ja ringgitin heikentynyt kurssi tuki tarkastelujakson vientiä. Viime kuukausien aikana ringgit on alkanut jälleen vahvistua. Myös palmuöljyn kulutus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kasvun toinen pilari on odotettua vilkkaampi kotimainen kulutus.
Kasvulukemat ovat osaltaan osoitus siitä, että Malesia ei ole enää epäterveellisen riippuvainen öljystä, kaasusta ja palmuöljystä saatavista tuotoista. Malesia on kaupunkitasolla kulutusyhteiskunta, jossa pienikin nousu palkoissa näkyy nopeasti jälleenmyyntimarkkinoiden kasvuna. Tämän yöpuolena on kotitalouksien globaalistikin hälyttävän korkea velkaantumisaste. Maan työttömyysaste on 3,4 %, sama kuin vuosi sitten.
Luottoluokituksena vakaa A-, mutta horisontissa riskejä
Luottoluokittaja Fitch ennustaa Malesian talouden kasvavan tänä vuonna 5,1 %. Se katsoo Malesian kykenevän supistamaan julkisen alijäämänsä kolmeen prosenttiin kuluvan vuoden aikana. Fitchin luottoluokitus Malesialle on vakaa A-. Saman hengenvetoon se varoittaa valtion sijoitusyhtiö 1MDB:n veloista mahdollisesta syntyvistä rasitteista ja ulkomaisesti rahoitettujen infrahankkeiden riskeistä. IMF on varoittanut korkean valtionvelan, n. 52 % BKT:sta, mukanaan tuomista finanssipoliittisista rajoitteista. Malesian hallitus on edelleen säästökuurilla, ja tuoreena toimena hotelleilta aletaan periä syyskuusta lähtien noin kahden euron turismivero jokaista ulkomaista yöpyjää kohti.
Eurooppa on palmuöljyn tärkein vientimarkkina
EU:n parlamentti julkaisi huhtikuussa päätöslauselman, jolla se suosittaa palmuöljypitoisen dieselin käytöstä luopumista vuoteen 2020 mennessä. EU on erityisen huolissaan palmuöljyplantaasien aiheuttamasta sademetsien katoamisesta. Malesian hallitus suivaantui lausunnosta ja katsoi sen olevan palmuöljyntuottajia kohtaan epäreilu esimerkiksi suhteessa soijantuottajiin. Malesian luonnonvaraministeri Mah vieraili Brysselissä pian päätöslauselman jälkeen kertomassa oman kantansa. Asia ei ole vielä siirtynyt parlamentista EU:n komission pöydälle. Malesia on ottanut asiaan kantaa myös kevään ASEAN-huippukokouksissa ja todennut 600 000 hengen työpaikan olevan kiinni palmuöljyn viennistä.
Malesia lanseeraa pakollisen ympäristöystävällisen palmuöljysertifikaatin kahden vuoden sisään. Palmuöljyplantaasien pienviljelijöille annettiin heinäkuussa rahallisia kannustimia pyrkiä tätä kohti. Malesia puhuu B10-dieselin puolesta, kun nyt palmuöljypitoisen dieselin pitoisuus on laajalti B8. EU ja Malesia jatkavat dialogia, ja lokakuussa EU järjestää Kuala Lumpurissa palmuöljykonferenssin.
Infrahankkeita viedään maaliin asti
Käynnissä olevat infrahankkeet synnyttävät työpaikkoja. Heinäkuussa avattiin uusi MRT-kaupunkijunarata, joka yhdistää Kuala Lumpurin ja muutaman lähitaajaman. Myös useita muita pääkaupunkiseudun rataosuuksien laajentamisia on käynnissä. Borneon saaren halkaisevan moottoritien rakentaminen jatkuu. Viime vuonna käynnistetyistä infrahankkeista n. 60 % toteutettiin avoimella tarjouskilpailulla, loput suorilla neuvotteluilla.
Kansallinen automerkki kiinalaisomistukseen
Volvonkin omistava kiinalainen sijoitusyhtiö Zhejiang Geely osti kesäkuussa 49,9 % Malesian omasta automerkistä Protonista. Proton myi Geelylle lisäksi 51 %:n omistusosuuden brittiläiseen Lotus-luksusautomerkkiin. Malesian niemimaan länsirannikon Melakaan nousee kiinalaisrahoituksella 10 miljardin USD:n arvoinen syväsatama, joka haastaa Singaporen asemaa. Elokuussa Malesian itärannikolle alettiin rakentaa niemimaan leveyssuunnassa halkaisevaa junarataa, joka on Malesian historian suurimpia infrahankkeita.
Kahden viime vuoden sisään noin puolet Malesiassa aloitetusta rakennusprojekteista on saanut alkunsa kiinalaisella rahalla. Kiina on ollut Malesian tärkein kauppakumppani vuodesta 2009 lähtien, ja tärkein vientikohde sitä pidempäänkin.
Valtiollinen Felda-yhtiö korruptioepäilyjen keskellä
Vuonna 1956 perustettu Felda on Malesian toiseksi suurin yhtiö, joka omistaa laajoja alueita etenkin Borneon palmuöljy- ja kumipuualueilta. Se perustettiin poistamaan köyhyyttä maan malaijiväestön keskuudesta asutusohjelmalla, jossa Felda tarjosi maaseudun väestölle tietyn sosiaaliturvan ja mahdollisuuden muuttaa palmuöljyplantaasien läheisyyteen vastikkeeksi työstä. Kesäkuussa kävi ilmi, että Feldan finanssivaroja hallinnoivan tytäryhtiö FGV:n johtoon kohdistuu vakavia korruptioepäilyjä. Korkean tason pidätyksiä on tehty, ja maan antikorruptioviranomainen tutkii FGV:n ylihintaan tekemiä hotellisijoituksia Lontoossa ja Malesiassa. FGV on maailman suurin raakapalmuöljyä tuottava yhtiö.
Yhdysvallat takavarikoi lisää 1MDB:n varoja
Yhdysvallat takavarikoi kesäkuussa puolisen miljardia USD:a Malesian valtiollisen sijoitusyhtiö 1MDB:n varoja siviilikanteella. Sen tähän asti takavarikoima yhteissumma on 1,7 miljardia USD:a, sillä sijoitusyhtiöön kytköksissä olevaa useampaa henkilöä epäillään rahanpesusta Yhdysvaltain alueella. Malesian pääministeri/valtiovarainministeri Najib on vakuuttanut, että 1MDB:n tuhdit velat eivät vaikuta kansantalouteen. Najib vierailee Valkoisessa talossa syyskuun puolivälissä presidentti Trumpin kutsusta.
Laittomien vierastyöläisten määrää halutaan jälleen suitsia
Malesiassa on n. kaksi miljoonaa rekisteröityä vierastyöläistä pitkälti rakennusteollisuuden, ravintola-alan ja palmuöljyplantaasien palveluksessa. Arviot vaihtelevat tämän päälle tulevasta laittomien vierastyöläisten määrästä, joka on suuri. Hallitus pyrkii aika ajoin kitkemään luvattomien määrää ja saamaan nämä rekisteröidyiksi työläisiksi. Sisäministeriö antoi yrityksille kesäkuun loppuun asti rekisteröidä luvattomat työläisensä. Tämän jälkeen on suoritettu ratsioita ja käynnistetty rikosprosesseja tottelemattomia yrityksiä kohtaan.
"Talouskasvua ilman vaurautta"
Makrotasolla Malesian talousluvut vakuuttavat, mutta katutason tunnelma ei ole hurmoshenkinen. Torinmieheltä kysyttäessä maan talouden suurin ongelma on elinkustannusten kasvaminen: vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat, tietulleja lisätään, bensiini kallistuu ja taannoin nostettu arvonlisävero syö palkkoja, jotka eivät kasva tarpeeksi. Parlamenttivaaleihin valmistautuvilta puolueilta odotetaankin vastauksia arkitason toimeentulokysymyksiin. Tuoreen gallupin mukaan talouskysymykset ratkaisevat vaaleissa. Heinäkuussa kuluttajahintojen inflaatio oli 3,2 %, laskua kesäkuun 3,6 %:sta.
Koulutusjärjestelmän uudistamisen tarve nousee esiin monessa yhteydessä. Suomalainen koulumenestys tunnetaan Malesiassa hyvin, mikä tasoittaa tietä koulutusviennille. Malesialaisväestö ikääntyy, mikä synnyttää kysyntää vanhustenhoidolle ja uudelle terveysalan teknologialle.
Kansa katsoo vuoteen 2050 (TN50)
Malesian hallitus lanseerasi 1970-luvun alussa köyhyyden vähentämistä tehokkaasti edistäneen uuden talouspolitiikan (New Economic Policy), joka tukee malaijiväestönosan asemaa edelleen. Parikymmentä vuotta myöhemmin laskettiin vesille lippulaivahanke 2020, johon mennessä Malesia pyrkii kehittyneiden teollisuusmaiden joukkoon. Viime vuoden lopulla alettiin puhua TN50 (Transformasi Nasional) –visiosta, joka luotaa Malesian seuraavia vuosikymmeniä. Ympäri maata järjestetään nyt kansalaisten kuulemistilaisuuksia, joissa etenkin nuorilta halutaan kuulla, missä maan tulisi olla vuonna 2050.
Kansantalouden suuren kertomuksen seuraavassa luvussa Malesian halutaan siirtyvän työvoimaa korostetusti vaativasta taloudesta entistä suoremmin kohti innovatiivista digitaloutta. Paikallisia yrityksiä kannustetaan automatisaatioon ja tuottavuuden kohentamiseen. Neljäs teollinen vallankumous otetaan riemulla vastaan.
Teemu Laakkonen, ulkoasiainsihteeri, Suomen Malesian-suurlähetystö, Kuala Lumpur
Maailman Markkinat 2017-2018
Ulkoasiainministeriön toimittama Maailman Markkinat 2017-2018 -julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi täältä.
Julkaisussa kerrotaan laajalti myös Kaakkois-Aasian markkinoista ja bisnesnäkymistä suomalaisen osaamisen näkökulmasta.