angle-left Malesian talouden ennustetaan tänä vuonna kasvavan reilut 4 prosenttia

Malesian talouden ennustetaan tänä vuonna kasvavan reilut 4 prosenttia

Malesian keskuspankki ennustaa talouden laajenevan tänä vuonna 4,3–4,7 prosenttia. Hallituksen talouspolitiikka hakee edelleen muotoaan, mutta isojen infrahankkeiden jatkaminen piristää taloutta loppuvuonna. EU:n ja Malesian palmuöljykiista jatkuu. Koulujärjestelmän reformi on ottelupallo, joka Malesian tulee voittaa. Tässä Suomi voi auttaa.

Kuala Lumpurin siluetti
Kuala Lumpurin siluetti muuttuu sitä mukaa, kun uusia toimisto- ja majoitustiloja valmistuu. Kuva: Teemu Laakkonen

Malesian talous kasvoi viime vuonna 4,7 prosenttia. Talouskasvu oli laskussa vuoden alusta asti, mutta lähti jälleen nousuun vuoden kolmena viimeisenä kuukautena. Hallitus on keskittynyt valtionvelan hoitamiseen siinä määrin, että kasvavien elinkustannusten taklaamiseen ei ole riittänyt energiaa.

Talouskasvun ennustetaan hidastuvan

Malesian keskuspankki on ennustanut talouskasvun olevan 4,3–4,8 prosenttia tänä vuonna. IMF on ennustanut talouskasvun laskevan 4,6 prosenttiin. Malesian perinteisesti reippaan kauppataseen ylijäämän on ennustettu supistuvan entisestään. Yhdysvaltojen asettamat tullit kiinalaisille tuontituotteille voivat pienentää Malesian kasvuarvioita 0,2 prosentilla. Malesia voi kuitenkin myös hyötyä kauppasodasta tavaravirtojen uudelleen ohjautumisen kautta. Koska Malesian talous on avoin, se on herkkä kasvavalle protektionismille ja kauppakumppanien odotuksia hitaammalle kasvulle. 

Yksityinen kulutus sakkaa

Hallituksen noudattama matokuuri sai julkisen kulutuksen laskemaan 3,3 prosenttiin viime vuonna. Infrahankkeita on valmistunut, tai niitä on palautettu neuvottelupöydälle epäedullisten sopimusehtojen vuoksi. Globaalin taloustilanteen kiristyminen, kauppajännitteet ja epävarmuus uuden hallituksen agendasta ovat vaikuttaneet yksityisiin investointeihin. Malesian viennin kasvu ei viime vuonna tavoittanut edellisvuoden tasoa. Malesia on kulutusyhteiskunta, jonka jälleenmyyntisektori on viime kuukausina kärsinyt yksityisen kulutuksen vähentymisen vuoksi. Maan keskuspankki laski toukokuussa ohjauskorkoa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen: korko laski 3,25 prosentista kolmeen prosenttiin. Tämän vaikutus kulutukseen jää seurattavaksi. Kun keskuspankki joutuu toistamaan, että deflaation vaaraa ei ole, on se useimmiten merkki siitä, että vaara on jo ilmeinen. Malesian inflaatio onkin ollut viime kuukaudet kysymyksiä herättävällä 0,2 prosentin tasolla. 

Malesian pörssistä on tänä vuonna vedetty ulkomaisia sijoituksia pois suhteellisesti eniten koko Aasiassa. Hallitukselta puuttuu tällä hetkellä sellainen taloudellinen visio ja narratiivi, joka kelpaisi niin malesialaiselle kadunmiehelle kuin ulkomaiselle sijoittajallekin. 

Kasvavat elinkustannukset

Hallitusta kritisoidaan nyt samalla perusteella, jolla kansa äänesti edellisen hallituksen vallasta vuosi sitten: elinkustannukset kasvavat edelleen, muutosta entiseen ei nähdä. Julkisessa keskustelussa painottuu huoli alhaisista tuloista peilattuna kasvaviin elinkustannuksiin. Noin puolet malesialaisista työntekijöistä tienaa 470 euroa kuukaudessa tai sen alle. Hallitus nosti kansallista minimipalkkaa tammikuussa 10 eurolla, mutta se on koettu riittämättömäksi. Kansallinen valuutta, ringgit, on madannut viime kuukaudet. Öljyn maailmanmarkkinahinnalla on edelleen suuri merkitys Malesian valtion taloudelliselle liikkumatilalle. Viime vuonna raakaöljyn barrelikohtainen hinta kipusi 80 dollarin tuntumaan, mutta nyt se on taas lähempänä 60 dollaria.

Pääministeri Mahathir asetti helmikuussa asiantuntijaneuvoston (Economic Action Council), jonka mandaattina on laatia konkreettisia suosituksia arkitason talouden kohentamiseksi. Työttömyys on nyt 3,3 prosentissa, mutta vastavalmistuneiden kohonnut työttömyysaste on oire rakenteellisesta ongelmasta.

The Exchange 106 -torni on Kuala Lumpurin korkeimpien pilvenpiirtäjien uusin tulokas.

Osa hallituksen taloudellisista tavoitteista saavutettu 

Hallituksen työn pohjana olevan vaaliohjelman lupauksista kymmenen liittyy talouspolitiikkaan. Asiantuntija-arvioiden mukaan 29 % taloudellisista tavoitteista on saavutettu tai niitä on edistetty. Hallitus on myöntänyt merkittävästi resursseja pk-yritysten tukemiseen ja luonut suunnitelman korruption torjumiseksi. Myös budjetin läpinäkyvyyttä on lisätty. Hallitus on kuitenkin vaikeuksissa kunnianhimoisimpien tavoitteidensa kanssa. Elinkustannuksien laskemista koskevat muutokset ovat olleet lyhyen aikavälin muutoksia rakenteellisten muutosten sijaan. Verotaakan vähentämiseksi esitetyt uudistukset ovat myös olleet tähän mennessä vaatimattomia. Arvonlisäverosta luopuminen on jättänyt pysyvän epäilyn siitä, onko valtiolla riittäviä tulolähteitä paikkaamaan verotulovajetta.

Kadonneiden miljoonien metsästys

Hallituksen puhenuottina on edelleen se, että vuosi sitten vallasta äänestetyn hallituksen valtavien korruptiosotkujen vuoksi talousreformit etenevät hitaasti. Valtion taseet on siivottava ennen kuin varsinaista uutta talouspolitiikkaa voidaan rakentaa. Valtiovarainministeri Lim Guan Engin mukaan valtionvelka olisi jopa 80% BKT:sta, kun kaikki valtionyhtiöiden velvoitteet lasketaan mukaan. Julkisen talouden alijäämä kasvoi viime vuonna noin 3,7 prosenttiin. Kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille maksettavat arvonlisäveropalautukset ovat olleet reilusti myöhässä, kun tulliviranomaiset ovat kädet pystyssä todenneet, että valtionkassasta ei löydy pitoa.

Valtion sijoitusyhtiö 1MDB:n viime vuosien rahaliikenne muodostaa monimutkaisen vyyhdin, joka on tutkittavana useassa maassa. Malesian entinen pääministeri Najib on yksi pääsyytetyistä. Yhdysvaltain oikeusministeriö on nyt palauttamassa Malesian hallitukselle noin 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, joita yritettiin pestä yhdysvaltalaisissa pankeissa. Varoja on kierrätetty myös Singaporen kautta, ja tuoreen signaalin mukaan paikalliset viranomaiset kykenisivät pian palauttamaan 35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Singaporen kautta kulkeneista varoista. 

Kiinalaisrahan infrahakkeisiin uusia ehtoja

Hallitus keskeytti viime vuonna useampia isoja infrahankkeita, joihin se katsoi edellisen hallituksen ryhtyneen maalle epäedullisin ehdoin. Nyt kaksi isoa hanketta, Malesian niemimaan itärannikon rautatieyhteys ja Bandar Malaysia -bisnesalue, on saanut luvan jatkaa. Tätä edelsivät pitkät neuvottelut Pekingissä päärahoittaja Kiinan kanssa. Malesia kokee, että uusilla ehdoilla hankkeita kannattaa jatkaa. 

Viime vuonna palmuöljyn hinta laski huomattavasti, kun varastot kasvoivat ennätyksellisiin määriin. Malesia on löytänyt Intiasta ja etenkin Kiinasta uusia palmuöljyvientimarkkinoita, kun vienti Eurooppaan on ajautunut osittaisiin vaikeuksiin ympäristönäkökohtien vuoksi. 

Ei läpimurtoa palmuöljykiistassa

Palmuöljykiista EU:n ja Malesian välillä jatkuu. Toukokuun lopulla tulee voimaan EU:n delegoitu säädös, joka koskee uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön siirtymistä biopolttoaineiden tuotannossa. Säädöksen tekstissä palmuöljy katsotaan raaka-aineeksi, jonka käytössä on korkea riski epäsuorasta maankäytön muutoksesta – karkeasti sanoen sademetsien muuttamisesta palmuöljyplantaaseiksi. Siksi palmuöljystä valmistettua biopolttoainetta ei saa enää siirtymäajan jälkeen laskea mukaan, kun tarkastellaan EU:n jäsenmaiden sitoumusten täyttämistä uusiutuvan energian käytön suhteen. Palmuöljyn osalta tämä tulee vastaan aiemmin kuin muiden kasviöljyjen, kuten rypsin ja rapsin. Malesia kokee päätöksen syrjivänä ja pohtii mahdollisia vastatoimia, kuten asian viemistä Maailman kauppajärjestö WTO:n riidanratkaisuelimeen. Hallituksen retoriikka on eskaloitunut lähes kauppasodan tasolle. 

Koulutus kohtalonkysymyksenä

Suurin osa Malesian työvoimasta on taidoiltaan keskitasoa edustavia työntekijöitä (60,6 %), ja hallitus puhuu alati korkeamman vaatimustason työpaikkojen luomisesta. Vähäistä ammattitaitoa vaativissa tehtävissä on paljon halpaa ulkomaista työvoimaa: eri arvioiden mukaan jopa kuusi miljoonaa, joista arviolta noin kolmasosa on maassa laillisesti. Hallitus pyrkii ottamaan neljännen teollisen vallankumouksen hallitusti vastaan, ja Maailmanpankin mukaan Malesia nousee kehittyneiden talouksien joukkoon vuoteen 2024 mennessä. Työpaikkojen luomisen ehtona on kuitenkin koulujärjestelmän uudistaminen siten, että se palvelee tulevaisuuden tarpeita. Taloudellisessa murrosvaiheessa vanhojen työpaikkojen suojelemisen sijaan on panostettava työvoiman taitojen ja tietojen päivittämiseen. Kaikki lähtee koulujärjestelmän perusteista ja niiden uudistamisesta. Tässä Suomi voi auttaa.

Teemu Laakkonen ja Ella-Maaria Salminen
Suomen Malesian-suurlähetystö