Malesia halal-tuotannon megatrendin aallonharjalla

Malesia on tällä hetkellä halal-tuotteiden markkinan kärkipelaaja maa-ilmassa. Se panostaa alan kehittämiseen säilyttääkseen asemansa kilpailun kiristyessä. Halal-markkinan huima yli 10 prosentin vuosikasvu kannattaa huomioida myös Suomessa. Noin 70 maata on mukana halal-tuotannossa, ja markkinoilla vallitsee alituotantotilanne, jossa tuottajat pystyvät vastaamaan vain viidesosaan kysynnästä.

Halal on islamin uskon termi sallituille tuotteille, joiden valmistusprosessissa on noudatettu uskonnon puhtaussäännöksiä, käytetty vain sallittuja raaka-aineita ja suoritettu tiettyjä rituaaleja. Muslimit eivät saa syödä muita tuotteita.

Pääsääntöisesti kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä (haram), kuten porsaan tai alkoholin käyttö raaka-aineina, on sallittua (halal). Eri tuotteilla on myös valmistusprosesseihin liittyviä vaatimuksia.

Elintarvikesektorin edelleen dominoidessa markkinoita on muillakin sektoreilla valtavia mahdollisuuksia ja kehitystä tapahtuu. Kosmetiikka ja matkailu ovat aloja, joilla uusia tuotteita ja standardeja ollaan kehittämässä. Terveydenhoidon alalla erityisesti halal-lääkkeiden tuotanto kasvaa, mutta myös lääketieteellisten välineiden ja laitteiden yhteensopivuus Sharian kanssa halutaan tulevaisuudessa varmistaa sertifioinnilla. Malesiassa ollaan kehittämässä ensimmäistä halal-rokotetta.

Erityisesti tuoretuotteiden osalta halal-tuotteet eivät saa päästä minkäänlaiseen kontaktiin muiden tuotteiden kanssa, minkä vuoksi niillä pitää olla omat varastot ja kuljetukset.

Japanilainen logistiikkayhtiö Nippon Express toimii maailmanlaajuisesti 42 maassa ja kehittää nyt Malesian viranomaisten kanssa yhteistyössä sertifioitua logistiikkaketjua, joka kattaa kansainvälisen rahdin, välivarastoinnin ja jakelun vähittäismyyntiin.

Malesian varapääministeri Zahid oli vastikään käymässä Japanissa, ja halal-markkinoiden kehittäminen oli vahvasti esillä keskusteluissa.

Halal-tarjonta vetää muslimimatkailijoita puoleensa

Halal-brändiä ja käytäntöjä pyritään markkinoimaan modernina elämäntapavalintana muslimeiden lisäksi myös muiden uskontojen edustajille. Alan toimijat tiedostavat, että tällä hetkellä halal-brändi tuo lännessä mieleen lähinnä nautakarjan teurastuskäytäntöihin liittyvän uutisoinnin. He haluavat laajentaa ymmärrystä halal-tuotteista kestävää kehitystä edistävinä tarvikkeina.

Halal perustuu puhtauden, terveellisyyden ja luotettavuuden arvoille, eikä tässä mielessä juuri poikkea esimerkiksi suomalaisista sertifioinneista. Jotkin halal-tuottajat eivät esimerkiksi käytä kasvisten tuottamisessa torjunta-aineita.

Matkailun ja turismin saralla on selvä megatrendi, että muslimit suosivat palveluja, jotka on räätälöity täyttämään heidän erityistarpeensa ruokavalion ja rukousaikojen suhteen.

Sharialain kanssa yhteensopiviin käytäntöihin matkailusektorilla kuuluu myös alkoholittomuus. Malesian ensimmäisellä ja ainoalla täysin sharialain mukaisella Rayani Air -lentoyhtiöllä  on ollut vaikeuksia noudattaa alan säännöstöä, ja se on keskeyttänyt toimintansa uudelleenjärjestelyjä varten.

Malesia maailman halal-markkinoiden kärjessä

Koko maailman halal-markkinan koko on 2,3 biljoonaa USA:n dollaria, ja sen ennustetaan kasvavan jopa 3,7 biljoonaan dollariin vuoteen 2019 mennessä.

Markkinan huima yli 10 prosentin vuosikasvu kannattaa huomioida myös Suomessa. Noin 70 maata on mukana halal-tuotannossa. Markkinoilla vallitsee alituotantotilanne, jossa tuottajat pystyvät vastaamaan vain viidesosaan kysynnästä.

Elintarvikkeiden lisäksi halal-markkinoiden piiriin kuuluviksi lasketaan islamin sääntöjä noudattava matkailu, kosmetiikkatuotanto, lääkkeet ja islamilainen pankkitoiminta. Alan toimijat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä ja luomaan tasapainoisen, kehittyneen, innovatiivisen ja tietotekniikkaan nojaavan halal-talouden kokonaisuuden.

Malesia sijoittui hiljattain ensimmäiseksi Thomson Reutersin islamilaista finanssitaloutta mittaavassa indikaattorissa. Se ohitti mittauksessa Yhdistyneet Arabiemiraatit, Saudi-Arabian ja Qatarin.

Malesia näkee halal-tuotannon itselleen uutena kasvuveturina, ja sen halal-tuotteiden viennin on ennustettu kasvavan tänä vuonna noin 19 prosenttia viime vuoden noin kymmenestä miljardista USA:n dollarista.

Pyrkimyksenä luoda halal-ekosysteemi

Valtio tukee Malesiassa suunnitelmallisesti halal-tuotannon kehittymistä, sillä sen tavoite on olla globaalin halal-tuotannon keskus vuoteen 2020 mennessä. Malesia panostaa alan standardien kehittämiseen, luo rahoituskanavia, investoi infrastruktuuriin tuotannon kasvattamiseksi sekä luo insentiivejä tuotekehitykselle ja yrittäjyydelle.

Malesia pyrkii tarjoamaan tuottajille täydellisen halal-ekosysteemin, jolla se haluaa luoda itsestään alan houkuttelevimman sijoituskohteen. Malesiassa on 11 halal-tuotantoon keskittyvää tehdaspuistoa, joita valtio tukee verohelpotuksilla.

Halal-tuotantoon erikoistunut teollisuuspuisto Penangissa.
Halal-tuotantoon erikoistunut teollisuuspuisto Penangissa. Kuva: Teemu Laakkonen

Globaali halal-konferenssi Kuala Lumpurissa 30.3.-3.4.2016

Kuala Lumpurissa järjestetään vuosittain globaali halal-konfrenssi, joka tuo yhteen eri maiden tuottajat ja antaa mahdollisuuden tiivistää yhteistyötä. Aiheena oli tänä vuonna "Halal taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen etulinjassa". Nestle ja Hershey olivat esimerkkeinä suurista maailmanlaajuisista tuottajista, jotka investoivat Malesiaan ja panostavat halal-tuotantoon.

Etelä-Afrikka on muslimivähemmistönsä ansiosta noussut varteenotettavaksi halal-tuottajaksi, ja sieltä viedään elintarvikkeita suureen osaan Afrikaa. Tiivistyvä yhteistyö mahdollistaa Malesialle pääsyn Afrikan markkinoille samoin kuin Etelä-Afrikalle pääsyn koko ASEAN-alueen markkinoille.

Alankomaiden suurlähettiläs kertoi keskustelutilaisuudessa Rotterdamin sataman soveltuvuudesta halalin tuontiin ja Eindhovenissa järjestettävistä Euroopan halal-messuista. Kilpailu markkinoilla on kiristymässä, kun Japani, Kiina ja Etelä-Korea ovat tulleet mukaan.

Malesia haluaa pitää kiinni markkinajohtajan asemastaan, mutta on maana pieni, eikä tuotanto tapahdu tarpeeksi suuressa mittakaavassa. Paikallisten tuottajien kapasiteetin kasvattaminen on siksi yksi keskeinen kehityskohde. Ilmastonmuutoksen torjunnasta halal-tuotannon avulla ei hieman yllättäen keskusteltu messuilla.

Halal-tuotteiden sertifioinnissa omat haasteensa

Tuotteita, joita ei myydä halal-tuotteina, saa tuoda Malesiaan ilman sertifikaattia. Malesialaisen halal-sertifioinnin saavuttaminen on eurooppalaiselle tuottajalle raskas ja kallis prosessi. Halal-standardit ovat kiristyneet viime vuosien aikana ja nyt trendi on se, että tarkastajat lähetetään tutkimaan koko tuotantoketju. Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden tulee myös olla sertifioituja.

Halal-säännöstö on muuttuvaa ja siinä on selvästi protektionistisia aspekteja. Ruokaturvallisuuteen on kansainväliset standardit, mutta täällä ne sekoitetaan osittain halalin sääntöihin. Sertifioinnista vastaavat viranomaiset Malesiassa (Jabatan Kemajuan Islam Malaysia, JAKIM ja Department of Veterinary Services,  DVS) pyrkivät tosin selkeyttämään hakuprosessia.

Paikallinen yhteistyökumppani vaaditaan

Ulkomaisella tuottajalla tulee olla malesialainen yhteistyöyritys hakeakseen halal-sertifikaattia. Yrityksessä tulee olla myös halal-vastaava sekä vähintään yksi tai kaksi muslimityöntekijää riippuen yrityksen koosta.

Halal-tuotteita valmistavan laitoksen on oltava omistautunut pelkästään halal-tuotantoon, eikä siellä saa olla kiellettyjä materiaaleja edes tiloissa, jotka ovat täysin eristettyjä tuotannosta. Sertifikaatin saamiseen pitäisi kulua vain puolitoista kuukautta, mutta prosessi saattaa venyä yli vuoden pituiseksi, jos asiakirjoissa tai tuotantotiloissa havaitaan korjattavia puutteita. Malesialainen byrokratia ei ole tunnettu tehokkuudestaan.

Malesian halal-sertifikaatti on tunnustettu Lähi-idässä, ja tänä vuonna käydään neuvotteluja Indonesian, Brunein ja Singaporen kanssa näiden kansallisten sertifikaattien keskinäisestä hyväksymisestä. Lääkeiden ja lääketieteellisen välineistön halal-sertifiointia ollaan Malesiassa kehittämässä.

Islamilainen rahoitus- ja pankkitoiminta

Toistaiseksi islamilainen pankkitoiminta ja halal-teollisuus eivät toimi yhdessä. Tarkoituksena kuitenkin on, että islamilainen pankkitoiminta saadaan tukemaan halal-teollisuuden kasvua.

Islamilainen pankkitoiminta tai paremminkin rahoitustoiminta perustuu siihen, että koron pyytäminen lainasta on täysin kiellettyä, ja raha saadaan kiertämään taloudessa kieltämällä pankkitalletusten makuuttaminen tilillä.

Pankki lainaa ja sijoittaa talletukset eteenpäin. Siten tallettaja saa osan realisoituneista voitoista tai vastaavasti kärsii osan tappioista. Riskien jakaminen on keskeistä, ja islamilaiset pankit kantavat perinteisiä pankkeja suurempia riskejä.

Islamilaisen pankkitoiminnan hyvä puoli on sen vakaus, mutta se ei kykene toistaiseksi kilpailemaan perinteisen pankkitoiminnan kanssa esimerkiksi lainojen hinnassa. Islamilaisen pankkitoiminnan periaatteisiin kuuluu, että sen tulee hyödyttää yhteiskuntaa.

Halal siirtyy myös verkkoon

Verkkokauppa kasvaa Aasiassa ja myös halal-tuotteille tämä nähdään tärkeänä mahdollisuutena. Tuotteiden ja palvelujen alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille tieto tuotteista ja halalin periaatteista ovat esillä.

Tietotekniikan hyödyntämisen edistämistä pidetään muutenkin tärkeänä. HDC (Malesia Halal Industry Development Corporation) on luonut sähköisen tuotetietorekisterin Global Halal Data Poolin, jonne tuotteet rekisteröidään, joten vähittäismyyjät pystyvät tarkastelemaan niiden ominaisuuksia. Järjestelyllä pyritään tuomaan yhteen koko maailman markkinat ja halal-sertifioinnit.

Malesiassa on myös huomioitu, että markkina tarvitsee kasvaakseen erikoistuneita osaajia, joilla on ymmärrystä halalin periaatteista ja tekninen osaaminen tuottaa innovaatioita halal-tuotantoketjussa. Koulutusta alalle lisätään.

Halal-markkinoiden valoisat tulevaisuuden näkymät

Perusta yhtenäiselle halal-markkinalle on rakennettu, mutta sen idea on edelleen kehittymisvaiheessa. Kansainvälisen kaupan teknisten esteiden purkaminen halal-tuottajien väliltä nähdään tärkeäksi markkinan kehittymisen kannalta. Markkinan rakenne on hajanainen ja kehittyäkseen se tarvitsee yhdet puitteet yhteisten standardien luomiselle.

Halal-tuotteet tavoittavat kaikki kuluttajat, kun taas ei-halal-tuotteet tavoittavat vain ei-muslimit. Halal-konseptin laajempi ymmärtäminen vaatii vuosien opiskelun, ja koska säännöt muodostuvat lopulta uskonnon tulkinnan kautta, on hyvin vaikeaa arvioida millaiseksi kokonaisuus lopulta kehittyy.  Halal-sertifiointi on vahvasti esillä myös EU:n ja Malesian välisissä vapaakauppaneuvottelukeskusteluissa.

Halal on kiistatta megatrendi, jonka suhteen suomalaisyritysten kannattaa olla valppaana.

Halal-tuotteiden kysyntä kasvaa myös Suomessa ja ainakin yksi suomalainen viennistä kiinnostunut halal-sertifioitu siipikarjan tuottaja löytyy jo. Hieman yllättävästi myös makeisteollisuudessa ollaan kiinnostuneita halal-tuotannosta. Edellä mainitussa halal-konferenssissa tarjoiltiin halal-karkkeja.

Kannattaisiko halal-sertifikaattien saatavuuteen kiinnittää Suomessa nyt huomiota markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseksi?



 

kauppa