Malesia: aurinko paistaa jälleen, joskaan ei aivan pilvettömästi
Muun Aasian tavoin Malesia näyttää olevan toipumassa globaalista talouskriisistä
kohtalaisen nopeasti ja kuluvan vuoden kasvuennuste on noin seitsemän prosenttia. Kuluttajien luottamus on korkealla ja pörssi on noussut ennätyslukemiin. 2011 kasvu ei jatkune ainakaan ilman talousuudistuksia. Yhtenä kehittämisalueena Green/Clean Tech jossa Suomellekin olisi tarjoutumassa mahdollisuuksia Malesiassa.
Malesia toipuu globaalista taantumasta nopeasti
Muun Aasian tavoin Malesia näyttää olevan toipumassa globaalista talouskriisistä kohtalaisen nopeasti, vaikka alkuvuoden nopea nousu onkin vuoden toisella puoliskolla tasaantumassa. Kotimainen kysyntä – jonka tärkeyden talouskriisi hyvin osoitti – ja kuluttajien luottamus on maassa vahvaa.
Malesian talous kasvoi vuoden alkupuoliskolla 9,5%. Koko vuoden päivitetyksi kasvuluvuksi hallitus arvioi 7%, Maailmanpankki 7,4%. Malesian pörssi Bursa Malaysia nousi koko kuluvan viikon ja pääsi jo alkuviikosta ennätyslukemiin yli 1500 pisteeseen.
Nousun ennakoidaan pitkällä tähtäimellä jatkuvan,sillä Malesian arvopaperimarkkinat eivät ole kovin läheisesti sidoksissa USA:n arvopaperimarkkinoihin eikä siten riippuvaisia USA:n talouskasvusta. Raakapalmuöljyn (CPO) hinta on noussut Rotterdamin pörssissä kuluvana vuonna 38% johtuen suuresta kysynnästä Kiinassa ja Intiassa sekä sääolosuhteista johtuvasta tuotantomäärien laskusta.
Ulkomaankauppaministeri Mustapa Mohamed ilmoitti kuluvalla viikolla, että kaupan kokonaisarvon odotetaan kasvavan tänä vuonna 18%, mikä tarkoittaisi paluuta vuoden 2008 tasolle ja vähän ylikin. Viime vuonna kaupan arvo laski 16,9%.
Tammi-syyskuussa kasvu on ollut voimakasta sekä tuonnin (20,4%) että viennin (26,4%) osalta. Vaikka kauppa hidastuisi, on maan vahvuutena Mohamedin mukaan markkinoiden laajentuminen ja monipuolistuminen.
Kasvun jatkuminen edellyttäisi merkittäviä talousuudistuksia
Hyviä uutisia siis, mutta täysin pilvettömältä taivaalta ei kuitenkaan Malesiassakaan aurinko paista – mikäli teollistuneiden ja nousevien alueiden markkinat eivät vedä, heijastuu se tietysti välittömästi Malesiankin vientilukuihin. Kasvun jatkuminen edellyttäisi ripeitä talousuudistuksia useilla sektoreilla. Maailmanpankki ennustaakin, että vuonna 2011 talouden kasvu hidastuisi 4,8 prosenttiin; Malesian
hallitus on toiveikkaampi ennustaessaan 6% kasvua.
Malesian talous kasvoi nopeasti 1990-luvulla, mutta sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa. Singapore ja monet muut vastaavista lähtökohdista ponnistaneet maat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin ja sama pätee luonnonvaroiltaan köyhempiinkin maat.
Erään arvion mukaan suurin syy on siinä, että maan talouspolitiikka on maratonin sijaan kuin pikajuoksua, jossa alkuspurtti seuraa toista, mutta pitkäjänteisyyttä
ei löydy. Erilaisia talouspoliittisia suunnitelmia, kehittämishankkeita ja projekteja maassa kyllä piisaa, jopa niin että kokonaiskuvan hahmottaminen käy jo hankalaksi.
Maailmanpankin vuosittaisessa yritysten toimintaympäristöä mm. lainoituksen, sääntely-ympäristön ja työlainsäädännön suhteen kartoittavassa vertailussa Malesia nousi kaksi sijaa sijalle 21. Samassa vertailussa nykyinen naapurimaa, vuonna 1965 liittovaltiosta eronnut Singapore on sijalla yksi. Malesiassa yritysten toimintaympäristön suurin kompastuskivi lienee etnisiä malaijeja suosiva ns. bumiputrapolitiikka,
joka on hyvin herkkä aihe (ks. KUL7054-19).
On yleisesti tiedossa, että nopeamman talouskasvun edellytyksenä on talouden laajennettu liberalisointi ja talouden infrastruktuurin uudistaminen mm. uudistamalla valtionyhtiöitä ja lisäämällä läpinäkyvyyttä julkisissa hankinnoissa; nämä aiheet ovat olleet myös Malesiaan suuntautuvien vierailujen agendoilla.
IMF:n analyytikon mukaan kasvaakseen Malesian olisi myös rivakasti luovuttava erilaisten hyödykkeiden, erityisesti polttoaineen, hintatuista ja korvattava ne tarkemmin kohdennetulla avulla. Ottaen huomioon lähestyvät vaalit on kuitenkin ymmärrettävää, että subventiot eivät ole olleet viime aikoina julkisessa keskustelussa. Samoin myös monet muut verouudistukset jäänevät seuraavan hallituksen päänvaivaksi; arvonlisäveronkin asettaminen on lykätty hamaan tulevaisuuteen. Mikäli talousuudistuksia ei saada toteutettua, on kuitenkin vaarana, että ulkomaisten sijoittajien mielenkiinto
kohdistuu muualle.
Vaikka koulutettua työvoimaa on saatavilla ja työttömyysprosentti vain 3,4, on yritysten toisinaan hankala löytää erityisalojen asiantuntijoita. Oman haasteensa asettaa englannin kielen taito, joka ei korkeasti koulutetuillakaan aina ole vaaditulla tasolla. Pääministeri Najibin hallitus on nostanut asian avoimesti esille ja ulkoministeri Hillary Clintonin muutaman viikon takaisen vierailun aikana sovittiin USA:n kanssa alan yhteistyöstä.
Uudesta korruptionvastaisesta toimielimestä Malaysian Anti-Corruption Commissionista l. MACC:stä huolimatta korruptio on edelleen ongelma. Silloin tällöin lehdet raportoivat MACC:n aloittaneen jonkin tapauksen tutkinnan, mutta huomattavan harvoin tutkinnat etenevät syyteharkintaan. Viimeksi kuluneella viikolla aloitettiin tutkinta väärinkäytösepäilystä puolustusministeriössä, jossa epäillään talouden
elvytyspaketin varoja käytetyn laivastotukikohtien sisustushankintoihin. Transparency Internationalin korruptioindeksivertailussa Malesia on samalla sijalla 56 kuin viime vuonna.
Yhtenä kehittämisalueena vihreä teknologia - suomalaisyritykset mukaan
Kuala Lumpurissa tällä viikolla luennoineen Maailmanpankin Group Managing Director Tan Sri Mulyani Indrawatin mukaan monien keskituloisten maiden tavoin Malesian haasteina on taata kasvun jatkuvuus, tehdä siitä laajempaa kansanosaa koskevaa ja kasvaa ”vihreästi ja puhtaasti”. Samanlaisia analyysejä ovat esittäneet muutkin.
Viimeksi mainittuun Najibin hallitus onkin tarttunut aktiivisesti: heinäkuussa 2009 lanseerattiin maan ensimmäinen vihreän teknologian toimintalinjaus ja sen yhtenä konkretisoitumisena lokakuussa 2010 Kuala Lumpurissa järjestettiin Kaakkois-Aasian toistaiseksi laajin alan konferenssi ja näyttely IGEM2010, International Greentech and Eco Products Exhibition and Conference Malaysia. Tämän konferenssin onnistuessa yli odotusten on seuraava IGEM suunnitteilla syyskuulle 2011. Paikalle toivotaan
myös suomalaisten vihreän teknologian /Cleantechin alan yrityksiä ennen kuin koko sektori on isompien pelureiden pelikenttänä.
Kuvat Jiaren Lau(Linkki toiselle web-sivustolle.); ccby 2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)