Maailman markkinat: Brasilia
Brasilia selviää todennäköisesti meneillään olevasta talous- ja finanssikriisistä keskimääräistä paremmin riippumatta siitä, kuinka kauan sen taantuma kestää. Brasilian vahvuudet, valtavat luonnonvarat, elintarvikkeiden tuotantopotentiaali, energiavarat sekä suuret työvoima- ja kuluttajareservit varmistavat kansainvälisten investoijien ja viejien mielenkiinnon Brasiliaa kohtaan jatkossakin. Brasilian hallituksen ja yritysten valtavat teollisuus- ja infrastruktuuri-investoinnit tulevina vuosina avaavat merkittäviä toimitusmahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Byrokratia, monimutkainen verojärjestelmä, vanhentunut työlainsäädäntö sekä korruptio heikentävät toistaiseksi liiketoimintaympäristöä. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus jatkuvat syvinä ja aiheuttavat pidemmällä tähtäimellä riskin vakaudelle. Artikkeli on ilmestynyt Maailman markkinat 2009 -julkaisussa.
Talouden ja ulkomaankaupan kehitys: Kansainvälinen kriisi koettelee Brasiliaa viiveellä
Brasilia on ollut viime vuodet voimakkaalla kasvu-uralla, makrotaloudellinen tilanne on ollut vakaa, maan ulkoinen taloudellinen asema on ollut hyvä ja valtiontalous terveellä pohjalla. Tässä suhteessa kriisin ei odoteta aiheuttavan suuria muutoksia lukuun ottamatta taloudellista kasvua, joka on ollut viime kuukaudet negatiivista, ja vuoden 2009 kasvun ennustetaan olevan nollan molemmin puolin.
Viimeaikainen kasvu on perustunut ensisijaisesti voimakkaaseen kotimaiseen kulutuskysyntään sekä investointeihin. Myös ulkomaankaupan suhdanne on ollut hyvä Brasilian tuottamien perushyödykkeiden mennessä hyvillä hinnoilla ja suurilla volyymeilla kaupaksi etenkin kehittyviin talouksiin. Tältä osin tilanne on huonontumassa. Perushyödykkeiden hinnat ovat viime kuukaudet laskeneet ja viennin volyymikin on kärsinyt ulkomaiden talouksien taantumasta tai kasvun hidastumisesta.
Kauppatase on pysynyt ja pysynee kuitenkin positiivisena tuonnin supistuessa samanaikaisesti. Vuoden 2008 vienti oli 150 miljardia euroa (kasvua edellisvuoteen 23,2 prosenttia), tuonti 131 miljardia euroa (kasvua 43,6 prosenttia), kauppatase 19 miljardia euroa (30 miljardia vuonna 2007). Sekä viennin että tuonnin odotetaan laskevan kuluvana vuonna noin 23 miljardiin euroon, mutta elpyvän vuonna 2010.
Suorat ulkomaiset investoinnit saavuttivat vuonna 2008 ennätysmäisen 30 miljardin euron tason, mutta niiden odotetaan puolittuvan kuluvana vuonna. Vaihtotase oli lievästi miinuksella vuonna 2008 (-2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta). Vajeen ennakoidaan supistuvan vuonna 2009 vajaaseen kahteen prosenttiin. Ulkomainen velka kasvoi vuonna 2008 runsaaseen 17 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta sen ennakoidaan supistuvan tänä vuonna noin 15 prosenttiin. Ulkomaiset reservit tulevat säilymään parin viime vuoden tasolla, noin 150 miljardissa eurossa, mikä antaa Brasilian taloudelle varsin hyvän ulkoisen aseman.
Standard & Poor's uusi tänä vuonna Brasilialle viime vuonna ensimmäistä kertaa myöntämänsä investment grade-statuksen ja perusteli luokitusta Brasilian ulkoisen ja julkisen sektorin taseen merkittävällä parantumisella.
Kuluttajahintainflaatio saavutti vuoden 2008 lopulla asetetun tavoitteen ylärajan (5,9 prosenttia), mutta sen ennustetaan palautuvan tänä ja seuraavina vuosina neljän prosentin tasolle. Keskuspankki nosti viime vuonna peruskorkoa kamppaillakseen inflaatiopainetta vastaan. Tämän vuoden puolella peruskorkoa on laskettu elvytystarkoituksessa ja laskun odotetaan jatkuvan.
Tästä huolimatta reaalikorkotaso säilyy korkeana inflaation laskiessa samanaikaisesti. Pankkien perimät korot yrityksiltä ja kuluttajilta säilyvät kasvua hidastavalla tasolla (30-50 prosenttia vuodessa). Hallituksen vaatimukset korkotason laskusta eivät ole kaikilta osin tehonneet. Päinvastoin, heikko taloudellinen tilanne kasvattaa pankkien riskejä ja painetta pitää korkotaso edelleen korkealla.
Julkinen talous on joutunut koetukselle verotulojen supistuessa ja hallituksen pyrkiessä pitämään julkiset investoinnit korkealla. Budjettileikkauksia on tehty ei-strategisiksi katsotuilla sektoreilla. Hallitus pitää kuitenkin päättäväisesti kiinni julkisen talouden tasapainosta. Tosin primääriylijäämätavoitetta jouduttiin laskemaan ainakin väliaikaisesti 3,8 prosentin bruttokansantuotteen tasosta 2,5 prosentin bruttokansantuotteen tasolle, millä on tarkoitus vapauttaa voimavaroja vajaat 15 miljardia euroa talouden elvyttämiseen. Nimellinen alijäämä supistuu noin kahden prosentin bruttokansantuotteen tasolle ja tämänkin alle tulevina vuosina.
Hallitus ennakoi julkisen velan supistuvan vajaaseen 40 prosenttiin bruttokansantuotteesta kuluvana vuonna ja supistuvan edelleen muutaman seuraavan vuoden aikana noin 30 prosentin tasolle. Ulkomainen velka pysyttelee noin 15 prosentin tasolla bruttokansantuotteesta, joka on selvästi alle valuuttavarannon.
Brasilian rooli Suomen kauppakumppanina kasvussa
Suomen vienti Brasiliaan kasvoi viime vuonna 25 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan tuonti säilyi suunnilleen ennallaan. Sekä viennin että tuonnin arvo oli runsaat 600 miljoonaa euroa, eli noin yksi prosentti ulkomaankaupastamme. Brasilia on selkeästi Suomen suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa ja sijalla 21/22 maailman kaikkien maiden joukossa. Neljässä vuodessa Brasilian asema on noussut runsaat kymmenen sijaa kaikkien maiden joukossa.
Pääasialliset vientituotteet olivat paperi sekä koneet ja laitteet ml. telekommunikaatiolaitteet ja pääasialliset tuontituotteet selluloosa, elintarvikkeet, raaka-aineet, etanoli sekä lentokoneet.
Suomalaisyritysten Brasilian-toimintojen liikevaihto oli vuonna 2008 2,7 miljardia euroa (arvio) eli yli nelinkertainen vientiin nähden. Suomalaisyrityksillä oli noin 20.000 työntekijää Brasiliassa. Siemensin matkapuhelinverkkotoiminnan yhdistyminen Nokiaan toi suuren lisäyksen.
Suomalaisyritysten tärkeimmät toimialat ja yritykset Brasiliassa olivat: metsäteollisuusklusteri (Ahlström, Stora Enso, Metso Power, Metso Paper, Ponsse, Pöyry, Savcor Forest, Savcor Process), kaivostoiminta (Larox Group, Metso Minerals, Outotec, Tamfelt), energia (Wärtsilä, Metso Power, Pöyry, Metso Automation), telekommunikaatio (Elcoteq, Metso Automation, Nokia, Nokia Siemens, PKC Group, Salcomp, Tecnomen). Muita merkittäviä suomalaisyrityksiä Brasiliassa ovat mm. Dynea, Eltete TPM, Huhtamäki, Kemira, Nordea, Cargotec, Planmeca Group, Glaston Group ja CPS Color. Lisäksi monilla ulkomaalaisomisteisilla, mutta Suomessa tuotantoa harjoittavilla yrityksillä on toimintaa Brasiliassa (Valtra, Rapala, Tellabs, Andritz).
Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne
Demokraattinen hallitusmuoto on vakiintunut Brasiliassa. Demokratia ei kuitenkaan ole siinä mielessä kypsässä vaiheessa, että kansalaiset osallistuisivat laajalti poliittiseen toimintaan tai päätöksentekoon. Politiikka on pääasiassa alueellista valtataistelua, josta kansalaiset ovat syrjässä. Äänestysosanotto on korkea äänestyspakon takia.
Poliitikkojen taloudelliset väärinkäytökset ja toistuvat korruptioskandaalit, joihin johtavat poliitikot, oikeuslaitos ja korkeat viranomaiset ovat osallistuneet, ovat nakertaneet poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin on alhainen. Jää vielä nähtäväksi, miten suuren poliittisen riskin vakaalle kehitykselle tämä muodostaa.
Skandaaleista huolimatta presidentti Lula on säilyttänyt poikkeuksellisen suuren kannatuksen, johon yksi syy lienee hyvä taloudellinen kehitys. Hänen suosiolukunsa ovat viime kuukausina hieman supistuneet samalla kun talouskriisi on alkanut koetella kansalaisia. Myös hallituksen kansansuosio on ollut korkealla presidentin suosion vanavedessä.
Presidentin, kongressin (edustajainhuone ja senaatti), osavaltioiden kuvernöörien sekä lainsäädäntöelinten vaalit järjestetään 2010. Vaikka kampanja ei ole virallisesti alkanut, tosiasiallisesti se on jo käynnissä ja kiihtyy vaaleja kohti. Taistelu vallasta on kovaa, jopa häikäilemätöntä, sillä poliittiseen valtaan liittyy merkittäviä taloudellisen vallan elementtejä ja henkilökohtaisen rikastumisen mahdollisuuksia. Vallanvaihdon yhteydessä tulee uusjakoon yli kaksikymmentä tuhatta taloudellisesti merkittävää virkaa tai tointa pankeissa, sääntelyorganisaatioissa, valtion ja osavaltioiden hallinnossa, valtiojohtoisissa yrityksissä ja vastaavissa.
Useiden virkojen tai tointen haltijat hallinnoivat miljardien realien päätöksiä. Tämä avaa ovet korruptiolle, joka horjuttaa poliittista vakautta ja häiritsee markkinoiden toimintaa. Seuraavat 2-3 vuotta sisältävät edellä sanotun johdosta kaikenlaisia epävarmuustekijöitä ja päätöksenteon hidastumista. Lainsäädäntötyö on ollut viime ajat jo muutenkin pysähdyksissä epävirallisen vaalikampanjan käynnistyttyä ja kongressin keskityttyä omien skandaaliensa penkomiseen. Tarpeelliset uudistukset (verotus, poliittinen järjestelmä, julkiset eläkkeet, työlainsäädäntö) ovat saaneet odottaa.
Vuoden 2010 presidentin vaalissa vahvin ehdokas tällä hetkellä on johtavaa oppositiopuoluetta (PSDB) edustava São Paulon osavaltion kuvernööri José Serra. Mikäli nykyinen presidentin valtapuolue PT joutuu oppositioon, on mahdollista, että se radikalisoituu, mikä voisi luoda uusia epävarmuustekijöitä politiikkaan, talouteen ja työmarkkinoille. Hallituksen vaihdos tuskin muuten toisi merkittäviä muutoksia talouspolitiikkaan. Todennäköisesti vaihtuvakin hallitus jatkaisi viime vuosina harjoitettua makrotalouden tasapainoa, vakaata rahan arvoa sekä vakaata julkista taloutta tukevaa politiikkaa.
Vaalituloksesta riippumatta taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus tulevat jatkumaan syvinä ainakin keskipitkällä aikavälillä. Tämä sinällään on riskitekijä poliittiselle vakaudelle, mutta riski voi kasvaa vaalituloksesta riippuen. Jää nähtäväksi, puretaanko ja missä määrin nykyiset sosiaaliset tulonsiirrot kaikkein köyhimmille, jos oppositio voittaa vaalit. Jos näin kävisi, eriarvoisuus voisi jopa syventyä ainakin lyhyellä aikavälillä. Myös taloustilanteella on vaikutuksensa eriarvoisuuden kehitykseen.
Sosiaalisen tilanteen takia väkivaltaisuus on suuri ongelma monissa suurkaupungeissa. Turvattomuus lisää epäviihtyvyyttä ja voi jopa vaikuttaa ihmisten halukkuuteen asua ja työskennellä joissain kaupungeissa.
Investointisuunnitelmat tarjoavat mahdollisuuksia
Brasilian hallitus ilmoitti alkuvuodesta 2009 myöntävänsä 35 miljardin euron lainan Brasilian kehityspankille (BNDES), jonka avulla pankki pystyy tarjoamaan lisää edullisia lainoja yrityksille. Merkittävä osa lainasta menee valtiojohtoiselle energiayhtiö Petrobrásille, joka tammikuussa 2009 julkisti 132 miljardin euron suuruisen investointiohjelman seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Investoinnit ovat keskeisen tärkeitä presidentti Lulan hallituksen PAC-kasvunkiihdyttämisohjelmalle. Ohjelman pääpaino on infrastruktuurihankkeissa ja panostamalla lisää ohjelmaan Brasilia pyrkii vastamaan talouskriisin haasteisiin. Kriitikot ovat tosin huomauttaneet, että ohjelmaan sisältyvien hankkeiden käynnistys kestää kauan, eikä ohjelma siksi tarjoa nopeata piristysruisketta taloudelle.
BNDES:n mukaan investoinnit teollisuuteen olisivat vuosina 2009-2012 noin 150 miljardia euroa ja infrastruktuuriin runsaat 100 miljardia euroa. Teollisuusinvestoinneista yli puolet menisi öljyteollisuuteen. Muita suuria aloja olisivat kaivosteollisuus, auto-, teräs-, petrokemiallinen- sekä elektroniikkateollisuudet kukin vajaalla 10 miljardin euron osuudella. Infrastruktuurihankkeista suurimmat investoinnit menisivät sähköenergiaan (50 miljardia euroa), telekommunikaatioon (25 miljardia euroa), jäte- ja jätevesihuoltoon (runsaat 15 miljardia euroa), teiden rakennukseen (runsaat 5 miljoonaa euroa) ja satamiin (runsaat 2 miljardia euroa). Vaikka suomalaisyrityksiä myös kiinnostavien kaivos- ja puunjalostusteollisuuksien investoinnit näyttävät pienentyvän, on teollisuuden, perusinfrastruktuurin ja asuinrakentamisen investointien odotettu vuotuinen kasvuvauhti lähes 10 prosenttia seuraavan neljän vuoden aikana.
Edellä mainitut mittavat investointihankkeet tarjoavat suomalaisille yrityksille runsaasti potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Sääntely-ympäristön kehitys: Byrokratia ja verotus riippakivinä
Maailman talousfoorumi (World Economic Forum) julkaisemassa vuoden 2008 kilpailukykyvertailussa Brasilia oli sijalla 64. Vuotta aikaisemmin Brasilian sijaluku oli 72. Vertailussa oli mukana yhteensä 134 valtiota. Parhaiten Brasilia menestyi markkinoiden kokoa, yksityissektorin kehittyneisyyttä ja innovaatioita vertailtaessa.
Maailmanpankin tekemän selvityksen mukaan uuden yrityksen perustaminen Brasiliassa vaatii 18 toimenpidettä ja kestää keskimäärin 152 päivää. Verojärjestelmän monimutkaisuuden vuoksi keskisuuri yritys joutuu käyttämään veroasioihin keskimäärin 2600 tuntia vuodessa. Yrityksen perustamiseen liittyy useita erityismääräyksiä ja rajoituksia, jotka koskevat mm. yritykseltä vaadittavaa omaa pääomaa sekä työllistettävien vähimmäismäärää. Viisumien sekä oleskelu- ja työlupien saanti on hidasta ja hankalaa.
Useat suomalaiset yritykset ovat kohdanneet ongelmia lyhytaikaisten työlupien saannissa asennustöiden yhteydessä. Taustalla on Brasilian halu varmistaa brasilialaisen työvoiman käyttö. Merkittävä ongelma ovat myös korkeat tullitariffit ja muut tuontiin liittyvät maksut. Ongelmia aiheuttavat lisäksi tullausmenettelyjen hitaus ja byrokraattisuus sekä tulliluokittelujen epäselvyys.
Korkea verotus ja verolainsäädännön monimutkaisuudet ovat Brasilian merkittävimpiä ongelmia ja kasvun esteitä. Liittohallituksen lisäksi maan 26 osavaltiolla on veronkanto-oikeus, esim. tietyssä osavaltiossa valmistetuilla tuotteilla on usein sen alueella alempi liikevaihtovero. Kokonaisveroaste on lähes 40 prosenttia. Verokuorma kohdistuu erityisesti yrityksiin. Myös työlainsäädäntö on hyvin jäykkää, minkä vuoksi muun muassa henkilöstön erottaminen on usein vaikeata.
Osittain näiden tekijöiden seurauksena harmaan talouden osuus on hyvin suuri, useiden arvioiden mukaan lähes 40 prosenttia koko taloudesta. Kaikkiaan yli 40 prosenttia työvoimasta ei ole asianmukaisesti rekisteröitynyttä, ja arviolta noin 70 prosenttia pienistä yrityksistä ei maksa verojaan.
Osana Euroopan Unionin markkinoillepääsystrategiaa EU-maiden suurlähetystöt Brasiliassa kartoittivat vuoden 2008 aikana eurooppalaisten, maassa toimivien yritysten kokemia kaupan esteitä. Euroopan komission edustusto teki yhteenvedon kartoituksessa ilmenneistä, yhteensä 86 yksittäisestä kaupan esteestä ja asia oli esillä EU:n ja Brasilian välisen strategisen kumppanuuden toisessa huippukokouksessa, joka järjestettiin Rio de Janeirossa joulukuussa 2008. Komissio jatkaa selvityksessä ilmenneiden kaupan esteiden käsittelyä yhteyksissään Brasilian viranomaisten kanssa.
Brasilian tullitariffit ovat kehitysmaaksi kohtuullisella tasolla, mutta selvästi teollisuusmaita korkeampia. Kaikki teollisuustuotteet huomioon ottaen keskimääräinen sovellettu tullitaso on hieman yli 10 prosenttia. Korkeimpien sidottujen tullien taso on 35 prosenttia. Näitä sovelletaan autoihin ja autoteollisuuden tuotteisiin sekä tekstiileihin ja jalkineisiin. Tekstiilien ja jalkineiden kohdalla pääasiallinen tavoite on estää kiinalaisten tuotteiden maahantuontia. Myös koneet ja traktorit ovat hyvin suojeltuja, tullitason ollessa 14 prosenttia.
Kaupan tekniset esteet yleisellä tasolla ovat ongelma ja on oletettavissa, ettei niiden käyttö ainakaan vähene nykyisestä. Brasiliassa on lisäksi useita omia standardeja ja niistä monet vaihtelevat osavaltioittain, kuten lainsäädäntökin. Kaikkiaan erilaisia standardeja on noin 700 ja vain 10 prosenttia on ISO- tai IEC-järjestelmien mukaisia. Eurooppalaisten yritysten raportoimat kaupan esteet ja muut ongelmat liittyvät useimmiten maatalous- ja kalatuotteisiin, auto- ja lääketeollisuuden tuotteisiin sekä tekstiileihin ja jalkineisiin. Horisontaalisia ongelmia ovat olleet mm. ei-automaattinen tuontilisensiointi, tuontituotteiden minimihinnat sekä tariffien epävakaus. Brasilia vaatii ei-automaattisia tuontilisenssejä useiden tuotteiden kohdalla. Voimassaoleva lista julkaistaan ulkomaankauppaministeriön virallisissa tiedotteissa.
Brasilia on aktiivinen kauppapoliittisten instrumenttien käyttäjä. Brasilia on entisestään lisännyt polkumyynti-instrumentin käyttöä ja on EU:n osalta maailman kolmanneksi suurin instrumentin käyttäjä Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Brasilian keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään dollarin vahvistumista suhteessa realiin ja viennin hiipumista käyttämällä Brasilian valuuttavarantoa myymällä dollareita ja myöntämällä lainoja vientiyrityksille. Euroopan komission edustusto on ilmoittanut tutkivansa ovatko vientiyrityksille myönnettävät lainat Brasilian WTO-sitoumusten mukaiset. Brasilia heikentää monella tavalla myös omien vientiyritystensä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla (muun muassa raskas verotus, kallis ja kankea työlainsäädäntö, byrokratia ja muut erityisvaatimukset).
Brasilia on 1990-luvun lopulta alkaen muuttanut politiikkansa avoimemmaksi ulkomaisia sijoittajia kohtaan. Yleisiä rajoitteita voittojen kotiuttamiselle ei ole niiden investointien osalta, jotka on rekisteröity keskuspankkiin. Joillekin sektoreille ulkomaisia investointeja ei kuitenkaan sallita tai näihin liittyy huomattavia rajoituksia. Merkittävimpiä näistä ovat finanssipalvelut, kuljetussektori ja kaivostoiminta.
Brasilian keskushallitus ei käytännössä enää tarjoa minkäänlaisia kannustimia ulkomaisille investoijille. Maassa ei ole enää todellisia erityistalousalueita lukuun ottamatta Amazonasin osavaltiossa Manauksessa sijaitsevaa aluetta, jonne on 1960-luvulta lähtien houkuteltu yli 400 kokoonpano- ja muuta tehdasta. Vuonna 2008 ulkomaisille kiinteätuottoisille sijoituksille, mukaan lukien valtion obligaatiot, asetettu 1,5 prosentin transaktiovero (IOF) päätettiin puolittaa 0,75 prosenttiin alkuvuodesta 2009.
Henkisen omaisuuden suoja edelleen heikko
Henkisen omaisuuden suoja on Brasiliassa heikko; monien kansainvälisten selvitysten perusteella Brasilia on yksi ongelmallisimpia maita tässä suhteessa erityisesti otettaessa huomioon markkinoiden koko ja merkitys. Ongelmia on erityisesti maataloustuotteiden, mutta myös tekstiili-, musiikki- ja elokuvatuotteiden kohdalla. Ongelmana ei ole niinkään puuttuva lainsäädäntö, vaan puuttuvat resurssit valvoa lainsäädännön toteutumista. Patenttilain-säädäntö puolestaan takaa vain lyhytaikaisen suojan, jollei tuotantoa aloiteta Brasiliassa.
Kansainvälisesti vertailtaessa Brasilian oikeusjärjestelmä toimii huonosti. Oikeustapaukset kestävät hyvin pitkään ja rankaisemattomuus on yleistä. Oikeuslaitoksen hitaudesta ja tehottomuudesta johtuen on suositeltavaa käyttää välimiesmenettelyä, jota järjestää esimerkiksi São Paulon amerikkalainen kauppakamari.
Yleisarvio
Brasilia tulee säilymään suomalaisia kiinnostavana markkinana ja investointikohteena tulevina vuosina. Sen merkitys voi jopa kasvaa, varsinkin jos se selviää meneillään olevasta talous- ja finanssikriisistä keskimääräistä nopeammin ja vähemmin vaurioin, kuten yleisesti ennakoidaan. Brasilian talouden valtava koko, sen runsaat luonnonvarat, elintarvikkeiden ja energian tuotantopotentiaali sekä suuret tekeillä olevat investoinnit infra-struktuuriin, öljyteollisuuteen ja offshore-hankkeisiin tarjoavat runsaita toimitus- ja investointimahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Tulevien vaalien tuloksesta riippumatta Brasilian hallitus tulee jatkamaan makrotalouden ja rahan vakautta tukevaa ja valtiontalouden tasapainoon perustuvaa talous-, raha- ja finanssipolitiikkaa. Kiihkeä vaalikampanja ja vaalien jälkeinen aika lykkäävät kuitenkin tarpeellisten reformien tekoa. Opposition voitto vaaleissa voisi myös lisätä rauhattomuutta politiikassa ja työmarkkinoilla. Syvä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus jatkuu ja luo oman riskinsä poliittiselle vakaudelle.
Brasilian hallinnon ominaispiirteet, kuten raskas byrokratia, monimutkainen verotus, vanhentunut työlainsäädäntö, oikeuslaitoksen hitaus sekä heikko henkisen omaisuuden suoja, tulevat jatkossakin hankaloittamaan taloudellista kanssakäymistä.
Artikkeli on luettavissa graafisine esityksineen formin.finland.fi -sivuilla