Maahanmuuttajat ratkaisu Saksan insinööripulaan?
Saksa on nopeasti ikääntyvää maa. Eläköitymisen myötä Saksan työmarkkinoilta poistuu 2025 mennessä n. 1,4 miljoonaa työntekijää, eikä tilalle ole kasvamassa uutta tarpeeksi suurta sukupolvea näitä töitä tekemään. Suurin huoli kohdistuu koulutettujen alojen työntekijöiden vähenemiseen. Ratkaisuksi on esitetty opiskelupaikkojen lisäystä, panostamista kaikkien lasten ja nuorten koulutukseen sekä koulutetun työvoiman palkkaamista ulkomailta. Ulkomaalaisen työvoiman houkutteleminen Saksaan on kohdannut kuitenkin poliittista vastustusta ja käytännön ongelmia, sillä mm. koulutetun työvoiman työllistyminen omalle koulutusalalleen on vielä heikkoa.
Demografialtaan Saksa, kuten monet muutkin länsimaat, on nopeasti ikääntyvä maa ja syntyvyys on selvässä laskusuhdanteessa. Tämä tulee näkymään lähivuosien suurina eläköitymislukuina ja sen väistämättöminä vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Saksassa on noussut erityisen voimakkaasti esille kysymys korkeakoulutettujen vajeesta työelämässä lähitulevaisuudessa ja syystäkin, sillä eläköityminen tulee vaikuttamaan työelämässä erityisen vahvasti juuri korkeakoulutusta vaativiin aloihin.
Pahiten työvoimapulasta kärsivät jo nyt tekniset alat, ja Saksassa puhutaankin avoimesti ”insinööripulasta”, joka ei tule helpottumaan eläköitymisen kiihtyessä.
Demografiakysymykset ovat nousseet koulutuspolitiikassa yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä. Onkin kuvaavaa, että vuonna 2010 Saksan opetus- ja tutkimusministeriön vuosittain teettämä Bildung in Deutschland -tutkimus keskittyi juuri tähän aiheeseen. Tutkimuksessa Bildung in Deutschland 2010 - Ein indikatorengestützter Bericht mit einer Analyse zu Perspektiven des Bildungswesens im demografischen Wandel todetaankin, että vuoden 2025 jälkeen työelämässä on odotettavissa vajausta korkeamman toisen asteen koulutuksen (Sekundarbereich II) ja erityisesti kolmannen asteen korkeakoulutusta vaativilla aloilla.
Ongelmana on väestön pieneneminen ja samanaikaisesti akateemisten alojen osaajien tarpeen kasvu. Vuoteen 2020 mennessä työmarkkinoilla arvioidaan olevan tarvetta noin 800 000 akateemisesti koulutetulle ja yli miljoonalle muista korkeakouluista valmistuneelle työntekijälle. Lukuvuonna 2009/2010 saksalaisissa yliopistoissa opiskelee yhteensä lähes puolitoista miljoonaa opiskelijaa ja muissa korkeakouluissa, taidealojen korkeakoulut mukaan lukien, hieman yli 700 000 opiskelijaa. Die Weltin ongelman tiimoilta haastatteleman Koulutus- ja sosiaaliekonomian tutkimuslaitoksen johtaja Dieter Dohmenin laskujen mukaan 1960-luvun suuret ikäpolvet jättävät eläköityessään työmarkkinoille valtavan työvoimapulan viimeistään noin vuonna 2025. Tällöin työmarkkinoilta poistuu arviolta 1,4 miljoonaa työntekijää ja tilalle on tällä hetkellä kasvamassa vain puolet tulevien vuosien työnvoiman tarpeesta.
Hochschulpakt 2020 –aloitteen myötä opiskelupaikkoja korkeakouluissa on lisätty, ja vuoteen 2015 mennessä opiskelupaikkoja on tarkoitus lisätä vielä yli 250 000 ja sen jälkeenkin vielä yli 60 000 paikalla. Joidenkin varovaisimpien arvioiden mukaan myös maisteritason tutkintoja tarvitaan lisää n. 50– 75 000 vuotta kohden, joten jo tehtyjen ja suunniteltujen aloituspaikkojen lisäyksen ohessa myös maisteritason opiskelupaikkoja tulisi lisätä koulutetun työvoiman takaamiseksi. Tällä hetkellä Saksassa kolmannen asteen koulutuksen on 30–35 –vuotiaista suorittanut 28 % (2008), ja näillä lukemilla Saksa jää niukasti alle EU:n keskitason 31 %.
Kaikista vaikein tilanne tulee olemaan teknisten alojen yrityksillä. Saksan insinööriyhdistyksen VDI:n (Verein Deutscher Ingenieure) mukaan Saksassa on jo tällä hetkellä noin 36 000 insinöörin vajaus työmarkkinoilla. Lähitulevaisuudessa myös valmistuneilla kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijöillä, matemaatikoilla ja juristeilla tulee olemaan kova kysyntä. Luonnollisesti myös sosiaaliala ja erityisesti hoitoalat
tulevat olemaan vakavassa työvoimapulassa väestön ikääntyessä ja eläköityessä edelleen.
Ratkaisua tilanteeseen onkin haettu monelta eri suunnalta, mutta yleisesti katsotaan, että lähtökohtaisesti opiskelumahdollisuuksia tulee lisätä ja opiskelupaikkojen tarjontaa tulee laajentaa suhteessa työelämän tarpeisiin. Opiskelupaikkojen lisäys ei kuitenkaan ratkaise työvoimakysymystä pysyvästi, sillä ongelmaa kasvattaa lisäksi halukkaan ja pätevän opiskelija-aineksen puute Saksassa. Vuoteen 2025 mennessä opiskelijaikäisten nuorten määrä tulee vähenemään noin 15 prosentilla vuoden 2008
tasosta.
Koulutetun työvoiman varmistamiseksi on asiantuntijoiden mukaan lisäksi kiinnitettävä huomiota ikääntyvän väestön uudelleenkoulutukseen, työntekijöiden tehokkaaseen jatkokoulutukseen sekä naisten vahvempaan integroimiseen myös työelämän perinteisille ”miesten aloille”. Lisäksi panostaminen koulutukseen jo alimmilta asteilta alkaen sekä huomion kiinnittäminen niin sanottujen riskiryhmien
(mm. maahanmuuttajataustaiset lapset, Hartz IV –perheiden lapset) koulutukseen näyttelevät tärkeää roolia Saksan kamppailussa tulevaisuuden akateemista työvoimapulaa vastaan.
Syntyvyyden laskiessa erityisesti kantaväestön osalta tulee maahanmuuttajataustaisten nuorten suhteellinen osuus väestöstä kasvamaan lähitulevaisuudessa. Saksan kohdatessa vaikeita demografisia muutoksia onkin
kysymys maahanmuuttajataustaisten nuorten vetämisestä mukaan korkeamman koulutuksen piiriin noussut entistäkin tärkeämmäksi haasteeksi.
Koulutetut maahanmuuttajat työvoimapulan ratkaisuna?
Yhtenä nopeampana ratkaisuna tulevaisuuden työvoimapulaan, sekä jo nyt Saksassa olemassa olevaan ”insinööripulaan”, on esitetty koulutettujen maahanmuuttajien maahanpääsyn ja työllistymisen helpottamista. Saksan on OECD:n teettämän tutkimuksen mukaan panostettava erityisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksien ja -tarjonnan parantamiseen selviytyäkseen demografisen muutoksen tuomista haasteista jo lähitulevaisuudessa.
OECD:n tutkimuksen mukaan nyt maahan saapuvat ulkomaalaiset ovatkin huomattavasti korkeammin koulutettuja kuin aikaisempina vuosina ja vuosikymmeninä, mutta Saksan suurin ongelma tällä hetkellä koulutetun ulkomaalaisen työvoiman suhteen on kuitenkin heidän heikko työllistymisensä
koulutustaan vastaaviin tehtäviin uudessa maassa. Kaikista Saksan ulkomaalaistaustaisista työttömyyskorvauksella elävistä asukkaista arviolta noin joka neljännellä on alkuperämaassaan hankittu ammatillisen oppilaitoksen tai korkeakoulun tutkinto, jota ei kelpuuteta sellaisenaan Saksassa. Noin joka toinen Saksassa työskentelevä mutta opintonsa ulkomailla suorittanut maahanmuuttaja työskenteleekin selvästi koulutustaan alemmassa ammatissa.
Tällä hetkellä ohjeistukset ja säännöt ulkomaisten tutkintojen hyväksymisestä saksalaisilla työmarkkinoilla ovat hyvin suuripiirteisiä, mutta niitä tulkitaan yleisesti varsin tiukasti. Entistä monimutkaisemman järjestelmästä tekevät myös jokaisen osavaltion omat säännöt ja lait mitä tulee ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymiseen. Muita hidasteita aiheuttavat koulutuksen vastaavuudesta päättävien
viranomaisten puute sekä vahvat ammattiliitot, jotka kannattavat ensisijaisesti kotimaisen työvoiman kouluttamista ja aktivoimista työmarkkinoille.
Ratkaisuksi Saksan pahenevaan työvoimapulaan koulutetuilla aloilla onkin esitetty esimerkiksi joissain Euroopan maissa ja muualla maailmalla käytössä olevaa pistejärjestelmää, jossa maahanmuuttajahalukkaista valikoituvat parhaiten koulutetut ja kielitaitoisimmat, tai toisena vaihtoehtona USA:n tyyppistä green card -järjestelmää, jossa lupa myönnetään helpommin korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.
OECD:n tutkimuksen mukaan yksi ratkaiseva liike ulkomaisen työvoiman varmistamiseksi saattaisi olla myös kansalaisuuksien myöntäminen aikaisempaa helpommin, sillä Saksassa kansalaisuuden saaminen on perinteisesti ollut paljon vaikeampaa kuin useissa muissa läntisissä teollisuusmaissa. Saksassa keskustelua on herättänyt myös ehdotus tervetulorahasta, jonka tarkoitus olisi houkutella korkeasti koulutettua työvoimaa maahan. Opetusministeri Schavan (CDU) on lisäksi esittänyt työperäisen maahanmuuton houkuttelevuuden lisäämistä myös esimerkiksi nykyisiä viisumisäädöksiä helpottamalla.
Kysymys ulkomaalaisesta työvoimasta on kuitenkin hyvin poliittisesti latautunut, ja muun muassa SPD on ilmaissut avoimesti vastustuksensa Schavanin ehdotukselle ulkomaisen työvoiman maahantulon helpottamisesta. Ulkomaalaista työvoimaa vastustetaan usein vetoamalla maassa jo olevien ulkomaalaistaustaisten paikoitellen heikosti onnistuneeseen integraatioon. Saksassa integraatiokysymykset ovatkin nousseet viimeaikoina paljon esille niin mediassa kuin politiikassakin muun muassa ulkomaalaiskriittisten kommenttiensa ja kirjansa vuoksi eroamaan joutuneen Thilo Sarrazinin (SPD) nostaman kohun seurauksena.
Toinen syy ulkomaalaisen työvoiman vastustukseen löytyy Saksan työttömyysluvuista (n. 3milj. 7,6 %). Vastustajien mukaan maan omat työttömät tulisi ensin kouluttaa ja aktivoida työmarkkinoille, ennen ulkomaalaisen työvoiman saapumisen helpottamista. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan Saksan työttömien määrän ennakoidaan kuitenkin putoavan jo vuonna 2014 alle kahden miljoonan. Bonner Institut für die Zukunft der Arbeitin (IZA) tekemän tutkimuksen mukaan Saksan työmarkkinat tulevat samaan aikaan menettämään eläköitymisen takia noin miljoona työntekijää joka neljäs vuosi, vaikka mukaan on laskettu hyvin optimistinen arvio maahanmuuttajien määrästä (200 000/vuosi).
Todellisuudessa Saksan maahanmuutto on hidastunut selvästi ja tämä yhdistettynä voimakkaaseen eläköitymiseen ja alhaiseen syntyvyyteen muodostavat ongelmapaketin, jonka ratkaisemiseksi ulkomaisen koulutetun työvoiman toivottaminen tervetulleeksi Saksaan saattaa olla maan talouden kannalta elintärkeä liike, jopa ainoa mahdollisuus.
Lähteet:
Bildung auf einen Blick 2010
Bildung in Deutschland 2010 - Ein indikatorengestützter Bericht mit einer Analyse zu Perspektiven des Bildungswesens
im demografischen Wandel (2010).
Die Welt 21.8.2010. Gute Absolventen werden von Arbeitgebern umworben.
Die Welt online 25.6.2007. Deutschland brauch qualifizierte Zuwanderer.
Die Welt online 12.7.2010. Migranten oft besser gebildet als die Deutschen.
Die Welt online 25.7.2010. Schavan will Zuwanderung für fachkräfte erleichtern.
Die Welt online 5.9.2010. ”Bald brauchen wir sie alle”.
Die Zeit online, 12.8.2010. Wie Deutschland qualifizierte Zuwanderer verpellt.
Die Zeit online, 30.7.2010. Brüderle lockt Fachkräfte mit Begrüßungsgeld.
Die Zeit online, 24.6.2010. Bevölkerungsrückgang lässt Arbeitslosenheer schrumpfen.
Bundesministerium für Bildung und Forschung: www.bmbf.de.
Bonner Instituts für die Zukunft der Arbeit (IZA): www.iza.org(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Kuva: roy.luck(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)