MAA-ANALYYSI: UUSI-SEELANTI

MAA-ANALYYSI: UUSI-SEELANTI

Uusi-Seelanti on Suomen kanssa samankaltainen markkina keskellä eteläistä Tyyntä valtamerta. Uuden-Seelannin potentiaali markkinoilla on todettu myös kansainvälisesti: mm. viimeisessä Doing Business -tutkimuksessa (2020), jossa Uusi-Seelanti sijoittautui ensimmäiseksi. Kasvavat investoinnit vihreään talouteen, terveyteen, infrastruktuuriin ja älykkäisiin ratkaisuihin, sekä kiinnostus Pohjoismaita kohtaan tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin. Myös tietoturvakysymykset ovat keskeisiä.

Ilmastopolitiikan osalta Uuden-Seelannin tavoitteena on päästöjen vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastokysymykset ovat vuoden 2022 budjetin painopiste.  Kierrätys ja waste-to-energy -ratkaisut herättävät erityistä kiinnostusta, mutta myös erilaiset liikenteeseen liittyvät ja smart city -innovaatiot. 

Mielenterveyden merkitystä korostetaan ja investoinnit siihen ovat lisääntyneet koronan johdosta. Uusia mahdollisuuksia suomalaisille terveysinnovaatioille (digiterveys eri muodoissaan) avaa myös väestön ikääntyminen. Suurimmat (yli mrd. NZ$) hankkeet koskevat lastensuojelupalveluita, sairaaloita ja kouluja. Näiden ohella Suomella olisi paljon annettavaa myös koulutuksen alalla.  

Muita tavoitteita ovat tuottavuuden vahvistaminen, talouden uudistaminen ja julkiset investoinnit. Yksi suurimmista investointikohteista on valtion rautatieverkko vesirakentamisen ohella, mutta myös muilla infraan liittyvillä innovaatioilla ja älykkäillä ratkaisuilla on kasvava kysyntä Uudessa-Seelannissa. Smart Christchurch -projektin myötä on otettu käyttöön mm. pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä älypuhelinpalveluita. Kokeiluja on tehty myös reaaliaikaista dataa hyödyntävällä maanjäristysten ennakointijärjestelmällä. Aucklandissa on käytössä mm. rantavesistöjen tilasta ja turvallisuudesta viestivä Safeswim-palvelu. Wellingtonilla on kunnianhimoinen suunnitelma älykkään ja energiatehokkaan kaupungin toteuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Etenkin Christchurchin terroritekojen jälkeen disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat nousseet ajankohtaisiksi. Nekin tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.  

Suomen kauppatase Uuden-Seelannin kanssa on reilusti ylijäämäinen. Suomen palveluiden ja tavaroiden vienti (2020) Uuteen-Seelantiin oli yli 90 milj. € ja tuonti noin 17 milj. €. Suuri osa suomalaisyritysten kaupasta ei näy tullitilastoissa; kauppaa käydään usein Australiassa olevien tytäryhtiöiden kautta. Suomi vie koneita, laitteita, paperia ja porsaanlihaa, ja tuo Uudesta-Seelannista lampaan ja naudan lihaa sekä viiniä.