MAA-ANALYYSI: TURKKI

Talouden ja politiikan epävarmuustekijöistä huolimatta Suomen ja Turkin välinen kauppa porskuttaa ennätyslukemissa. Turkin suuri keskiluokka, nuori väestö ja geostrateginen sijainti tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Heikentynyt Turkin liira tekee maasta houkuttelevan tuotantokohteen. Teollisuuden vähähiilistämisen teknologioilla, älykkäillä ja uusiutuvilla energiaratkaisuilla sekä Teollisuus 4.0:n ja 5G-verkkojen ratkaisuilla on kysyntää Turkissa.

IMFn arvion mukaan Turkin talouskasvu alkaa taantua, vuonna 2022 päästään enää 5 % talouskasvuun. Kasvu jäänee 2023 noin 3 % tasolle. Etenkin teollisuustuotanto takkuaa. Viime vuoden Turkin liiran heikentyminen edisti aluksi talouskasvua ja tuotantoa, mutta nyt inflaatio vaikuttaa tähän hidastavasti. Tuotantoinflaatio on 150 % luokkaa. Turkin liiran heikkenemisestä saatu kilpailukyky on nyt syöty ja nyt Turkin vientiteollisuus kärsii tilanteesta. Turkin tilannetta heikentää massiviinen energiatuonti (100 mrd USD). Vaihtotaseen alijäämä on nousemassa suuresti. Viimeaikaiset keskuspankin ohjauskorkojen alennukset eivät ole enää mainitsevasti vaikuttaneet USD-TRL-vaihtokurssiin. Vuoden 2023 lähestyvät presidentinvaalit sanelevat talouspolitiikkaa pitkälti kuumenevan sisäpolitiikan ehdoilla. Turkin talouden tilanne pysyy verrattain vakaana Turkin v. 2023 vaalien yli. Inflaatio laskenee 65 prosenttiin.

Lähitulevaisuuden kysymysmerkeistä huolimatta 85 miljoonan asukkaan Turkki on maailman 18. suurin talous ja sen BKT on noin 686 mrd EUR (2021). Suuri keskiluokka, nuori väestö ja geoekonominen sijainti tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Turkki on viime aikoina korostanut omavaraisuutta ja oman tuotannon kehittämistä. Suomen ja Turkin välisen tavarakaupan arvo on 1,7 mrd EUR (2021) josta 949 MEUR on Suomen vientiä. Palvelukauppa mukaan lukien Suomen ja Turkin kahdenvälinen kauppa ylsi miltei EUR 2 miljardiin vuonna 2021. Tammi-syyskuussa 2022 tavarakauppa kasvoi 27%, joten vuosi 2022 on matkalla uuteen ennätykseen Suomen ja Turkin kaupan saralla.

Tavarakaupassa suomalaisia yrityksiä auttaa Euroopan unionin ja Turkin välinen tulliliitto, jonka uudistamiselle ei ole EU:n piirissä toistaiseksi yhteisymmärrystä. Heikko Turkin liira tekee maasta kuitenkin houkuttelevan tuotantokohteen. Parin viime vuoden aikana mm. Huhtamäki ja Rovio ovat tehneet merkittäviä yritysostoja Turkissa. Lisäksi Nokia ja Peikko ovat investoineet paikalliseen tuotantoon.

EU:n Green Deal asettaa Turkin teollisuudelle kehittämis- ja vihertymispaineita, sillä yli 40% Turkin viennistä menee EU-markkinoille. Tämä pätee erityisesti raskaaseen teollisuuteen kuten ajoneuvoihin sekä metalli-ja terästeollisuuteen, mutta yhtä lailla myös tekstiilialaan ja maatalouteen.

Turkki pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilipolttoaineista ja hyödyntää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa. Erityisesti aurinko- ja tuulivoimaa rakennetaan lisää nopeaan tahtiin. Kansallisen suunnitelman mukaan kaukolämmitystä ja rakennusten energiatehokkuutta tulisi kehittää. Älykkään energian ja kiertotalouden ratkaisuille on kasvavaa kysyntää Turkissa.

Turkki on siirtymässä esineiden internetiin pohjautuvien teknologioiden käyttöön ja etsii parhaillaan ”Teollisuus 4.0:n” ratkaisuja valmistavan teollisuuden eri aloilla. Turkki pyrkii myös siirtymään 5G-teknologiaan lähivuosina, mikä lisää runkoverkkoratkaisujen kysyntää.

Turkki ja turkkilaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Afrikassa, Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös Turkin ja Suomen yhteishankkeille kolmansissa maissa, erityisesti rakentamisessa ja infrastruktuurihankkeissa.