MAA-ANALYYSI: TUNISIA, (LIBYA)

Tunisia on haastavassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Edustusto priorisoi voimakkaasti Team Finland -työssään digitalisaatiota, erityisesti 5G:tä. Muut edustuston prioriteetit sisältävät vihreät ratkaisut energiaalalla ja infrastruktuurissa sekä kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet yli sektorirajojen. Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille on myös terveydessä ja koulutuksessa.

Tunisia on haastavassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on päässyt virkamiestasolla yhteisymmärrykseen Tunisian kanssa uudesta lainajärjestelystä (1,9 miljardia dollaria), joka on tarkoitus vahvistaa poliittisella tasolla lähiaikoina. Toteutuessaan laina tullee helpottamaan valtion velkataakkaa ja tasoittamaan kansantaloudellista suhdannetta pidemmällä aikavälillä avaamalla muuta kansainvälistä luototusta ja luomalla kehykset välttämättömille makrotaloudellisille reformeille. Tunisia pyrkii parantamaan investointiympäristöään mutta sen edellyttämät uudistukset ovat vaikeita.

Tunisia tavoittelee valtionhallinnon laajaa digitalisointia ja pyrkii digiratkaisuihin myös yritystasolla. Nokia kilpailee 5G-markkinoista. Edustusto priorisoi voimakkaasti Team Finland -työssään digitalisaatiota, erityisesti 5G:tä. Muut edustuston prioriteetit sisältävät vihreät ratkaisut energiaalalla ja infrastruktuurissa sekä kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet yli sektorirajojen. Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille on myös terveydessä ja koulutuksessa.

Tunisia tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti seuraavilla sektoreilla:

• Digitalisaatio ja teknologia: Tunisian tavoitteena on digitalisoida valtionhallintoa ja sen järjestelmiä laajasti. Digiratkaisuilla pyritään tehostamaan myös yritysten toimintaa. Nokia kilpailee 5G-markkinoista, joiden osalta Tunisiassa tehtäneen ratkaisuja vuonna 2023.

• Vihreät/kiertotalousratkaisut energia-alalla ja infrastruktuurissa yli sektorirajojen: Kiertotalousajattelu on Tunisiassa pääosin vasta teoriaa, mutta osa-alueilla kuten vesi, jäte ja energia, on jo myös toimintaa, mm. Sijoumi-järven hanke Tunisissa. Sääntelyilmapiirin kehittäminen ja yksityissektorin avaaminen tuovat lisämahdollisuuksia. Aurinkoenergiaa olisi mahdollista tuottaa paitsi omaan käyttöön myös myyntiin Euroopalle ja naapurimaille. Kehitysrahoituslaitosten ja EU:n rahastot ja ohjelmat, ml. EBRD:n HIPCA-rahasto lisäävät yritysten mahdollisuuksia näyttää osaamistaan. Isompiin hankkeisiin tarvitaan usein konsortio ja paikalliset kumppanit.

• Peruspalvelut; terveys, koulutus ym: Tunisiassa on käynnissä EU:n rahoittama terveysohjelma ’Essaha Aziza’, jonka tarkoitus on tuoda terveyspalveluita paremmin kaikkien kansalaisten saataville. Tunisiaa kiinnostavat Suomen koulutusjärjestelmä ja sen osa-alueet. Mahdolliseen yhteistyöhön tarvitaan tunisialaisen kysynnän tarkempaa määrittelyä ja useimmiten kolmannen osapuolen rahoitus. Edustusto näkee potentiaalia kolmannella asteella, erityisesti AMK-yhteistyössä. Sfaxin yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun välillä on ollut jo yhteistyöprojekteja.

Tunisiassa toimivat kaikki merkittävät rahoituslaitokset; Maailmanpankki, AfDB, EIB, EBRD ja myös esim. Kuwait Fund ja Qatar Fund. EBRD rahoittaa muun muassa infrastruktuurin kestävämpiä ratkaisuja, AfDB arvoverkkojen kehittämistä ja teollistamista, EIB rahoitusinstituutioiden ja pk-yritysten tukea ja Maailmanpankki mm. sanitaatioon sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita. Euroopan komission painopisteet 2019-2024 ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen valmius, ihmisten hyväksi toimiva talous, vahvempi EU ja eurooppalaisen elämäntavan edistäminen. EU:n Team Europe -hankkeet Tunisiassa liittyvät demokratiasiirtymään, veteen ja investointeihin. Tunisia on mukana Suomen alueellisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä ei ole pieniä paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeita lukuun ottamatta. Alueellisen yhteistyön, Finnpartnershipin, IKI- ja PIF-instrumenttien käyttö on mahdollista.

Tunisiassa toimii edustuston tietojen mukaan noin parikymmentä suomalaisyritystä. Suomen vienti Tunisiaan oli 55 ME ja tuonti 13 ME vuonna 2022.

Libyasta: Vuonna 2020 aikaansaadun tulitaukosopimuksen jälkeen Libya on yhä epävakaa. Se on poliittisesti ja institutionaalisesti jakautunut ja liiketoimintaa rajoittavat  turvallisuuden lisäksi rahaliikenteen jäykkyys sekä laaja korruptio. Edustusto seuraa kuitenkin liiketoimintaympäristön kehittymistä ja markkinoiden mahdollisuuksia maan jälleenrakentamisessa.

Suurlähettiläs Teemu Sepponen