Maa-analyysi: Saksan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja läheisyytensä ja arvoketjunsa ansiosta luonnollinen markkina suomalaisyrityksille. Venäjän hyökkäyssota on heikentänyt Saksan talousnäkymiä. Inflaatio, energiakriisi sekä jatkuvat toimitusketjuongelmat ja työvoimapula haittaavat taloutta. Epävarmuuksista huolimatta Saksan liittohallitus pitää kiinni tavoitteesta uudistaa maan talous kohti ilmastoneutraaliutta 2045 mennessä. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja infrastruktuuriin panostetaan, ja erityisesti energiasektori on murroksessa. Suomalaisyrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Kysyntää on ilmastotavoitteiden saavuttamista ja digitalisaatiota tukeville ratkaisuille eri aloilla.


Kuva: Stefan Widua on Unsplash

Saksan talouskasvu hidastui vuoden 2022 aikana. Saksan talousnäkymät ovat heikentyneet Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan tuoman epävarmuuden, sodan pahentaman energiakriisin ja korkean inflaation takia. Myös teollisuuden toimitusketjuongelmat ja erityisesti palvelualoja koskettava työvoimapula haittaavat edelleen taloutta. Energiakriisin seurauksena liittohallitus on toteuttanut massiivisia tukipaketteja kansalaisille ja yrityksille, mikä rasittaa julkista taloutta. Saksan odotetaan yleisesti ajautuvan taantumaan alkuvuoden 2023 aikana, ja liittohallitus sekä Saksan johtavat taloustutkimusinstituutit ennustavat vuodelle 2023 -0,4%:n talouskasvua.

Epävarmuustekijöistä huolimatta sosiaalidemokraattisen SPD:n, Vihreiden ja liberaalidemokraattisen FDP:n liittohallitus pitää kiinni tavoitteestaan uudistaa maan talous perusteellisesti kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä infrastruktuuriin panostetaan. Pelkästään vuoden 2023 liittovaltion budjetissa on varattu n. 71,5 miljardia euroa investointeihin ilmastonsuojeluun, liikenteeseen, digitalisaatioon ja innovaatioihin. Vihreää siirtymää edistävät Saksan päätökset ns. kaksoissiirtymästä (hiilestä luopuminen 2038 tai ideaalisti jo 2030 ja ydinvoimasta 2023) ja kiristyvien kestävyys- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Saksa pyrkii myös vähähiilistämään teollisuuttaan ja talouttaan, mikä tarjoaa mahdollisuuksia mm. teollisuudessa, biopohjaisissa pakkauksissa sekä älykkäissä kaupunkiratkaisuissa.

Saksa on ollut Suomen suurin kauppakumppani jo vuodesta 2014 ja on läheisyytensä ja arvoketjunsa ansiosta suomalaisille yrityksille luonnollinen markkina ja kauppakumppani. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä Saksan markkinoilla. Korkea osaaminen, myönteinen maakuva ja maiden väliset tiiviit suhteet tukevat osaltaan suomalaisyritysten menestystä. Kuva suomalaisyrityksistä luotettavina kumppaneina korostuu globaalin epävarmuuden ja toimitusketjuvaikeuksien oloissa.

Saksan energiasektori on murroksessa ja voi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Sodan alkamisen jälkeen liittokansleri Olaf Scholzin hallitus on määrätietoisesti vähentänyt riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta ja hakenut vaihtoehtoisia energiantoimittajia. Saksa on nopeuttanut tuuli- ja aurinkovoiman rakentamista, rakennuttanut pikavauhtia LNG-terminaaleja ja satsaa erityisesti vetyyn. Hallitus haluaa Saksasta vetyteknologioiden johtomarkkinan vuoteen 2030 mennessä. Liittohallitus solmi vuonna 2022 vetykumppanuuksia useiden maiden kanssa. Liittohallitus pyrkii myös vähentämään haitallisia riippuvuuksia yksittäisistä raaka-aineiden tuottajamaista, mikä voisi avata mahdollisuuksia esim. suomalaiselle akkumineraalituotannolle.

Digitaalisten ratkaisujen toimeenpano saa vauhtia vuonna 2022 julkaistusta digitalisaatiostrategiasta. Saksan tavoitteena on olla EU-maiden talouden ja yhteiskunnan digitalisaatioastetta mittaavan DESI-indeksin kymmenen parhaan joukossa (2022 Saksa oli 13., Suomi 1.). Digitalisaatiohankkeisiin on varattu aiempaa enemmän rahaa sekä liittovaltion budjetissa että edellisen hallituksen aloittamassa digitaalisen infrastruktuurin erityisrahastossa (Sondervermögen Digitale Infrastruktur). Liittovaltio panostaa julkisten palvelujen ja liikenteen digitalisointiin sekä valokuituverkon ja nopean mobiiliverkon rakentamiseen koko maahan. Koronakriisi toimi katalysaattorina Saksan terveyssektorin ja koulutuksen digitalisaation kehittämiselle, ja nykyhallitus jatkaa tätä työtä.

Sekä vihreään että digitaaliseen siirtymään liittyy läheisesti mobiliteetin ja autoteollisuuden murros, joka tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle valmistavasta teollisuudesta akkuteknologiaan ja ohjelmisto-osaamiseen. Murroksen myötä sähköajoneuvot yleistyvät, ja liittohallituksen tavoitteena on vähintään 15 miljoonaa sähköhenkilöautoa vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään vielä riittämätöntä latausinfrastruktuuria tullaan laajentamaan merkittävästi. Myös ohjelmistojen, datan ja tekoälyn rooli autoteollisuudessa tulee kasvamaan.

Mahdollisuuksia suomalaisosaamiselle on myös kuluttajaliiketoiminnassa ja elintarvikealalla. Koronakriisi kasvatti verkkokauppojen toimintaa, ja myyntiprosesseja ja asiakaspalvelua parantaville prosesseille on kysyntää. Luontoa ja puhtautta korostava maakuva tukee varsinkin Suomen elintarvikesektorin vientipyrkimyksiä.

Rakentamiseen panostetaan, ja liittohallitus haluaa aloittaa uuden aikakauden rakennus-, asunto- ja kaupunkikehityspolitiikassa. Tavoitteena on rakentaa 400 000 uutta asuntoa vuodessa.

Merkittävä osa Saksan liiketoimintamahdollisuuksista on osavaltiotasolla, ja niiden hyödyntäminen edellyttää usein hyvää valmistautumista ja jalkatyötä sekä paitsi Saksan, myös osavaltion tai alueen tuntemusta. Virtuaalisia kanavia ja vienninedistämistoimia on syytä hyödyntää jatkossakin, mutta kasvokkaiset tapaamiset, vienninedistämismatkat ja tapahtumat ovat Saksassa tärkeitä.

Teksti: Anne Sipiläinen, Suomen suurlähettiläs, Berliini