Maa-analyysi: Ruotsi
Ruotsi on Suomen tärkein kahdenvälinen kumppani ja tärkein kauppakumppani. Yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta merkittävästi myös kaupassa. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on kannustanut suuren määrän suomalaisia yrityksiä etsimään korvaavia markkinoita juuri Ruotsista. Vihreään teolliseen siirtymään kohdistuvat 120 miljardin euron investoinnit Pohjois-Ruotsissa avaavat suomalaisille toimijoille mittavia mahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten kannattaa kiinnittää katseet rakennusalalle, akku- ja terästeollisuuteen, energia-alalle, puolustusteollisuuteen, huoltovarmuuden- sekä kiertotalouden alalle – vain muutamia mainitakseni.
Ruotsin talous on muun Euroopan tavoin haastavien aikojen edessä. Alkava talouden taantuma yhdistettynä korkeaan inflaatiotasoon aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla. BKT:n ennustetaan supistuvan 1,1 % ensi vuoden aikana. Kuluttajien luottamus on heikentynyt. Ruotsalaiset yritykset valmistautuvat taantumaan. Isoilla vientiyrityksillä menee toistaiseksi hyvin ja heikko kruunu auttaa osaltaan vientiä. PK-yrityksillä on haasteita nousevien kustannusten ja hiipuvan kysynnän vuoksi.
Tätä taustaa vasten on kuitenkin syytä painottaa, että Ruotsin valtiontalouden tila on hyvin vakaa. Valtion budjettiesitys vuodelle 2023 on vajaat 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtionvelan arvioidaan laskevan ensi vuonna alle 30 prosenttiin BKT:sta. Taustalla vaikuttaa hallituskaudet ylittävä ylijäämätavoite, johon hallitukset kokoonpanosta riippumatta ovat sitoutuneet. Menestyksen avaimina pidetään myös kykyä sopeutua globaaliin kilpailuun, kehittynyttä teknologiaa ja innovaatioita sekä työmarkkinaosapuolten valmiutta toimia yhdessä samojen päämäärien eteen.
Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani. Ruotsin osuus Suomen kokonaisviennistä sekä –tuonnista on noin 11 %. Ruotsi on myös suurin ulkomainen investoija Suomessa: Ruotsista tulee 30 % Suomen kaikista ulkomaisista investoinneista. Myös Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja Ruotsiin. Elinkeinoelämän rakenteet molemmissa maissa ovat hyvin yhteen kietoutuneet investointien ja yritysostojen seurauksena.
Suomi-Ruotsi-suhteet elävät suurta murrosta. Ruotsin merkitys Suomen kauppakumppanina jatkaa kasvamistaan. Pandemian seurauksena lähimarkkinoiden merkitys on korostunut. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa Venäjältä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena poistuneista suomalaisyrityksistä katsoo nyt Ruotsin markkinoiden suuntaan. Ruotsin kunnianhimoinen tavoite nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin BKT:stä jo vuoteen 2026 mennessä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia puolustusteollisuudellemme.
Suomen kannalta erityinen huomio kannattaa kiinnittää Pohjois-Ruotsin historiallisiin 120 miljardin euron teollisuusinvestointeihin. Kaivannaisteollisuutta laajennetaan, minkä seurauksena kokonaisia kaupunginosia siirretään Kiirunassa ja Jällivaarassa. Pohjoismaista akkuvyöhykettä kaavaillaan akselille Mo i Rana – Skellefteå – Vaasa. Fossiilittoman teräksen valmistamista laajennetaan Luulajassa ja Bodenissa. Luulajan, Uumajan ja Piitimen satamia laajennetaan ja rautatieyhteyksiä parannetaan. Tuulivoimaa pystytetään sekä merelle että sisämaahan. Työvoimasta on pulaa ja tässä Ruotsilla ja Suomella on yhteinen haaste: miten houkutella osaajia maihimme ja etenkin maidemme pääkaupunkien ulkopuolella sijaitseviin osiin?
Painopistealueet Team Finland -työssä ovat energia ja rakennettu ympäristö, bio- ja kiertotalous, puolustusteollisuus, suora kuluttajakauppa, elintarvikkeet ja terveysteknologia. Myös koulutusvientiin panostetaan. Matkailuun tulee lähivuosina panostaa erityisesti, jotta koronan laannuttua saadaan matkustusvirrat molempiin suuntiin palautetuiksi ja kasvatetuiksi.
Koska mahdollisuuksia Ruotsissa on niin laajasti – mutta Suomen Team Finland -resurssit rajalliset – on ratkaisevaa suomalaisten yritysten oma aktiivisuus. Viimeistään nyt tulisi katseet toden teolla suunnata lähinaapuriimme Ruotsiin.
Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs, Ruotsi