Maa-analyysi: Palestiinalaisalue
Miehitetyllä palestiinalaisalueella olisi mahdollisesti kysyntää joillekin suomalaisille tuotteille, kuten metsäteollisuuden tuotteille sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyville tuotteille. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Israelin miehitys estää vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin Palestiinalaisalueella. Tästä syystä suomalaisyritysten realistisin kauppapotentiaali koskee ennen kaikkea YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksia.
Investointi ja kaupankäynti miehitetyllä Palestiinalaisalueella on monella tavalla haasteellista, mutta mahdollisuuksiakin löytyy. Palestiinalaisia asuu Länsirannalla (ml. Itä-Jerusalem) noin 3 miljoonaa ja Gazassa vajaa 2 miljoonaa. Tärkeä kauppaa Palestiinalaisalueen suuntaan fasilitoiva ryhmä ovat varsin hyvin Jordanian talouselämään integroituneet Jordanian palestiinalaispakolaiset sekä Israelin palestiinalaiset.
Israelin miehitys Palestiinalaisalueella on viime vuosina tiukentunut. Miehitys ei salli palestiinalaisille vapaata ulkomaankauppaa eikä mahdollisuutta hyödyntää alueen luonnonvaroja. Länsirannalla liikkumista hidastavat Israelin rakentamat muurit sekä tarkastuspisteet. Palestiinalaiset, siis myös mahdolliset kauppakumppanit, tarvitsevat liikkumiseen luvan, ja myös ulkomaalaisten liikkuminen on rajoitettua. Gaza on kokonaan eristetty. COVID-19 –pandemian aikana yritysmatkailu on ollut käytännössä mahdotonta. Israel jatkaa siirtokuntien rakentamista ja palestiinalaisten omaisuuden tuhoamista ja takavarikointeja. Israelin ja Palestiinan väliselle konfliktille ei ole näköpiirissä ratkaisua.
Palestiinassa olisi kysyntää suomalaisille tuotteille ja osaamiselle mahdollisesti ainakin metsäteollisuudessa sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyen. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Palestiina on kansainvälisestä avusta riippuvainen. Käytännössä realistisin kauppapotentiaali suomalaisyrityksille sisältyy YK:n, Maailmanpankin, EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksiin. Yritysten omaa aktiivisuutta tarvitaan kansainvälisten rahoituslaitosten hankekilpailujen seurannassa, mutta edustusto pyrkii ennalta kartoittamaan tulevia kilpailutuksia, mikäli sillä on tiedossa alueesta kiinnostuneita yrityksiä.
Suomi on tukenut Palestiinaa kehitysyhteistyöhankkein vuodesta 1997 alkaen. Olemme suuri avunantaja ja toteuttaja opetussektorilla, jossa meillä on Euroopan maiden keskuudessa johtorooli. Tähän liittyen TF-työ on tarkoitus jatkossakin keskittää ennen kaikkea opetusvientiin, johon rahoitus ei kuitenkaan tule Palestiinan hallinnolta, vaan lähinnä kansainvälisiltä toimijoilta ja avunantajilta. Muutama suomalaisyritys on tehnyt tällä sektorilla menestyksekkäitäkin tunnusteluja.