Maa-analyysi: Nepalin markkinoiden ja talouden tilanne
Nepal lukeutuu maailman vähiten kehittyneisiin maihin (LDC). YK:n yleiskokous on kuitenkin vahvistanut Nepalin graduoitumisen LDC-maiden kategoriasta vuoteen 2026 mennessä. Nepal saa kansainvälisiltä avunantajilta tukea lähes 1,7 mrd USD vuositasolla (vuoden 2020 tilasto). Nepal muodostaa 30 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan, joka sijaitsee kahden taloudellisen jättiläisen – Intian ja Kiinan – välissä. Suomen ja Nepalin välinen kauppa on vähäistä. Nepal on Suomen kehityspolitiikan pitkäaikainen kumppanimaa ja Suomi tukee Nepalia monin eri rahoitusinstrumentein. Suomen kehityspolitiikan pääalueet Nepalissa ovat 1) vesi, sanitaatio, hygienia, elinkeinokehitys ja ilmastokestävyys; 2) koulutus; sekä 3) sukupuolten välinen tasa-arvo. Näillä sektoreilla Suomella on suhteellista etua myös kauppasuhteiden kehittämisen näkökulmasta.
Nepal muodostaa 30 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan, joka sijaitsee kahden taloudellisen jättiläisen – Intian ja Kiinan – välissä. Nepal lukeutuu maailman vähiten kehittyneisiin maihin (Least Developed Country, LDC), mutta YK:n yleiskokous on vahvistanut Nepalin graduoitumisen LDC-maiden kategoriasta vuoteen 2026 mennessä ja Nepal on saavuttanut viime vuosina edistysaskeleita. Nepalin tavoitteena on tulla keskitulon maaksi vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttäisi kuitenkin nykyistä ripeämpää taloudellista kehitystä. Nepal on Suomen kehityspolitiikan pitkäaikainen kumppanimaa ja Suomi tukee Nepalia monin eri rahoitusinstrumentein. Suomen kehityspolitiikan pääalueet Nepalissa ovat 1) vesi, sanitaatio, hygienia, elinkeinokehitys ja ilmastokestävyys; 2) koulutus; sekä 3) sukupuolten välinen tasa-arvo. Näillä sektoreilla Suomella on suhteellista etua myös kauppasuhteiden kehittämisen näkökulmasta.
Koronapandemia ja sen mukanaan tuomat merkittävät rajoitukset ovat vaikuttaneet Nepalin talouden kehitykseen ja hidastaneet sekä talouskasvua että investointeja. Maa harjoitti kiristynyttä talouspolitiikkaa kriisin aikana. Maa on kuitenkin hiljalleen toipumassa ja talouskasvun ennustetaan tämän hetken arvioiden mukaan olevan viiden prosentin luokkaa vuonna 2023. Korkea inflaatiotaso haastaa kuitenkin myös Nepalin taloutta. Maan talouskehityksessä palvelusektorilla, turismilla ja ulkomailta tulevilla rahalähetyksillä on suuri painoarvo. Sen sijaan teollisuuden kehitys on ollut hidasta. Maanviljely työllistää keskeisesti erityisesti naisia, mutta sen merkitys ei ole keskiössä maan markkinoiden ja talouskasvun näkökulmasta. Nepalin velkaantumissuhde on maltillinen. Nepalin talous tarvitsee investointeja infrastruktuuriin, innovaatioita ja teknologian siirtoa sekä liiketoimintaympäristön jatkuvaa kehittämistä ja joustavoittamista.
Nepal saa kehitysapua vuosittain lähes 1,7 miljardia USD – viimeisimmissä vuoden 2020 tilastoissa näkyy myös koronapandemian tukea lisäävä vaikutus. Tukitaso on ollut nousujohteinen erityisesti vuoden 2015 mittavan maanjäristyksen jälkeen. Maailmanpankin johdolla Nepalille on valmisteltu pitkän tähtäimen kestävän kasvun puiteohjelma ”Green, Resilient and Inclusive Development” (GRID), johon myös Suomi on sitoutunut.
Suomen ja Nepalin välinen kauppa on vähäistä. Kauppasuhteita kuitenkin pyritään kehittämään etenkin sektoreilla, joilla on Suomelle suhteellista etua ja joilla on sidonnaisuuksia Suomen pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön sekä sen tuomiin kokemuksiin, verkostoihin ja asiantuntemukseen. Näitä sektoreita ovat esim. koulutus, vesi ja sanitaatio sekä ilmastokestävyys. Myös sektoreilla kuten cleantech (ml. uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut), ICT ja digitalisaatio voi olla potentiaalia. Maiden välillä on olemassa investointisuojasopimus.
Teksti: Riina-Riikka Heikka, Suomen suurlähettiläs, Nepal