Maa-analyysi: Myanmar
Helmikuun 2021 vallankaappauksen myötä Myanmarin liiketoimintaympäristö on toistaiseksi erittäin haasteellinen. Julkisen sektorin hankkeet ovat pysähdyksissä, vaikuttaen myös sotilashallinnon ohjauksessa oleviin luonnonvarasektoreihin. Moniin aloihin kohdistuu kansainvälisiä sanktioita, lisäksi yritysvastuullisuuden soveltaminen vaatii huolellisuutta. Potentiaalinen kysyntä painottuu perustarpeiden kuten turvallisuuden, terveyden ja opetuksen ympärille. Mikäli poliittinen tilanne rauhoittuu, Myanmar voi osoittautua hyvin dynaamiseksi ja nopeasti kasvavaksi taloudeksi. EU:n Team Europe -hankkeita kannattaa seurata.
Vielä vuoden 2020 lopussa Myanmar oli yksi Aasian nopeimmin kasvavista talouksista (talouskasvu ennen pandemiaa ja vallankaappausta 6-7 % vuodessa). Sillä on runsaasti luonnonvaroja ja sen yli 50 miljoonasta asukkaasta suuri osa on nuoria. Helmikuun 2021 vallankaappauksen ja pandemian seurauksena talous on kuitenkin romahtanut lähes 20 %, valuutta on menettänyt arvoaan ja liiketoimintaan kohdistuu paljon käytännön rajoitteita.
Myanmarin luonnonvarojen hyödyntämisessä korostuvat energia- ja kaivannaisteollisuus, maakaasu, maametallit, tina, puu ja jalokivet, mutta pakotteet ja yhteydet sotilashallintoon estävät käytännössä liiketoiminnan näillä aloilla. Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä ja eurooppalaisille yrityksille tärkeä toimiala, jolla on voitu vaikuttaa mm. työelämän normeihin.
Suomalaisilla teknologiayrityksillä on Myanmarissa jalansijaa erityisesti sähköverkoissa, puhelinliikenteessä ja ylipäätään ICT-sektorilla. Liikkumavara saattaa kuitenkin kaventua sotilashallinnon ohjauksen ja sääntelyn johdosta erityisesti tietoliikenteessä. Pankkitoiminta on hankaloitunut yleisesti vallankaappauksen jälkeen. Maan turvallisuustilanne on hyvin epävakaa varsinkin Yangonin ulkopuolella. Rajoitukset ja konfliktit rajoittavat vapaata liikkumista maassa.
Liiketoimintaympäristöä leimaa käytännössä tällä hetkellä humanitäärinen kriisi. Edustustolla on hyvä tuntemus opetussektorista, ja etäopetustyökaluille voi syntyä kysyntää. Myös terveydenhoidossa on tarvetta digitaalisille ratkaisuille, sillä henkilöstöä on poistunut samalla, kun pandemian hoito rasittaa resursseja.
Mikäli poliittinen ja turvallisuustilanne paranee ja Myanmar paluusta siviilivaltaan kyetään sopimaan, vihreän siirtymän investointien potentiaali tulee olemaan merkittävä. Suomalaisyritysten kannattaa seurata EU:n Team Europe -hankkeiden suunnittelua Myanmarissa. Kiertotalous ja uusiutuva energia ovat kasvualoja. Koska infrastruktuuria joudutaan kriisin jälkeen rakentamaan käytännössä alusta, esimerkiksi suomalaisille energiatehokkuus- ja älyverkkoratkaisuille voi syntyä kysyntää. Suomi on jo aktiivinen kestävän metsähoidon edistämisessä. Myanmarin geopoliittinen asema lisää mahdollisuuksia ja kilpailua myös logistiikassa ja rakennusalalla. Aasialaiset yritykset toimivat aktiivisesti Myanmarin markkinoilla.