Maakatsaus: Latvia
Latvia investoi huomattavasti EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin. Niistä yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestäviin ratkaisuihin, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi modernit ICT-ratkaisut sekä suomalaisen puolustusteollisuuden osaaminen kiinnostavat Latviassa. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa lisäksi mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistetyn Rail Baltica -rautatiehankkeen rakentamiseen. Suomella on Latviassa erinomainen maakuva, mikä näkyy myös liike-elämässä.
Vuoden 2022 ennätyksellisen inflaation (n. 17-18 %) taituttua, vuonna 2023 Latvian taloudessa on vihdoin nähtävissä valonpilkahduksia. Kulunut vuosi näyttää päättyvän noin puolen prosentin talouskasvun lukemiin, ja Latvian keskuspankin ensi vuoden talouskasvuennuste on hieman yli kaksi prosenttia.
Latvia saa tulevina vuosina yhteensä lähes 2 mrd. € EU:n maakohtaisen elpymissuunnitelman mukaista rahoitusta. Osa rahoituksesta on jo vastaanotettu. Tämä avaa monia mahdollisuuksia yrityksille osallistua tuleviin hankkeisiin Latvian markkinoilla. Riian-suurlähetystö tarjoaa mielellään hankkeisiin liittyvää tietoa ja tukea suomalaisyrityksille.
EU-rahoituksen kohteita ovat mm. Riian julkisen liikenteen kehittäminen, rakennusten energiatehokkuus sekä tuulienergiapuistot ja -verkot. Loppuvuonna 2022 Latvia sai EU-rahaa yli 200 milj. €, ja maan tavoitteena on saada toinen yli 500 milj. € rahoituserä pian. Investointeja on näin ollen tiedossa runsaasti. Myös jätehuollon ja kiertotalouden kehittäminen ovat investointilistalla.
Muita elpymissuunnitelman prioriteetteja Latvian hallitusohjelman mukaisesti ovat eriarvoisuuden vähentäminen mm. maakuntien tieverkostoa parantamalla; terveyssektorin palveluiden saavutettavuutta ja laatua kehittämällä; talouspohjan uudistaminen panostuksilla TKI-toimintaan ja oikeusvaltion kehittäminen.
Latvian tavoitteena on saada aikaan älykkäitä teollisia ratkaisuja ja se pyrkiikin panostamaan osaamisintensiivisiin talouden aloihin, mm. biotalouteen ja teknologiayritysten houkutteluun. Lisäksi huomionarvoista on, että Latvia saa EU:n rahoituskaudella vuosina 2021-2027 vielä yli 5 miljardia euroa, josta elpymisrahoituksen lisäksi suuri osa on esimerkiksi infrastruktuuriin sijoitettavaa EU:n koheesiorahaa. Käytännön esimerkkinä tästä on EU-rahoitteisen Rail Baltica-rautatieverkoston rakentamisen eteneminen Latviassa. Siihen liittyvät hankkeet ovat jatkuvasti julkisissa kilpailutuksissa muiden EU-hankkeiden ohella.
Myös Latvian uuden hallituksen ajamat uudistukset tuovat markkinamahdollisuuksia; näistä erityisesti terveydenhuoltouudistus jatkuu vauhdikkaana. Käynnissä on useita sairaaloiden uudistamisprojekteja ja niihin liittyviä tarjouskilpailuja. Tarjouskilpailuihin osallistuvista yrityksistä on ollut paikoin jopa pulaa.
Kansallista puolustustaan vahvasti mm. asevelvollisuuden palauttamisella kehittävä Latvia investoi runsaasti puolustusvälineisiin ja puolustussektorin osaamiseen. Moni puolustusalan suomalaisyritys onkin jo läsnä Latvian markkinoilla, mutta kysyntää on vielä uusillekin ratkaisuille ja toimijoille.
Teksti ja lisätietoja: Anne Saloranta, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Riika