Maa-analyysi: Itävalta

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla, kuten metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. Maalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut uusia haasteita Itävallan yhteiskunnalle. Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö sekä kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ovat kiinnostavia suomalaisten yritysten kannalta.

Itävalta on monella tapaa Suomen kilpailija kansainvälisillä markkinoilla. Tämän vuoksi Itävaltaan suunnatut vienninedistämishankkeet on suunniteltava huolellisesti. Team Finland on useamman vuoden ajan satsannut muutamille toimialoille. Näistä tärkeimmät ovat digitalisaatio, terveysteknologia, biotalous, kiertotalous ja kulutustuotteet. Vuoden 2023 aikana matkailu Suomeen nousee prioriteettilistalla.

EU:n elpymispaketista Itävallalle osoitettiin noin 3 miljardia €. Lisäksi hallitus on osoittanut yhteiskunnan tukemiseksi koronatukia yhteensä noin 50 miljardin euron edestä, mikä on kolmanneksi eniten EU-maiden joukossa. Pandemia-ajan avokätisyys yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi on jatkunut myös energiakriisissä – viimeiseksi 28 mrd euron tukipaketin muodossa vuosille 2022–2026.

Yhtenä keskeisimmistä hallituksen painopisteistä on yhteiskunnan digiloikan toteuttaminen. Sen lisäksi Itävalta on panostamassa ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin tavoitteenaan saavuttaa CO2-neutraalius vuoteen 2040 mennessä. Itävalta on juuri hyväksynyt kiertotalousstrategian, joka voi tarjota mahdollisuuksia myös yrityksille. Suomi nähdään johtavana valtiona terveysteknologian alalla ja tämä tarjoaa myös alan yrityksille mahdollisuuksia. Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ja kaasuriippuvuudesta pääseminen voivat tarjota yrityksille mahdollisuuksia energiaratkaisujen osalta.

Itävalta toimii monelle yritykselle sillanpääasemana Länsi-Balkanille ja Itä-Eurooppaan, jossa sekä itävaltalaiset rahoituslaitokset, että vakuutusala ovat jo pitkään toimineet. Monet yritykset hyödyntävät itävaltalaisten osaamista näillä markkina-alueilla. Lähes 380 kansainvälistä yritystä käyttää Wieniä keskuksena pyrkiessään Itä- ja Kaakkois-Euroopan markkinoille.

Wienissä toimivat YK-järjestöt ovat yksi tutkimisen arvoinen kohde. BF:n ja UNIDOn välinen yhteistyö on tiivistymässä hankkeiden identifioimiseksi ajatellen suomalaisia yrityksiä. UNIDO, johon Suomi on tasaisesti nostanut rahoitustaan, tarjoaa energian ja kiertotalouden osalta mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. YK:n atomienergiajärjestö on laajentamassa toimintaansa terveysturvallisuuden alalla. Tästä voi avautua mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Molemmissa järjestöissä suorahankinnat suomalaisilta yrityksiltä ovat nousseet, mutta tilaa vientiponnisteluille edelleen on. Suomi ponnistelee myös ydinenergian rauhanomaisen käytön osalta vientimahdollisuuksien edistämistä mm. tekemällä tunnetuksi suomalaista ydinjätteiden loppusijoitusratkaisua, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa

TF-tiimi tulee vuonna 2023 tarjoamaan suomalaisille yrityksille tietoa markkinamahdollisuuksista ja tukemaan yritysten ponnisteluja päästäkseen Itävallan markkinoille sekä mukaan Wienin YK-järjestöjen hankintoihin. Suomi-kuva on Itävallassa sekä YK-järjestöissä positiivinen, joten sille on hyvä rakentaa omaa yritys- ja tuotetarinaa. Monet itävaltalaisista kuluttajista ovat tietoisia ilmastotekojen tarpeesta sekä kestävän kehityksen tavoitteista. Näillä teemoilla Itävallassa saa ovia avattua.

Suurlähettiläs Pirkko Hämäläinen