Maa-analyysi: Ghana
Pitkään alueen taloudellisen mallioppilaan manttelia kantanut Ghana neuvottelee parhaillaan IMF:n tukipaketista ja velkojen uudelleenjärjestelystä. IMF:n tuella on tarkoitus turvata velanhoito ja tasapainottaa talous, tärkeimpiä turvaverkkoja unohtamatta. Akuutisti käynnissä olevat neuvottelut vaikuttavat Suomen rahoitustuki-instrumenttien käyttöön, mutta Suomelle Länsi-Afrikan vauraimpiin ja vakaimpiin maihin kuuluva Ghana on tärkeä kumppani jatkossakin. Kysyntää suomalaiselle osaamiselle on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kaivannaisteollisuudessa, kiertotaloudessa ja koulutuksessa.
Ghanan talouskasvu kuului pitkään Saharan eteläpuolisen Afrikan nopeimpiin, mikä mahdollisti vuosien varrella korkeaksi kasvaneen velkataakan kunniallisen hoitamisen. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutukset, korkea inflaatio ja valuutan romahdus tekivät yhtälöstä lopulta mahdottoman ja pakottivat hallituksen kääntymään IMF:n puoleen.
Suomelle Ghana on keskeinen kaupallinen kumppani jatkossakin. Ghana on poliittisesti vakaa, toimiva markkina ja hallitus vahvasti sitoutunut kansainväliseen taloudelliseen yhteistyöhön. Ghanan liiketoimintaympäristö on selvästi alueen keskiarvoa parempi. Talouskasvuksi vuodelle 2023 ennakoidaan 2,8 prosenttia (IMF).
Suomalaisyrityksille markkinamahdollisuuksia löytyy lähitulevaisuudessa etenkin digitalisaatiossa, kaivannaisteollisuudessa, kiertotaloudessa ja koulutuksessa. ICT-sektorin kasvu on nopeaa ja digitalisaation merkitys talouskasvun ajurina heijastuu yhä selvemmin myös hallituksen politiikassa. Myös mobiilirahan käyttö lähti pandemian myötä jyrkkään kasvuun. Kaivannaisteollisuuden rooli on jatkossakin keskeinen. Suomalaisyrityksiä on toiminut sektorilla jo pitkään, mutta potentiaalia on nykyistä laajempaankin yhteistyöhön. Kiertotalous on kehittyvä sektori, ja tarpeet ovat suuria. Hyviä markkinamahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi vielä lapsen kengissä oleva muovin kierrätys: miljoonan tonnin vuosittaisesta muovijätteestä kierrätykseen päätyy tällä hetkellä vain 2-5 prosenttia. Koulutuksessa kysyntää on ennen muuta verkko- ja etäoppimiseen liittyville teknologisille ratkaisuille ja ammatillisen ja teknisen koulutuksen kehittämiselle.
Ghana on yli 30 miljoonan kuluttajan kasvava markkina, jossa lähivuosina investoidaan lisäksi muun muassa uusiutuviin energianlähteisiin, sähköverkkoihin, liikenneinfrastruktuuriin ja maataloustuotannon tehostamiseen. Kaikki nämäkin tarjoavat hyviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
Leena Pylvänäinen, Suomen suurlähettiläs, Nigeria ja Ghana