MAA-ANALYYSI: BULGARIA
Suomen vienti Bulgariaan on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Bulgariassa on kiinnostusta suomalaisten yritysten energiatehokkuus- ja ympäristöratkaisuja sekä innovaatio- ja koulutusyhteistyötä kohtaan. Bulgariassa on mahdollisuuksia myös suomalaiselle meriteollisuusosaamiselle. Bulgarian kansallisen elpymissuunnitelman investoinnit kohdistuvat mm. energiasektorin reformiin, energiatehokkuuteen, eri alojen digitalisaatioon, koulutukseen ja terveyssektorille. Suunnitelmassa on myös useita uudistuksia korruption kitkemiseksi ja oikeusvaltion vahvistamiseksi. Päätös Bulgarian Schengen-jäsenyydestä lento- ja vesirajoilla on tehty 31.3.2024 alkaen. Tavoitteena on euro-alueen jäsenyys 2025. Bulgariassa on järjestetty viidet parlamenttivaalit kahden vuoden sisällä, kesäkuussa aloittanut yhteistyöhallitus on vakauttanut maan tilannetta.
Bulgarian talous on toistaiseksi selvinnyt hyvin Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta ja energiakriisistä. Vuoden 2023 talouskasvu on n. 2,0%, vuodelle 2024 ennustetaan noin 1,8 % kasvua. Inflaatio on ollut korkea (2023: n.8,8% / komission ennuste), mutta laskussa. Työttömyys on alhainen, reilu 4 prosenttia. Monilla aloilla on peräti jo työvoimapula.
Suomen vienti Bulgariaan on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suurimmat vientikategoriat ovat koneet ja laitteet, paperi ja kartonki. Palveluviennissä selvästi suurin kategoria on tietojenkäsittelypalvelut.
Bulgarian markkinoiden vahvuutena on sijainti Kaakkois-Euroopan ja Lähi-idän risteyskohdassa. Bulgaria tarjoaa osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa, maassa toimii useita kv. yritysten palvelukeskuksia. Myös useat suomalaiset pörssiyritykset hankkivat it-palveluita Bulgariasta. Yritysverotus on 10% ja samoin tuloverotus on 10% tasavero. Bulgaria on kilpailukykyinen alihankinnan tarjoajamaa, tietotekniikan osalta bulgarialaiset yritykset voivat myös tarjota mielenkiintoisia kumppanuuksia innovaatioiden osalta. Markkinoilla menestyminen vaatii pitkäjänteistä työtä, paikallisen kumppanin hankkiminen on suositeltavaa.
EU:n elvytyspaketti on lähivuosien suurin investointikokonaisuus, n. 6 mrd. euroa. Osana pakettia Bulgariassa on suunnitteilla monia digitaalisen siirtymän investointeja useilla eri sektoreilla. Julkista hallintoa tullaan digitalisoimaan laajasti. E-hallinnon, sekä henkilötietojen digitalisoitiin ja –käyttöön liittyvillä innovaatioilla ja teknologioilla tulee olemaan kysyntää. Terveyssektorilla kysyntä tulee kasvamaan erityisesti laitteistojen osalta.
Bulgarian tavoitteena on, että vuonna 2024 uusiutuvat energialähteet kattavat 26% energiankulutuksesta. Myös Suomesta on merkittävää sijoituskiinnostusta Bulgarian uusiutuvan energian markkinoille. Näihin liittyvän osaamisen lisäksi Bulgaria tarvitsee myös ratkaisuja energiatehokkuuteen (rakennukset ja ulkovalaistus) sekä sähkönjakelujärjestelmän hallinnan modernisointiin ja digitalisointiin.
Meri- ja satamateollisuuden ratkaisuille on Bulgariassa potentiaalisesti kasvaa kysyntää, ml. Trans-Kaspian kuljetusreitin merkityksen kasvaminen. Yritysten kiertotalousratkaisut ja yhdyskuntien kierrätysjärjestelmät eivät ole Bulgariassa pitkälle kehittyneitä. Kiinnostus ko. ratkaisuja kohtaan on kuitenkin kasvussa ja tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.
Suomen koulutusektori herättää Bulgariassa kiinnostusta. Digitaitojen kehittäminen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät digitaaliset ratkaisut ovat osa koulutussektorin uudistusta.
Teksti: Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos, Suomen suurlähettiläs, Bulgaria