Maa-analyysi: Alankomaat

Alankomaat, kokoaan suurempi markkina ja euroalueen 5. suurin talous, tarjoaa laajasti vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Alankomailla on kunnianhimoiset tavoitteet ja ilmastosuunnitelma kasvaa vihreän energian, kiertotalouden ja päästöttömien ratkaisuiden edelläkävijämaaksi. Pelkästään kestävään energiaan on investoitu viimeisen viiden vuoden aikana yritysten toimesta noin €14,8 mrd. Tuleville kymmenelle vuodelle hallitus on varannut mm. €35 mrd. ilmasto- ja energiatransitiota edistävän siirtymärahaston.

Investoinnit energiasiirtymään, energiansäästöön, -varastointiin ja uusiin energiamuotoihin ovat prioriteetissa korkeimpana useilla sektoreilla. Toimenpiteet ja suunnitelmat skaalautuvat massiivisista teollisista investoinneista aina kotitalouksien energiatehokkuusprojekteihin asti. Markkinamahdollisuuksia löytyy siis kaikenkokoisille suomalaistoimijoille. Suurimpien ja pitkäkestoisimpien projektien kohteina ovat mittava tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, vetytalouteen siirtymistä vauhdittavat teknologiat, sekä uutena mahdollisuutena kahden uuden ydinvoimalan perustamissuunnitelmat.

Fossiilisiin polttoaineisiin ja -energiantuotantoon perustunut Alankomainen teollisuus on vaikean muutoksen edessä. Nousseet energiahinnat ja maakaasutaloudesta pois siirtyminen ovat aiheuttaneet haasteita ja välittömiä lisäkustannuksia teollisuustuotannolle, kuljetuksille ja raaka-aineille. Hallituksen kunnianhimoiset päästötavoitteet, teollisten investoijien uudet vaatimukset ja joissain tapauksissa jopa oikeusvaateet, ajavat teollisuusyrityksiä hakemaan uusia ratkaisuja energiankäyttöön, tehostamiseen ja vähähiilistämiseen. Erityisesti tämä näkyy raskasteollisuudessa kuten metalli-, kemia- sekä elintarviketeollisuudessa. Kemianteollisuudessa näkyy käynnissä oleva siirtymä fossiilisista raaka-aineista biokemikaalien valmistuksen ja jalostuksen puolelle. Uusia jalostamoja suunnitellaan monen toimijan puolesta mm. Rotterdamiin ja Groningeniin.

Energiakestävyys ja päästöttämyys tulee esiin myös rakennussektorilla, jossa Alankomailla on haasteena asuntorakentamisen paineet lähes miljoonalle kestävästi rakennetulle asunnolle vuoteen 2030 mennessä. Valmiita, nopeita ja vähäpäästöisiä ratkaisuita etsitään, joilla voidaan vähentää rakentamisen typpikaasupäästöjä, edistää rakentamisen sekä asumisen energiatehokkuutta, sekä nostaa tulevaisuuden rakentaminen kestävälle pohjalle. (Osittainen) puurakentaminen on muutamassa vuodessa nostanut päätään vaihtoehtona perinteiselle betoni-, teräs- ja tiilirakentamiselle.

Edustustollamme on seurattavanamme kaksi Alankomaiden energiasiirtymän kannalta tärkeintä energia- ja teollisuusklusteria: Pohjoisen Groningenin maakunta, sekä Rotterdamin satama- ja teollisuusalue. Molemmissa on käynnissä miljardi-investoinnit alueiden vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja myös kiinnostus suomalaiseen osaamiseen on todennettu. Lisäksi rakennetun ympäristön yhteistyömahdollisuuksien kartoitus jatkuu. Vuoden 2023 aikana tulemme tekemään toimenpiteitä, joiden kautta kiinnostuneilla suomalaisyrityksillä on mahdollisuus linkittyä näiden sektoreiden toimijoihin sekä tutustua markkinamahdollisuuksiin paikan päällä.

Investoinnit energiasiirtymään, energiansäästöön, -varastointiin ja uusiin energiamuotoihin ovat prioriteetissa korkeimpana useilla sektoreilla. Toimenpiteet ja suunnitelmat skaalautuvat massiivisista teollisista investoinneista aina kotitalouksien energiatehokkuusprojekteihin asti. Markkinamahdollisuuksia löytyy siis kaikenkokoisille suomalaistoimijoille. Suurimpien ja pitkäkestoisimpien projektien kohteina ovat mittava tuuli- ja aurinkovoimarakentaminen, vetytalouteen siirtymistä vauhdittavat teknologiat, sekä uutena mahdollisuutena kahden uuden ydinvoimalan perustamissuunnitelmat.

Fossiilisiin polttoaineisiin ja -energiantuotantoon perustunut Alankomainen teollisuus on vaikean muutoksen edessä. Nousseet energiahinnat ja maakaasutaloudesta pois siirtyminen ovat aiheuttaneet haasteita ja välittömiä lisäkustannuksia teollisuustuotannolle, kuljetuksille ja raaka-aineille. Hallituksen kunnianhimoiset päästötavoitteet, teollisten investoijien uudet vaatimukset ja joissain tapauksissa jopa oikeusvaateet, ajavat teollisuusyrityksiä hakemaan uusia ratkaisuja energiankäyttöön, tehostamiseen ja vähähiilistämiseen. Erityisesti tämä näkyy raskasteollisuudessa kuten metalli-, kemia- sekä elintarviketeollisuudessa. Kemianteollisuudessa näkyy käynnissä oleva siirtymä fossiilisista raaka-aineista biokemikaalien valmistuksen ja jalostuksen puolelle. Uusia jalostamoja suunnitellaan monen toimijan puolesta mm. Rotterdamiin ja Groningeniin.

Energiakestävyys ja päästöttämyys tulee esiin myös rakennussektorilla, jossa Alankomailla on haasteena asuntorakentamisen paineet lähes miljoonalle kestävästi rakennetulle asunnolle vuoteen 2030 mennessä. Valmiita, nopeita ja vähäpäästöisiä ratkaisuita etsitään, joilla voidaan vähentää rakentamisen typpikaasupäästöjä, edistää rakentamisen sekä asumisen energiatehokkuutta, sekä nostaa tulevaisuuden rakentaminen kestävälle pohjalle. (Osittainen) puurakentaminen on muutamassa vuodessa nostanut päätään vaihtoehtona perinteiselle betoni-, teräs- ja tiilirakentamiselle.

Edustustollamme on seurattavanamme kaksi Alankomaiden energiasiirtymän kannalta tärkeintä energia- ja teollisuusklusteria: Pohjoisen Groningenin maakunta, sekä Rotterdamin satama- ja teollisuusalue. Molemmissa on käynnissä miljardi-investoinnit alueiden vihreän siirtymän nopeuttamiseksi ja myös kiinnostus suomalaiseen osaamiseen on todennettu. Lisäksi rakennetun ympäristön yhteistyömahdollisuuksien kartoitus jatkuu. Vuoden 2023 aikana tulemme tekemään toimenpiteitä, joiden kautta kiinnostuneilla suomalaisyrityksillä on mahdollisuus linkittyä näiden sektoreiden toimijoihin sekä tutustua markkinamahdollisuuksiin paikan päällä.
 

Petra Wullings
Trade Advisor, Team Finland yhteyshenkilö