Liuskekaasun geopolitiikka

Liuskekaasun hyödyntäminen on muuttamassa energian geopolitiikkaa – mahdollisesti myös globaaleja poliittisia voimasuhteita. Merkittävin etu EU-maille voisi koitua moninaistuvista ja avoimemmista energiamarkkinoista.

Shale gas Liuskekaasun porausta Yhdysvalloissa. Kuva Justin Woolford,(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ccby 2.0

Suurin hyötyjä liuskekaasun ja -öljyn tuotannosta on toistaiseksi ollut Yhdysvallat. Tällä hetkellä sen kaasuntuotannosta noin viidennes tuotetaan liuskekaasuna, mutta vuoteen 2035 mennessä osuuden arvioidaan olevan jo lähes puolet.

Asiantuntija-arvioiden mukaan liuskekaasun tuotanto on USA:ssa tällä hetkellä kuitenkin taloudellisesti kannattavaa vain, koska samalla tuotetaan liuskeöljyä. Hintojen alentuminen on kuitenkin jo edesauttamassa Yhdysvaltain uutta teollistumisen aaltoa. Toisin kuin muut merkittävät teollistuneet maat, Yhdysvallat on myös kasvattamassa energiaomavaraisuuttaan: se on jo yhtä suuri kaasuntuottaja kuin Venäjä ja joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvalloista saattaa jopa muodostua maailman suurin öljyntuottaja.

Kaasun alentunut hinta Yhdysvalloissa on vähentänyt hiilellä tuotettavan energian osuutta ja alentanut kivihiilen hintaa Pohjois-Amerikassa. Jotkin Euroopan maat ovatkin lisänneet hiilen tuontia Yhdysvalloista.

On todennäköistä, että liuskekaasun tuotanto alentaa myös maakaasun hintaa maailmanlaajuisesti. Tässä kehittyvä kaasun nesteytyksen (LNG) teknologia on luonnollisesti merkittävässä asemassa.

Varantojaan pyrkivät hyödyntämään myös muut maat kuten Kiina, jolla arvioidaan olevan maailman suurimmat liuskekaasuvarat. Kiinan osalta haaste on kuitenkin erityisesti vesivarojen riittävyys liuskekaasun tuotantoprosessia varten.

Myös monet muuta maat kuten Brasilia, Etelä-Afrikka, Tansania ja Argentiina toivovat hyödyntävänsä esiintymiään, mutta näiden ei arvioida vielä lähivuosina nousevan merkittäviksi tuottajiksi. Euroopassa Ukraina ja mahdollisesti Puola ovat lähimpänä liuskekaasun tuotantoa. Ranska puolestaan on kieltänyt liuskekaasun tuottamisen alueellaan.

Perinteisten viejien monopoli ei murru hetkessä

Merkittävät nykyiset öljyn- ja kaasunviejät puolestaan tullevat kärsimään alenevista hinnoista ja moninaistuvista markkinoista. Esimerkiksi Venäjän arvellaan jo pyrkivän vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen Euroopassa liuskekaasun tuotantoa vastaan.

Toisaalta ei-konventionaalisten fossiilisten energiavarojen hyödyntäminen ei vielä vuosiin tule uhkaamaan perinteisten viejien monopolia. Sopimussuhteet ovat pitkiä ja olemassa oleva infrastruktuuri määrää energiavirroista vielä pitkään.

Myös teknologian kehitystä on vaikea arvioida. Lisäksi on kuvaavaa, että esimerkiksi arviot öljyn hinnasta lähivuosina liikkuvat asiantuntijoiden näkemyksissä 60 ja 190 Yhdysvaltain dollarin (USD) välillä barrelilta. Nopeasti aleneva öljyn ja kaasun hinta voisi aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia paineita esimerkiksi Venäjällä, Irakissa, Iranissa ja Arabimaissa.

Kokonaisuudessaan ei-konventionaalisten fossiilisten lähteiden hyödyntämisen energiantuotannossa katsottiin olevan positiivinen kehitys, ainakin lähivuosina: energiamarkkinat monipuolistuvat; asiakkaat hankkivat energiaa eri tuottajilta ja eri lähteistä; tuottajien määrä kasvaa ja maantieteen merkitys vähitellen vähenee LNG-kuljetusten yleistyessä. Tämä lisää energiaturvallisuutta ja tasaa energian hintoja eri alueilla.

Lisääkö vai vähentääkö liuskekaasun käyttö hiilidioksidipäästöjä?

Hiilen käytön väheneminen USA:ssa on edesauttanut hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Toisaalta hiilen hinta on näin laskenut ja jopa lisännyt hiilen tuontia – ja hiilellä tuotettavan energian määrää – Euroopassa.

Uudet fossiiliset polttoaineet voivat seuraavien vuosikymmenten aikana tukea talouskasvua ja vähentää hiilen käyttöä. Pidemmän tähtäimen ratkaisuksi näistä uusista fossiilisista polttoaineista ei kuitenkaan ole. Vaikka kaikkia tunnettuja varoja kyettäisiin hyödyntämään – mikä on epätodennäköistä – eivät ne ratkaise ilmaston lämpenemisen ongelmaa.

Erityinen ongelma onkin, että ei-konventionaalisten fossiilisten energiavarojen hyödyntäminen vähentää halua investoida uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Lyhyemmän tähtäimen haasteina ovat muun muassa teknologian kehittäminen eri olosuhteisiin sekä ympäristökysymykset kuten metaanipäästöt ja veden saastuminen, vesivarojen riittävyys tuotantoprosessia varten, investointitarve erityisesti koskien LNG-teknologiaa, maanomistussuhteet ja yleinen mielipide.

Monien asiantuntijoiden mukaan energiapolitiikan merkitys ulkosuhteissa on lisääntynyt, ja mahdollisesti tulee lisääntymään edelleen. Kuitenkin toisten mukaan energiaturvallisuuden merkitys on vähentynyt talouden painopisteen siirryttyä palveluiden tuottamiseen, ja uusien mahdollisuuksien avauduttua energian tuottamisessa.

Antti Kaski

Taustamateriaalia: