Liiketoiminnan sääntely-ympäristön odotetaan kiristyvän Kiinassa
Ulkomaisten yritysten kannalta Kiinan liiketoiminnan sääntely-ympäristö on viime vuosina kiristynyt. Moni ulkomainen yritys odottaa sääntelyn muodostuvan lähitulevaisuudessa yhä epäreilummaksi.
Liiketoiminnan sääntely-ympäristö muuttuu Kiinassa edelleen ripeää tahtia. Toiminnan suunnittelun kannalta Kiina onkin yrityksille erityisen haasteellinen maa. Yksi yritysten keskeisimpiä ongelmia on, että valmisteilla olevista uusista säädöksistä on usein hyvin vaikeaa saada tietoa etukäteen. Säädösten valmistelun avoimuudessa on tosin viime vuosina nähty myönteistäkin kehitystä etenkin suurten lakihankkeiden kohdalla.
Kenties suurin epävarmuustekijä liittyy toimeenpanovaiheeseen, sillä lait ovat Kiinassa usein yleisluontoisia ja siten monille tulkinnoille alttiita. Säädöksiä saatetaan monesti soveltaa eri lailla ulkomaisiin ja kotimaisiin yrityksiin, ja eri alueiden viranomaiset tulkitsevat samoja sääntöjä usein toisistaan poikkeavasti. Riskejä kasvattaa myös se, ettei Kiinassa ole riippumatonta oikeuslaitosta.
Ulkomaisten yritysten liiketoiminnan sääntely-ympäristö Kiinassa on kiristynyt viime vuosina. Sitä mukaa kun Kiina on kivunnut arvoketjussa ylöspäin, ulkomaisten yritysten nauttimia erityisetuja on karsittu esimerkiksi verotuksessa.
Teollisuudessa keskittämistä ja strategisten alojen tukemista
Energiaintensiivisestä teollisuudesta ja kaivannaisteollisuudesta liikkeelle lähtenyt keskittäminen on noussut yhä useammilla aloilla tärkeäksi osaksi Kiinan teollisuuspolitiikka. Keskittämisellä pyritään yhtäältä tukemaan entistä vahvempien kiinalaisten toimijoiden ja mahdollisuuksien mukaan myös brändien kehittymistä maailman markkinoita silmällä pitäen, toisaalta sillä pyritään energia- ja raaka-ainetehokkuutta tavoitellen entistä suurempiin yksikkökokoihin.
Toinen teollisuuspolitiikan painopisteistä on teollisuuden teknisen tason nostaminen ja innovatiivisuuden lisääminen. Vuonna 2011 Kiinan keskushallinto käytti melkein kaksi miljardia euroa budjettirahaa keskeisten teollisuudenalojen tukemiseen ja tuotantokapasiteetin tekniseen päivittämiseen.
Strategiset nousevat teollisuudenalat, eli energiansäästö ja ympäristönsuojelu, uuden sukupolven tieto- ja viestintäteknologiat, bioteknologia, korkealaatuisten koneiden ja laitteiden tuotanto, uusi energia, uudet materiaalit ja uudenlaisia energianlähteitä käyttävät ajoneuvot ovat näiden toimien painopistealueita keskeisimpien vientiteollisuuden alojen ohella.
Uusia sääntöjä ulkomaisille investoinneille
Kiina määrittelee myös entistä tarkemmin, minkälaisia ulkomaisia investointeja se haluaa. Vihreän ja korkean teknologian lisäksi Kiina haluaa kannustaa ulkomaisia yrityksiä investoimaan talouskehityksen valtavirrasta syrjään jääneille Keski- ja Länsi-Kiinan alueille. Ulkomaisia yrityksiä toivotaan Kiinan talouden rakennemuutoksen tueksi.
Esimerkiksi lukuisia ympäristö- ja energia-aloja sekä korkean teknologian tuotteita on lisätty kannustettavien investointien luokkaan. Toisaalta monelle ulkomaiselle yritykselle on ollut suuri pettymys, ettei Kiina näytäkään avaavan palvelusektoriaan siinä määrin kuin uskallettiin toivoa.
Kiina otti alkuvuodesta 2011 käyttöön ulkomaisten yritysten tekemien yritysostojen turvallisuustarkastuksen. Kiinalaisyrityksessä määräävän aseman hankkivan ulkomaisen yrityksen tulee säädöksen mukaan tehdä ilmoitus Kiinan kauppaministeriölle. Jos kaupan katsotaan vaikuttavan merkittävästi kansalliseen turvallisuuteen, kauppa kielletään tai sille asetetaan ehtoja.
Turvatarkastusjärjestelmä on herättänyt huolta Kiinassa toimivien ulkomaisten yritysten keskuudessa. On epäilty, että uudistus antaisi Kiinalle välineet torjua sille epämieluisat yritysostot turvallisuussyiden nojalla. Vielä on kuitenkin ennenaikaista arvioida, missä määrin säädös tosiasiassa muuttaa tilannetta aiemmasta.
Euroopan unioni ja Kiina sopivat huippukokouksessaan alkuvuodesta 2012, että ne pyrkivät aloittamaan neuvottelut investointisopimuksesta. EU:n näkökulmasta mahdollisten neuvottelujen tärkeänä tavoitteena olisi laajentaa EU-maiden yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia Kiinassa pelkän investointien suojelun sijaan. Suomella ja Kiinalla on entuudestaan voimassa investointisopimus.
Pitkällä tiellä imitaatiosta innovaatioon
Teollis- ja tekijänoikeuksien puutteellinen suoja on yksi suomalaisyritystenkin suurimmista huolenaiheista Kiinan markkinoilla. Tuotteita ja tuotantoprosesseja kopioidaan laajamittaisesti. Kiinaan tähyävien ja siellä jo toimivien suomalaisyritysten onkin syytä huolehtia siitä, että omat oikeudet on kattavasti suojattu hyvissä ajoin. Etukäteisvarautumisesta huolimatta suojan täytäntöönpanossa törmätään silti usein ongelmiin.
Vaikka henkisen omaisuuden suojassa on Kiinassa toivomisen varaa, ei kuva kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen. Teollisoikeuksien suoja on ollut viime aikoina hienoisesti kohentumaan päin. Kiinassa tunnustetaan, että kehitys innovaatiotaloudeksi edellyttää oikeuksien parempaa turvaamista.
Ulkomaisten yritysten kannalta avainkysymys on, pääsevätkö ne tasavertaisesti kiinalaisten yritysten tavoin osallisiksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta. Realistisesti arvioiden voidaan odottaa, että teollisoikeuksien suojaaminen on haasteellisempaa niille ulkomaisille yrityksille, jotka toimivat Kiinan kansallisten intressien kannalta tärkeillä aloilla.
Julkisten hankintojen avaamisessa ulkomaisille yrityksille ei ole tapahtunut edistystä. Haasteita tuovat myös muun muassa sosiaaliturvalainsäädännön uudistamisen ja minimipalkkojen nousemisen aiheuttamat kustannuspaineet.
Kiinan sääntely-ympäristön muutoksista voit lukea lisää elokuussa ilmestyvästä ulkoministeriön Maailman markkinat –julkaisusta. Vuosittain ilmestyvä katsaus valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia.