Lihavista vuosista laihoihin; Puolan taloudesta syksyllä 2022

Puolan ensi vuoden budjetti lähes 15 mrd. € alijäämäinen. Puolustusmenoja kasvatetaan, terveydenhuoltoon lisätään rahaa, opettajien palkkoja korotetaan ja sosiaalitukiin luvataan rahojen riittävän. Inflaatio loka-marraskuussa yli 17 %. Valtio on lanseerannut erilaisia tukia kansalaisten talouden pönkittämiseen. Inflaationvastainen paketti päättyy vuoden lopussa, ja mm. energian ja polttoaineiden arvonlisävero nousee normaalille tasolle. Pankkisektorilla ongelmia. Yhtenä syynä hallituksen lanseeraama asuntolainojen lyhennysvapaa. Asuntolainahakemusten määrä pudonnut yli 70 %. Zlotyn kurssi heikentynyt. Puola ja komissio näyttivät jo pääsevän sopuun oikeusjärjestelmää koskevista muutoksista, joilla Puola voi saada elvytysrahoituksen. Ensimmäinen lakimuutosten käsittely peruuntui ja siirtyi tammikuulle 2023.

Puola selvisi pandemiasta vähemmällä kuin moni muu EU-maa, ja talous toipui kohtuullisesti taantumasta. Silti lihavien vuosien jälkeen on nyt odotettavissa laihoja aikoja. Tämän vuoden budjetti oli lokakuussa vielä ylijäämäinen kasvaneiden verotulojen ansiosta, vaikka valtio on avokätisesti torjunut tänä vuonna hintojen nousua erilaisin tukipaketein ja veroalennuksin. Taloustieteilijät ovatkin syyttäneet hallitusta kulujen peittelystä. Valtiovarainministeriö uskoo tämän vuoden päättyvän alijäämäisenä. Ensi vuonna mennään varmasti miinukselle. Hallitus hyväksyi vuodelle 2023 budjetin, jonka alijäämä on 68 miljardia złotya (noin 14,5 mrd. €)[1]. Hallitus vakuuttaa, että varat löytyvät tiettyihin ensisijaisiin kohteisiin: keskeiset sosiaalitukiohjelmat jatkuvat, eläkkeisiin tulee indeksikorotus, terveydenhuoltoon lisätään rahaa 6 prosenttiyksikkö, ja opettajien palkankorotukset hoidetaan. Puolustusmenoja kasvatetaan yli 97 miljardiin złotyyn. Vertailun vuoksi: vuoden 2022 puolustusmenoihin oli varattu 58 miljardia. Lisäksi asevoimien modernisointirahasto saa 40 miljardia złotya. Elpymisrahoituksella toteutettavaksi suunniteltuja hankkeita aloitetaan ensi vuonna, ja niitä rahoitetaan valtion budjetista, kunnes rahoituksesta päästään sopuun.

Valtio on pyrkinyt tukemaan kansalaisiaan rahallisesti energian ja elintarvikkeiden hintojen noustessa vauhdilla. Kaasulle ja sähkölle on asetettu hintakatto, kertakorvauksena on maksettu tukea hiilen tai muun lämmityslähteen ostoon, kunnat on velvoitettu myymään kivihiiltä takuuhinnalla, ja arvonlisäverokantaa on laskettu. Tulevana vuonna energiayhtiöille korvataan hintakatoista johtuvia menetyksiä, ja pelkästään kaasun hintakaton kompensoinnin arvioidaan maksavan valtiolle ensi vuonna 30 miljardia złotya.  Lisäksi otetaan käyttöön arvonlisäveron palautusjärjestelmä kaasulämmitystä käyttäville kotitalouksille. Arvonlisäveron palautusta voi hakea, jos tulorajat eivät ylity; yhden hengen kotitalous 2100 pln/kk ja useamman hengen 1500 pln/kk/hlö.

Elintarvikkeiden arvonlisävero on vuoden loppuun asti 0 %, ja maatalousministeri Henryk Kowalczyk ilmoitti arvonlisäveron nollakannan jatkuvan vielä ensi vuonna. Ruuan hinta kuitenkin jatkaa nousuaan kasvavien tuotantokustannusten vuoksi. Elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet lokakuussa neljänneksellä verrattuna edellisvuoden lokakuuhun. Jos tilanne ei muutu, tuottajat aikovat supistaa tarjontaansa ja osa on todennut, että parempi sulkea tehdas kokonaan kuin tuottaa tavaraa kannattamattomilla sopimushinnoilla. 

Puolan perustuslaissa määritellään, että julkinen velka ei saa mennä yli 60 % BKT:sta. Velan ylittäessä 43 % ja 48 % hallituksen on tehtävä korjaavia toimenpiteitä. Julkinen velka on jo lähellä säädettyä velkakattoa, ja sen vuoksi hallitus on käyttänyt usein budjetin ulkopuolisia varoja tilapäisten tukiohjelmien rahoittamiseen sekä muun muassa suuriin puolustussektorin lisäyksiin. Lisäksi väestön ikääntyminen ja kasvun hidastuminen kasvattavat julkista velkaa.

 

Inflaatio ennätyslukemissa

Vuonna 2021 bruttokansantuote kasvoi 5,9 %, ja inflaatio oli 5,2 %. Arviot tämän vuoden BKT:n kasvusta vaihtelevat 3,9 ja 5,2 prosentin välillä. Ensi vuodelle ennustetaan kasvua vain 0,7- 1,3 %. Puolan keskuspankki ennustaa vuoden 2022 inflaation olevan 14,5 % ja ensi vuoden 11,1 - 15,4 prosenttia.

Inflaatio lähti nousuun helmikuussa 2021 reilusta kahdesta prosentista. Lokakuussa 2022 inflaatio oli 17,9 % ja marraskuussa 17,4 %. Inflaation huippu osuu todennäköisesti alkuvuoteen 2023. Näissä lukemissa on viimeksi oltu 1996. Hallitus reagoi inflaatioon marraskuussa 2021 julkistamalla inflaationvastaisen paketin, jolloin polttoaineiden, sähkön, lannoitteiden, elintarvikkeiden ja kaukolämmön arvonlisäveroa laskettiin ja otettiin käyttöön kaasutariffit tietyille toimijoille, kuten kouluille ja sairaaloille. Paketti on voimassa tämän vuoden loppuun.  

Euroopan komissio on kiinnittänyt huomiota Puolan arvonlisäverokantojen alentamiseen, ja todennut sen olevan vastoin EU-lainsäädäntöä. Jäsenmaat voivat päättää arvonlisäkantansa, mutta se ei voi olla alle 15 % tai alle 5 % alennetun verokannan tuotteissa. Puola joutuu tämän vuoksi nostamaan lannoitteiden, sähkön ja polttoaineiden arvonlisäveroa.

Puolan työllisyystilanne on edelleen hyvä. Työttömyysprosentti oli Puolan tilastokeskuksen GUS:n mukaan lokakuussa 5,1 %. Korkea inflaatio syö ostovoimaa, eikä kansalla ole mahdollisuutta kuluttaa enää entiseen malliin. Kulutus kuitenkin kasvaa edelleen, mutta aiempaa hitaammin. Kotitalouksien velkaantumisasteen arvioidaan nousevan tänä vuonna 61 prosenttiin viime vuoden 55,8 prosentista. Nimellispalkat nousivat vuoden toisella neljänneksellä 11,8 %, mutta reaalipalkka laski 1,8 % edellisen vuoden samaan aikaan verrattuna. Minimipalkka nousee lähes 20 % ensi vuonna.

 

Lyhennysvapaista taakka pankille

Pankkisektorilla on vaikeat ajat, mutta ongelmat ovat todennäköisesti lyhytkestoisia. Syyskuussa pankkien voitot putosivat lähes 40 % edellisvuoden samaan aikaan verrattuna, ja 11 pankkia parista kymmenestä teki tappiota. Yksi pankki ajautui saneeraukseen. Yhtenä syynä vaikeuksiin on hallituksen loppukesästä 2022 lanseeraama asuntolainojen lyhennysvapaa, jota voi saada yhteensä kahdeksan kuukautta. Laina-aika vastaavasti pitenee loppupäästä. Lyhennysvapailla haluttiin helpottaa kansalaisten ahdinkoa elinkustannusten jatkuvasti noustessa. Kustannukset lyhennysvapaista jäävät pankkien vastuulle. Uusista asuntolainahakemuksista ei alalle ole iloa, sillä hakemusten määrä on pudonnut vuodentakaisesta yli 70 %.

Lokakuussa USA:n dollarilla ja Sveitsin frangilla sai yli 5 złotya, ja eurollakin melkein yhtä paljon. Viimeksi kurssi on ollut näin heikko vuonna 1995. Złotyn kurssiin vaikuttavat niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä mm. kohonnut geopoliittinen riski, globaalin taantuman riski ja kotimaan makrotalouden tasapainon heikkeneminen. Puolalla ei ole suunnitelmia ottaa euroa käyttöön lähiaikoina. Hallituspuolue PiS (Laki ja Oikeus) vastustaa euron käyttöönottoa vetoamalla Puolan kansallisiin etuihin, jotta ”maa ei luisu Brysselin ja saksalaisten vallan alle”.

Puolan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa viime vuoden lokakuun jälkeen jo 11 kertaa lähes nollasta 6,75 prosenttiin.
 

Elpymisvälinerahoituksesta sopu oli lähellä

Puola kuuluu EU:n elpymisrahoituksen suurimpiin edunsaajiin. Komissio hyväksyi kesäkuussa Puolan kansallisen elpymissuunnitelman yli vuoden odotuksen jälkeen. Komissio sitoi suunnitelman hyväksymisen Puolalta edellytettyihin oikeusjärjestelmän riippumattomuutta parantaviin toimiin.

Rahoituksen saamiseksi Puolan saavutettava tietyt ennakkoehdot, ”virstanpylväät”. Puola on mielestään täyttänyt vaatimukset, mutta komissio on ollut toista mieltä, ja rahahanat ovat pysyneet kiinni. Ilman elvytysrahoitusta Puola on ongelmissa ensi vuoden budjetin kanssa. Puola ja komissio neuvottelivat useaan kertaan marras-joulukuussa ehdoista, joilla elvytysrahoituksen miljardit kilahtaisivat Puolan kassaan. Sopu näyttikin jo syntyvän oikeusjärjestelmää koskevista muutoksista. Ensimmäinen lakiehdotus vietiin Sejmin käsittelyyn nopeasti, ja sitä oli määrä tarkastella torstaina 15.12. Käsittelyä kuitenkin siirrettiin tammikuulle. PiS totesi aiemmin harkitsevansa lakimuutoksia, jotta rahoituksesta päästäisiin sopuun. Nyt puolueen johtaja Kaczyński onkin kääntynyt muutoksia vastaan, ja hallituskoalition tukipuolue Solidarna Polska on jo aiemmin ilmoittanut äänestävänsä vastaan kaikkia lakiehdotuksia, joita voidaan pitää myönnytyksenä Brysselille. Tässä vaiheessa lakiehdotuksen läpimenoa ja elvytysrahoituksen saamista onkin vaikea arvioida.  

 

Teksti: Marianne Purojärvi, vastuuvirkamies, Suomen suurlähetystö, Puola