Liettuassa talousennusteet heikkenevät hallituksen toimista huolimatta
Liettuan talous suistuu taantumaan vuosiksi 2009 ja 2010. Sekä ulkoiset että sisäiset tekijät ovat taloudessa epäsuotuisia. Vienti ja suorat sijoitukset Liettuaan ovat vähentyneet ja kotimaassa tilannetta ruokkii kysynnän vaimeneminen.
Liiketoimintamahdollisuuksien heikentymisen myötä työttömyydestä on tulossa talouteen merkittävä ongelma.
Liettuan talous suistuu taantumaan vuosiksi 2009 ja 2010. Sekä ulkoiset että sisäiset tekijät ovat taloudessa epäsuotuisia. Vienti ja suorat sijoitukset Liettuaan ovat vähentyneet ja kotimaassa tilannetta ruokkii kysynnän vaimeneminen.
Liiketoimintamahdollisuuksien heikentymisen myötä työttömyydestä on tulossa talouteen merkittävä ongelma. Lisäksi lähitulevaisuudessa kansan nettopalkkoihin on odotettavissa nollakasvua. Taloutta vuosia vaivannut inflaatio on kuitenkin taloustaantuman myötä hiipumassa.
Liettuan hallitus on ryhtynyt kriisitoimiin, joiden toimivuutta parhaillaan testataan. Julkisen sektorin palkanleikkaukset ja veronkorotukset yhdistettynä lisääntyvään työttämyyteen ovat herättäneet tyytymättömyyttä kansalaisten keskuudessa. IMF:n ja EU:n taloudellinen apu tulee olemaan merkittävässä roolissa taantumasta selviytymisessä.
Hallituksen kireällä budjettitilanteella on vaikutusta mitä erinäisimpiin asioihin, kuten Baltian maiden kykyyn ottaa vastuulleen ilmatilansa valvonta, juutalaisen omaisuuden palautusprosessin etenemiseen tai Vilnan kulttuuripääkaupunkihankkeen onnistumiseen.
Liettuan BKT supistuu ensimmäistä kertaa miltei vuosikymmeneen - työttömyys nousemassa talouden merkittävimmäksi ongelmaksi
Liettuan talous on menossa jyrkkään laskusuuntaan usein korkean talouskasvun vuoden jälkeen. Liettuan tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 BKT kasvoi 3,1 prosenttia. Kuitenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä alkoi alamäki, ja BKT supistui 2 prosenttia verrattuna edellisvuoden viimeiseen neljännekseen. Siten ensimmäistä kertaa vuoden 2000 jälkeen talous on supistumassa.
Lisäksi talousennusteita ollaan korjaamassa synkempään suuntaan. Valtionvarainministeriö arvioi vielä joulukuussa, että talous supistuu 4,9 prosenttia tänä vuonna ja 0,2 prosenttia ensi vuonna. Maaliskuussa pääministeri Andrius Kubilius totesi parlamentille, että tämä virallinen ennuste on liian optimistinen. Viimeisimpien tietojen mukaan Liettuassa odotettaisiin jopa 6 prosentin BKT:n laskua kuluvana vuonna.
Rojakan mukaan Liettuan taloudellinen asema on kuitenkin parempi kuin muiden Baltian ja monien EU-maiden. Liettuassa kriisi alkoi myöhemmin, ja edelleenkin muiden maiden tahdista ollaan jäljessä. Tästä on hyötyä, koska Liettua voi näin oppia toisten kriisitoimista havainnoimalla, mitkä toimenpiteet purevat toivotusti.
Rojaka arvioi, että taloudessa kriittisin tekijä tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa on nopeasti kasvava työttömyys ja erityisesti paheneva nuorisotyöttömyys. Liettuan tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 5,9 prosenttia (vuonna 2007 luku oli 4,2 prosenttia) ja nuorisotyöttömyysaste 15 prosenttia (vuonna 2007 luku oli 8,2 prosenttia). Eurostatin harmonisoidut tilastot näyttävät lohduttomampaa kuvaa: niiden mukaan tammikuussa 2009 työttömyysaste oli 9,8 prosenttia (tammikuussa 2008 vastaavasti 4,4 prosenttia) ja joulukuussa 2008 nuorisotyöttömyysaste 18,1 prosenttia (tammikuussa 2008 se oli 9,7 prosenttia).
Tilanne on hyvin vaikea, koska muualla ansaintamahdollisuudet eivät ole Liettuaa parempia, eikä maastamuutolla siten pystytä ratkaisemaan työttömyysongelmaa. Tässä suhteessa tilanne poikkeaa edellisestä taantumasta, joka koettiin Venäjän vuoden 1998 talouskriisin myötä. Työttömyyden seurauksena onkin nyt välittömästi huomattava rikollisuuden ja sosiaalisen turvattomuuden lisääntyminen.
Hallituksen kriisitoimia
Viime vuonna Liettuan budjettialijäämä oli 2,9 prosenttia BKT:sta. Vuoden 2009 kansallisen budjetin tuloiksi on laskettu 30,2 miljardia litaa ja menoiksi 32,8 miljardia litaa (1 euro = 3,426 litaa). Tavoitteena on ollut alijäämän supistaminen 2,1 prosenttiin. Liettuan uuden hallituksen ohjelman yhtenä osana on kriisin-hallintasuunnitelma, joka sisältää osittain vuoden alussa voimaan astuneita säästötoimenpiteitä, verouudistuksen ja kannustimia yritystoimintaan.
Säätötoimenpiteinä on ollut muun muassa julkisen sektorin työtekijöiden palkkojen alennus keskimäärin 12 prosentilla sekä minimipalkkojen ja sosiaalietujen indeksiin sitomisen peruuttaminen. Minimipalkka oli vuonna 2008 Liettuassa 800 litaa. Verouudistus piti sisällään arvonlisäveron korotuksen 18 prosentista 19 prosenttiin ja yritysveron korotuksen 20 prosenttiin aiemmasta 15 prosentista. Tuloveroa laskettiin 24 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi polttoaineiden valmisteveroa nostettiin. Yritystoimintaa pyritään kannustamaan esimerkiksi helpottamalla aloittavien yritysten luotonantoa ja yksinkertaistamalla yritysten perustamiskäytäntöjä.
Hallituksen kriisinhallinta on saanut kritiikkiä sekä kansalaisten että asiantuntijoiden suunnalta. SEB-pankki on laskenut verouudistuksilla olevan 2 miljardin litan tulojenmenetysvaikutus vuonna 2009. Alkuvuosi onkin osoittanut, että valtio ei ole saanut kerättyä kassaansa tuloja toivotulla tavalla, joten budjetti arvioidaan uudelleen maalis–huhtikuussa. Viimeisimpien tietojen mukaan Kubilius on todennut, että budjettiin tullaan ehdottamaan 2,7-3 miljardin litan menojen vähennystä. Huomiota herättävä piirre kriisitoimissa on se, että valtio pyrkii välttämään lisävelanottoa. Tämän taustalla on se, että Liettua pyrkii täyttämään Maastrichtin kriteerit pystyäkseen liittymään euroalueeseen niin nopeasti kuin se on mahdollista sekä se, että hallitus arvioi ulkomaisen velanoton nykyisessä tilanteessa olevan vaikeaa. Toukokuussa 2009 alkaa uusi ajanjakso, jolloin tarkkaillaan Liettuan kykyä täyttää Maastrichtin kri-teerit.
Rojakan mukaan kriisisuunnitelma tarjoaa ratkaisuja liian vähän ja liian myöhään. Realistisesti talouden pystyssä pitämiseen Liettuassa tarvittaisiin lisärahaa miljardi litaa joka kuukausi, ja tällä hetkellä saatavilla on kymmenen kertaa vähemmän. Tärkeimpinä keinona talouden pelastamiseen Rojaka näkee välittömät ja radikaalit toimet korruption kitkemiseen sekä liiketoimintaympäristön parantamiseeen ulkomaisten sijoittajien houkuttelemiseksi.
Liettuassa on ollut liikkeellä perättömiä huhuja litan devalvaatiosta. Vaikka naapurimaista Puolan, Venäjän ja Valko-Venäjän valuutat ovat devalvoituneet, pitää Rojaka litan devalvaatiota epätodennäköisenä toimena maan nykyisessä toimintaympäristössä. Devalvaatio tekisi jatkossa avun saamisen IMF:ltä ja EU:lta vaikeaksi. Lisäksi maassa sekä julkisilla että yksityisillä tahoilla on paljon velkaa euromääräisinä, jolloin sillä olisi huomattavia vaikutuksia kansalaisten tulonjakoon ja aiheuttaisi maahan paniikkitilan. DnB Nord -pankin laskelmien mukaan delvalvaation kokonaisvaikutus talouteen olisikin negatiivinen. Myös Puolan esimerkki osoittaa, että devalvaatio ei ole ratkaisu talousongelmiin.
IMF:n tuelle Liettualla tulee Rojakan mukaan olemaan tarvetta. Hallitus on jo aloittanut neuvottelut 800 miljoonasta litasta ilman ehtoja, jonka saamisen jälkeen avun anominen myös EU:lta on mahdollista. Suuremman IMF-avun saaminen edellyttäisi Latvian tapaisen tukipaketin laatimista, johon asetettaisiin IMF:n puolelta ehtoja talouden vakauttamiseksi. Poliittisesti tukipaketin toteutuminen olisi myönteinen asia, koska tällöin vaikeiden ratkaisujen tekemistä pystyttäisiin perustelemaan IMF:n vaa-timuksilla. Vielä Liettuan taloudellinen tilanne ei ole niin paha, että suuremman rahoituksen saaminen olisi mahdollista.
Inflaation kiihtyminen ja nettopalkkojen kasvu taittunut
DnB Nordbankin tilastojen mukaan vuosia kovana jatkunut inflaation kiihtyminen on Liettuassa taittunut. Vielä heinäkuussa 2008 kuluttajahintaindeksin mukainen inflaation kasvu oli 12,2 prosenttia, tuottajahintaindeksin 26 prosenttia ja rakennushintaindeksin 10,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammikuussa 2009 kuluttajahinnat nousivat 9,6 prosenttia, tuottajahinnat laskivat 9,6 prosenttia ja rakennuskustannukset laskivat 0,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Tuoreiden helmikuun laskelmien mukaan Liettuan vuotuinen inflaatio on tällä hetkellä 8,7 prosenttia, kun se viime vuonna oli 10,8 prosenttia.
Toisin kuin tuottaja- ja rakentamiskustannusten hinnat kuluttajahinnat ovat kohonneet edelleen. Viime aikoina kansalaisia on kiusannut erityisesti kuljetuspalveluiden, asumisen, veden, sähkön ja kaasun sekä elintarvikkeiden hintojen nousu. Energia- ja joukkoliikenteen yhtiöt saivat korottaa hintojaan vasta lokakuun vaalien jälkeen ja tämä näkyy tilastoissa. Kuljetuspalveluiden hintojen kohoaminen johtuu myös alan talousvaikeuksista.
Liettuan keskuspankki ennustaa, että inflaatio tulee heikkenemään vuosina 2009 ja 2010. Tähän vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten öljyn hinnan lasku sekä maailmanlaajuinen energian kysynnän väheneminen, sekä myös sisäiset tekijät, kuten kotimaisen kysynnän vaimeneminen. Rojakan arvioiden mukaan erityisesti palveluiden hinnoissa on laskupaineita.
Vuonna 2007 liettualaisten keskimääräiset nettopalkat nousivat 22,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen jälkeen nettopalkkojen kasvuvauhti on hidastunut. Viimeisellä neljänneksellä keskimääräinen nettopalkka oli 1773,1 litaa ja oli enää 16,1 prosenttia edellisvuotta korkeampi. DnB Nord -pankki ennustaa kansan nettotuloissa olevan lähivuosina jopa nollakasvua. Baltian maissa on mahdollista tehdä palkanalennuksia, koska osa palkoista maksetaan bonuksina ja niitä on helppo vähentää. Tätä tulee tapahtumaan etenkin teollisuuden ja rakennusalan yrityksissä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa. Lisäksi kriisinhallintasuunnitelmaan sisältyi julkisen sektorin työtekijöiden palkanlasku. Samaan aikaan myös työn tuottavuus on ollut laskussa. Se oli kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin nettopalkkojen kasvu. Vuonna 2007 työn tuottavuus kasvoi 5 prosenttia, vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 3 prosenttia.
Julkisen sektorin kokonaisvelka oli 16,7 miljardia litaa vuonna 2007, ja se oli 17 prosenttia BKT:sta. Yritysten ja kotitalouksien velkaantumisaste suhteessa BKT:een on alhaisempi kuin Euro-alueella sekä Virossa ja Latviassa. Suurin osa kotitalouksien ja yritysten lainoista on euromääräisinä. Uusien lita-määräisten lainojen anto kotitalouksille on ollut laskussa vuoden 2007 kolmannen neljänneksen piikin jälkeen. Liettualaisten on tällä hetkellä vaikea saada lainaa ja korkotaso on noussut 4-5 prosentin kieppeille. Liettuassa kunnilla on enemmän lainaa kansallisessa valuutassa kuin muissa valuutoissa.
Kotimaisen kysynnän ja ulkomaankaupan kehitys
Liettuan keskuspankin mukaan kotimainen kysyntä jatkaa viime vuoden lopulla alkanutta laskuaan. Kotimaisen kysynnän vaimeneminen johtuu työllisyyden ja lainanottomahdollisuuksien heikentymisestä.
Liettuan tärkeimmät kauppakumppanit Venäjä, Puola, Saksa, Latvia, Viro ja Suomi ovat kaikki menossa BKT-lukujen perusteella taantumaan. Liettuan tilastokeskuksen mukaan vienti väheni vuonna 2009 tammikuussa 14,6 prosenttia ja kotimaisen kysynnän supistuessa tuonti 40,6 prosenttia verrattuna edellisvuoden tammikuuhun. Erityisesti pääomahyödykkeiden ja henkilöautojen tuonti on supistunut. Tuonnin odotetaan jatkossakin laskevan vientiä enemmän. Vaihtotaseen alijäämä oli viime vuonna 12 prosenttia, ja DnB Nord -pankin ennusteen mukaan se tulee laskemaan tänä vuonna 6 prosenttiin.
Viennin ja kotimaisen kysynnän väheneminen näkyy yritystoiminnassa. Teollisuuden liikevaihto on supistunut voimakkaasti loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009. Myös vähittäiskaupan ja kuljetusalan liikevaihdot ovat pienentyneet viime vuoden puolivälistä lähtien.
Kannattavat investoinnit pysyvät Liettuassa niukkana ja tämä saattaa heikentyä jatkossa, koska yritysten voitot ovat laskussa. Vuonna 2007 voittoprosentti oli 8,8 prosenttia ja muutos edellisvuoteen 73,4 prosenttia kun vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä voittoprosentti oli enää 4,7 ja vuosittainen muutos -15,2 prosenttia. Suorat sijoitukset Liettuasta ulkomaille olivat vuonna 2008 lokakuussa 5,09 miljardia litaa, ja ne olivat 37,6 prosenttia enemmän kuin tammikuussa. Suorat sijoitukset Liettuaan olivat samana ajankohtana 33,48 miljardia litaa, joka oli 5,7 prosenttia vähemmän kuin tammikuussa. Suorien sijoitusten hankkimista Liettuassa vaikeuttaa alentuneiden voittoprosenttien lisäksi byrokratia.
Latvian kohtalo vaikuttaa suuresti Liettuan talouteen ja luonnollisesti myös Venäjän markkinoiden kehitys. Ruplan devalvointi ei vaikuta suuresti tuontiin Venäjältä, koska energian maailmanmarkkinahinnat asetetaan USA:n dollareissa. Sen sijaan vienti kärsii ruplan devalvoitumisesta ja talouskriisin syventymisestä Venäjällä. Toisaalta näyttää myös siltä, että IVY-maiden markkinoiden kysyntä tulee tulevaisuudessa korvaamaan EU-viennin lopahtamista.
Energiakysymykset ovat hyvin pinnalla Liettuassa. Tällä hetkellä energian maailmanmarkkinahintojen lasku on myönteinen asia Liettualle. Vuonna 2010 on odotettavissa energiashokki, jos suunniteltu Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen toteutuu ja Liettua joutuu enenevässä määrin turvautumaan ydinvoimaenergiaa kalliimpaan Venäjän maakaasuun.
Liettuassa nostettiin bensiinin ja dieselin valmisteveroa tämän vuoden alusta, jonka jälkeen Puolan edullisemmat polttoaineiden hinnat ovat houkutelleet liettualaisia. Rojakan tietojen mukaan pelkästään helmikuussa 2009 valtio menetti verotuloja 306 miljoonaa litaa bensaturismin lisäännyttyä. Verotuksen nosto vaikuttaakin olleen hallitukselta selvä virhe. Myös muunlainen ostosturismi Puolaan on lisääntynyt. Tähän on vaikuttanut osaltaan Puolan zlotyn devalvoituminen.
Raportti perustuu pankki- ja kirjallisiin lähteisiin.