Liettuan talouden uudistusohjelma lupaa mittavia investointeja
Liettua julkaisi kesällä 2020 puolitoistavuotisen investointisuunnitelman taloutensa modernisoimiseksi ja elvyttämiseksi. Investointeja kaavaillaan yhteensä 6,3 miljardin edestä, joista uusia alotteita 2,2 miljardin euron edestä. Haut rahoituksen saamiseksi avautuvat lähikuukausien aikana. Sijoituksia ohjataan pääasiassa seuraaville aloille: inhimillinen pääoma, digitaalinen talous, innovaatiot ja tutkimus, talouden infrastruktuuri sekä ilmastonmuutos ja energia.
Liettuan investointisuunnitelma talouden DNA:n muuttamiseksi
Liettuan hallitus hyväksyi kesäkuussa 2020 valtiovarainministeriön valmisteleman suunnitelman tulevaisuuden taloudesta ”Lithuania’s Plan for the DNA of the Future Economy”. Liettuan tulevaisuuden talouden visioidaan pohjautuvan innovaatioihin ja korkean arvolisän sektoreihin, jotka hyödyntävät teknologioita.
Kriisin alkuvaiheessa hallitus ilmoitti talouden tukipaketista yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Suunnitelma tulevaisuuden taloudesta on pidemmän aikavälin jatkotoimenpide koronakriisiin vastaamiseksi. Suunnitelman avulla on tarkoitus vastata pandemian tuomiin haasteisiin ja muuttaa maan talouden DNA:ta. Suunnitelmaa toimeenpannaan vuoden 2021 loppuun saakka ja siihen sisältyy kokonaisuudessaan 6,3 miljardin euron suuruiset investoinnit. Näistä uusien investointien määrä on tosin vain 2,2 miljardia euroa, ja 4,1 miljardia euroa on siis jo aikaisemmin suunniteltuja investointeja, jotka on tarkoitus toteuttaa nopeutetussa aikataulussa. Kukin ministeriö on vastuussa oman toimialansa investoinneista, ja tuloksia monitoroidaan kuukausittain. Suunnitelmassa on mainittu viisi painopistettä:
1. Inhimillisen pääoman kasvattamiseksi sijoitetaan yhteensä 757 miljoonaa euroa. Uusiin hankkeisiin sisältyy mm. alueellisen suunnittelun kehittäminen, peruskoululaisten digi- ja talousosaamisen parantaminen, eurooppalaisten yliopistojen yhteisten ohjelmien toimeenpaneminen, sosiaalisten innovaatioiden edistäminen sekä luovien yhteistyömuotojen kehittäminen opetusalalla.
2. Digitaalisen talouden kehittämiseksi sijoitetaan yhteensä n. 1,38 miljardia euroa. Uusiin hankkeisiin sisältyy mm. vihreän innovaation laboratorion luominen (Sandbox), valtion yhteisen tiedonhallintajärjestelmän luominen yhdistämällä olemassa olevat järjestelmät, kiertotalouden edistäminen sekä kulttuurialojen tukeminen.
3. Innovaatioiden ja tutkimuksen edistämiseksi sijoitetaan 989 miljoonaa euroa. Uusia hankkeita ovat mm. julkisen ambulanssipalvelun innovoiminen, henkilökohtaistetun lääkepalvelun kehittäminen, terveystietopankin avaaminen innovatiivisten tuotteiden kehittämiseksi, tarttuvien tautien keskuksen perustaminen sekä lisärahoituksen antaminen tieteellisille hautomoille.
4. Talouden infrastruktuurin kehittämiseksi on varattu yhteensä noin 2,56 miljardia euroa. Uusi hanke koskisi yritysystävällisen ympäristön luomista maan eri alueilla.
5. Ilmastonmuutos- ja energiahankkeisiin sijoitetaan 927 miljoonaa euroa. Uutena hankkeena on mm. vedyn käyttäminen uusiutuvien energioiden varastoimiseksi.
Liettua ei ole vielä julkistanut kansallista suunnitelmaansa EU:n elpymispaketin osalta. Suunnitelman teemat pohjautunevat yllä kuvailtuun toimintaohjelmaan Liettuan talouden uudistamiseksi. Elpymispaketin mukaiset kärkiteemat kuten vihreä talous ja digitaalisuus ovat nousseet esiin keskeisinä painopisteinä myös Liettuassa. Liettuan EU-komissaari Sinkevicius on ehdottanut, että Liettua voisi ohjata osan elpymispaketin tuista päästöjensä vähentämiseksi. Päästöjen vähentämiseksi kuljetusalan muutos on olennaisessa roolissa.
Liettuan talous on kärsinyt koronakriisisistä odotettua vähemmän
Vielä kesällä talouden odotettiin supistuvan 7%, mutta nyt BKT:n ennustetaan pienenevän vain 1,5% tänä vuonna. Kuluttajien odotukset Liettuan talouden kehityksestä parantuivat myös loppukesästä. Huomattavaa on, että esimerkiksi IT-sektorilla investoinnit ovat edelleen kasvaneet tänä vuonna.
Liettua etsii jatkuvasti uusia tapoja houkutella investointeja maahan. Liettua on mm. auttanut Valko-Venäjältä poistuvia IT-yrityksiä rekisteröitymään maahansa. Yhteensä 1500 yrityksen arvioidaan haluavan poistua Valko-Venäjältä. Liettua julkisti ohjelman yritysten houkuttelemiseksi, ja on helpottanut sekä viisumin hakemiseen että yritysten rekisteröitymiseen liittyviä säännöksiä.
Elina Dakash