Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille

Globaalista koronapandemiasta toipumiseksi Liettua tulee saamaan merkittävän määrän EU-rahoitusta, muiden EU-maiden tavoin. Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua on laatinut oman kansallisen elpymissuunnitelmansa (Next Generation Lithuania Plan(Linkki toiselle web-sivustolle.) ) varojen järkeväksi käyttämiseksi.

Liettuan suunnitelma keskittyy investointeihin ja uudistuksiin, jotka nopeuttavat sen digitaalista ja vihreää kehitystä. Tähän sisältyy huomattavia investointeja mm. puhtaaseen energiaan ja nopeisiin Internet-verkkoihin, vähäpäästöiseen liikenteeseen, energiatehokkuuteen sekä terveydenhuoltoalan modernisaatioon. Suunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Liettuan suunnitelmassa on seitsemän pääpilaria, joihin allokoidaan varoja seuraavasti: vihreään siirtymään 37% (823 M€), digitaaliseen siirtymään 20% (445 M€), terveydenhuoltoon 12% (267 M€), työmarkkinoihin ja sosiaalisektorille 5% (111 M€), tutkimukseen ja innovaatioihin 9% (200 M€), koulutukseen 14% (311 M€) sekä julkisen hallinnon kehittämiseen.

Terveydenhuoltosektoria digitalisoidaan ja infrastruktuuria uusitaan

Terveydenhuoltosektorin uudistamisen tavoitteena on järjestelmän kriisinsietokyvyn vahvistaminen, palveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen sekä tehokkuuden lisääminen. Vaikka suunnitelmissa lainsäädäntötyöllä sekä uusien toimintatapojen omaksumisella on merkittävä rooli, on myös investoinneille tarvetta.

Erityisesti terveydenhuollon digitalisaatioon liittyville palveluille on kysyntää.  Liettuassa on käytössä eHealth-järjestelmä, mutta tavoitteena on integroida erilaiset resurssit yhtenäiseen järjestelmään ja nykyaikaistaa järjestelmää. Tähän sisältyy mm. potilaille tarkoitettujen sähköisten terveystietojen kehittäminen ja henkilökohtaisten terveyspalveluiden digitalisointi, etälääketieteen kehittäminen ja digiratkaisut mm. tartuntatautien seurantaan ja analyyttiseen tietojenkäsittelyyn, big data ja tekoälyn parempi hyödyntäminen sekä viranomaisten välisen terveystietojen vaihdon mahdollistavan järjestelmän kehittäminen.

Myös infrastruktuuriin ja laitteistoon liittyviä investointeja on luvassa. Tavoitteena on nykyaikaistaa ja laajentaa tartuntatautiklusterin osaamiskeskuksia Vilnassa, Kaunasissa, Klaipedassa, Šiauliaissa ja Panevezyssä. Lisäksi seitsemän aluesairaalan päivystysyksiköitä modernisoidaan ml. tilojen ja laitteistojen uusiminen. Edellä mainitut toimet toteutetaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Vihreä siirtymä tuo mahdollisuuksia mm. merituulivoiman ja vetyteknologian alalla

Vihreä siirtymä tarkoittaa talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Merkittävimmät alat tavoitteen saavuttamisessa Liettuassa ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden lisääminen, liikennepäästöjen vähentäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen. Liettuan tavoitteena on saavuttaa 50 prosenttinen uusiutuvien energialähteiden käyttöaste vuoteen 2030 mennessä ja 100 % käyttöaste vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on myös saavuttaa täysimittainen kiertotalousmalli vuoteen 2050 mennessä. Avainasemassa ovat kierrätyksen tehostaminen, teollisuuden jätteidensynnyn ehkäisy laajentamalla uusioraaka-aineiden tuotantoa ja käyttöä, lisäämällä materiaali- ja resurssitehokkuutta, edistämällä kestävää suunnittelua ja vihreitä innovaatioita.

Valmistelut merituulivoiman ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseksi tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Merituulivoimapotentiaali on Liettuassa merkittävä, ensimmäinen merituulivoimala on tarkoitus saada toimintaan vuonna 2024. Liettua on korostanut ulkomaisten firmojen olevan tervetulleita osallistumaan Liettuan merituulivoimaprojektiin, joka on ensimmäinen laatuaan, muttei varmasti viimeinen. Vuoden 2023 loppuun mennessä Liettuassa suoritetaan mm. seuraavat toimenpiteet: arvio merituulivoimalaitosten ympäristövaikutuksista; tuulen nopeuksien ja muiden parametrien mittaukset; merenpohjan tutkimukset; konsultointipalvelut merituulivoiman liittämiseksi maalla sijaitseviin sähköverkkoihin. Off shore- sähköverkkoprojektit tulevat olemaan luonteeltaan multikansallisia ja Liettua tullee tekemään tiiviisti yhteistyötä muiden Itämeren valtioiden kanssa sähköverkkojen toiminnan takaamiseksi.

Vetyenergiateknologiaan aiotaan allokoida huomattavia investointeja EU-tuista (muistakin kuin RRF). Vetyenergiateknologia on yksi merkittävimmistä instrumenteista Liettuan tiellä kohti hiilineutraaliutta. Liettuan vetyenergia-tiekartta valmistuu vuonna 2022, kansainvälinen tarjouspyyntö strategisen asiakirjan yhteistyöstä aukeaa heinäkuussa 2021. Vihreää vetyä tuetaan siten, että vuonna 2026 sitä tuotetaan yhteensä 1 680 000 m³ (560 000 m³ vuodessa).

Energian varastointiin liittyvä infrastruktuuriin investoidaan hankkimalla neljä 50 megawatin varastointilaitosta vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoitteena on varmistaa Liettuan sähköjärjestelmän turvallisuus ja vakaus ennen sen yhdistämistä manner-Euroopan sähköverkkoon.

Energiatehokkuutta lisätään vanhoja asuinrakennuksia peruskorjaamalla. Hallituksen tavoitteena on peruskorjata 1000 asuinrakennusta per vuosi. Tavoitteena on luoda markkinat standardoitujen moduulirakenteiden tuotannolle luonnonmukaisista materiaaleista (750 000 m² / vuosi) ja tukea yrityksiä puurakentamiseen ja yleisesti kestävään rakentamiseen tarvittavien materiaalien tuotantokapasiteetin lisäämisessä. Tukea saavat erityisesti maassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset rakennusalalla, puuteollisuudessa ja valmistusteollisuudessa.

Liikenne vähäpäästöiseksi

Liikenteen vähäpäästöisyyden tukemiseksi on luvassa mittavia investointeja. Sähköautoilua tuetaan Liettuassa, kunnes joka kymmenes auto on sähköinen. Saastuttavat ajoneuvot korvataan uusilla vähäpäästöisillä ajoneuvoilla esim. ostamalla 22 500 kevyen liikenteen sähkö/vety ajoneuvoa kaupunkien matkustaja- ja logistiikkapalveluihin, 5000 raskaan liikenteen kuljetusajoneuvoa (sähkö/vety/biokaasu) sekä 450 sähkö/vety-linja-autoa.

Resursseja sijoitetaan myös sähkölatausinfrastruktuurin kehittämiseen. Vuoteen 2026 mennessä otetaan käyttöön yhteensä 4840 julkista ja 400 osittain julkista yksityishenkilöille tarkoitettua latausyksikköä, 53 200 yksityistä latauspistettä, 30 raskaiden ajoneuvojen ja linja-autojen erittäin suuritehoista latausyksikköä, 30 biokaasuasemaa sekä neljä julkista vetypolttoasemaa.

Mittavia investointeja on luvassa myös uusiutuvien polttoaineiden (biometaanikaasu, liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineet ja vihreä vety) kehittämiselle. Tavoitteena on ottaa käyttöön vuoteen 2026 mennessä biometaanikaasun tuotantolaitos, jonka kokonaiskapasiteetti on 27,1 MW. Toisen sukupolven biopolttoainesektorin kapasiteetin kehittämistä tuetaan siten, että v. 2024 loppuun mennessä saavutetaan 12,4 ktE tuotantokapasitetti.

Liikkuvuuden alalla kehitetään digitaalisia ratkaisuja soveltamalla liikenteen ja viestinnän innovaatioita, kuten autonominen liikenne, miehittämättömät lentokoneet, esineiden internet, virtuaalitodellisuus, 5G:hen perustuva robotisointi tai automatisointi ja ratkaisut yhtenäisen digitaalisen lippu- ja kuljetusjärjestelmän käyttöönottoon.

Osin RRF-rahoituksen puitteissa rakennettava, Rail Baltican nopea ja sähköistetty rautatieyhteys Tallinnasta Liettuan ja Puolan rajalle, on liikenteen alalla merkittävin monivuotinen infrastruktuurihanke Baltiassa. Pääasiallinen rakentaminen tulee tapahtumaan vuosina 2022-2026. Hankkeen arvo on yhteensä 5,8 miljardia euroa, joista EU rahoittaa yli 80%. Tavaroiden ja matkailijoiden liikkuminen helpottuu radan myötä, tarjoten uuden reitin Keski-Eurooppaan myös suomalaisille yrityksille. Lisäksi rakennustoimet tarjoavat mahdollisuuksia hyvin laajasti materiaalihankinnoista korkean teknologian ratkaisuihin. Kaikki Rail Balticaan liittyvien hankintojen tarjouskilpailut löytyvät sivustolta: https://www.railbaltica.org/tenders/(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Digitaalinen siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia koko yhteiskunnan laajuudelta

Digitaliseen siirtymään liittyvistä investoinneista merkittävimpiä mahdollisuuksia tarjonnee 5G-verkon rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyvät hankkeet. Liettuan tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaupallisia 5G-palveluita on saatavilla 95% kaupunkialueista, kansainvälisistä maaliikennekäytävistä (Via Baltica, Rail Baltica), pääteistä ja rautateistä, sekä lentokentillä ja satamissa.

Samaan aikaan investoidaan kuituinfrastruktuurin kehittämiseen maaseudulla ja syrjäisillä alueilla pystyttämällä 50 uutta mastoa ja vetämällä 2000 km kuitua.

Myös valtionhallinnon alalla tehdään useita investointeja digitalisaation vauhdittamiseksi. Muutamia esimerkkejä näistä ovat: sähköisen reseptijärjestelmän luonti, verohallinnon sekä tullin palvelujen digitalisointi sekä digitaalisen sakkojenmaksujärjestelmän luonti. Näidenkin osalta Liettua ottanee mallia muiden EU-maiden toimivista ratkaisuista.

Investointien ohella Liettuan elpymissuunnitelmassa on vahva sosiaalinen ulottuvuus, johon sisältyy uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa koulutuksen ja terveydenhuollon laatua, lisätä työttömyysvakuutuksen kattavuutta ja tarjota lisäetuja heikossa asemassa oleville ryhmille.

Julkisten hankintojen tarjouskilpailut helposti netissä

Liettuan järjestelmä julkisten hankintojen kilpailuttamiseksi on pitkälti samanlainen kuin muissa EU-maissa. Julkisten hankintojen sujuvuudessa (EU Single market Score Board) Liettua kuuluu samaan parhaaseen kategoriaan kuin mm. Pohjoismaat ja Irlanti.  Järjestelmää kehitetään koko ajan avoimempaan ja vielä toimivampaan suuntaan (mm. pelkästä hintakriteeristä siirtyminen yhä enemmän laatukriteereihin). Tavoitteena on ulkomaisten tarjoajien osuuden kasvattaminen. Ulkomaisilla tarjoajilla on oikeus saada kaikki tarjouskilpailua koskevat dokumentit englanniksi.

Kansalliset- ja EU-rajan ylittävät tarjouskilpailut ilmoitetaan netissä CPP IS- alustalla osoitteessa https://pirkimai.eviesiejipirkimai.lt/login.asp?B=PPO(Linkki toiselle web-sivustolle.) (myös puhelinneuvonta +370 5219 7000). Sivustolle kirjautumisen jälkeen voi vastaanottaa automaattisesti ilmoituksia tarjouskilpailuista.