Liettua hamuaa voimakkaasti EU:n sisämarkkinoille
Ranskalais-liettualainen kauppakamari järjesti yhdessä Liettuan ulkoministeriön kanssa konferenssin heinäkuun loppupuolella Liettuan EU-puheenjohtajuuskauden merkeissä. Tilaisuudessa pohdittiin Euroopan sisämarkkinoita ja niiden kilpailukykyä, energiasektoria sekä yritysrahoitusta.
Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa keskusteltiin EU:n sisämarkkinoista ja ulkomaankauppasuhteista. Liettuan finanssiministeri Rimantas Šadžius puhui optimistiseen sävyyn taloudesta ja EU:n sisämarkkinoiden kehittämisestä. Kriisit vahvistavat ja antavat motivaatiota luoda uusia ratkaisuja. Hallitusten ja yritysten on työskenneltävä ystävinä tuottaakseen mahdollisimman hedelmällistä tulosta liike-elämään ja ratkaistakseen yhteiskunnallisia ongelmia, hän totesi.
Euroon liittyminen tärkeää
Šadžius mainitsi EU-puheenjohtajuuden olevan Liettualle sekä suuri haaste että oiva mahdollisuus parantaa maan näkyvyyttä EU-maiden joukossa. Lisäksi hän puhui puheenjohtajuuskauden prioriteeteistä: kasvava, uskottava ja avoin Eurooppa, joista uskottavuuteen olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota.
Šadžius kertoi ajatuksiaan euroalueesta sekä kuinka alueen ongelmat tulisi voittaa ilman veronmaksajien rahoja. Ensinnäkin hänen mukaansa paluuta paikallisvaluuttojen aikaan ei ole vaan euroalueen ongelmat on selätettävä sisäisin konstein. Mahdollisiin pankkiongelmiin ei tule myöskään kuluttaa verovaroja vaan niihin on luotava muut työkalut kuten pankkivalvontamekanismi, resoluutiomekanismi ja talletustakuut.
Euroalueeseen liittyminen on Liettualle erittäin tärkeää. Šadžiuksen mukaan eurosta poisjääminen voisi merkitä maan valuutan pakkodevalvoimista, esteitä Liettuan talouden tiiviimpään integroimiseen EU:n yhteisiin markkinoihin sekä ongelmia yksityisille lainanottajille, jotka ovat ottaneet lainansa euroissa.
Yritysrahoitukseen yksityistä pääomaa
Yritysrahoituksen varmistaminen ja sen kehittäminen oli yksi puheen pääteemoista. Šadžius mainitsi yksityissijoitusten osuuden yritysrahoituksesta olevan noin 80 prosenttia Yhdysvalloissa, kun vastaava osuus Euroopassa on noin 20 prosenttia. Euroopassa suurimpia yritysrahoittajia ovat pankit.
Finanssiministerin mukaan rahoitussuhde tulisi muuttaa yksityispääomapainotteiseksi ja hallituksen tehtävä tässä kehityksessä on lainsäädännön muuttaminen yksityisiä pääomamarkkinoita tukevaksi. Tällä tavoin varmistetaan pk-yritysten rahoitus ja eritoten pitkäaikainen rahoitus yrityksille, mikä edesauttaa Euroopan kasvua.
Myös EU-tukien käyttöä olisi finanssiministerin mielestä kehitettävä. Valtion avustusten ollessa erittäin rajalliset, tulisi EU:lta saatava raha käyttää tehokkaammin hyväksi. Tuki pitäisi myöntää lainanomaisena ja erittäin pienin koroin, mikä mahdollistaisi varojen käytön "useampaan otteeseen". Tällaisia lainoja voitaisiin myöntää yksittäisille kansalaisillekin asuntojen kunnostamista varten.
Yksimielisyys, solidaarisuus ja sisämarkkinat
Varaulkoministeri Rolandas Kriščiūnas puhui EU:n roolista kansainvälisessä kaupankäynnissä painottaen EU-maiden yhteistä vaikutusvaltaa kansainvälisissä kauppasopimuksissa. EU:n tärkeimmät päämäärät kauppapolitiikassa tulisi olla yhdellä äänellä puhuminen, solidaarisuus ja sisämarkkinat. EU:n tuoma lisäarvo yksittäisille Euroopan maille on juuri liiton yhteisvoima. Täten kansainvälisessä kaupassa EU:lla tulee olla yksi kanta.
Toinen tärkeä aihe kaupankäynnissä on kaupan solidaarinen aspekti. EU:n vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen on huomioitava viisaasti kaupankäynnissä etenkin kehitysmaiden kanssa. Kauppakumppaneiden yhteiskuntien kehitykseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi mielipiteenvapaus- ja tasa-arvoasioissa.
Viimeinen tärkeä seikka on EU:n sisämarkkinat ja niiden toiminnan kehittäminen. Tässä yhteydessä yhteisten energiamarkkinoiden rakentaminen jäsenmaiden välille sai erityishuomiota. "Energiasaaret" tulee poistaa, Kriščiūnas painotti.
Usko EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin korkealla
Konferenssin toinen osio käsitteli syvällisemmin energiamarkkinoita. Energiantuotantoon ja jakeluun sekä juna- ja kiskokalustoon erikoistuneen ranskalaisyrityksen Alston varapuheenjohtaja Philippe Romieu kertoi Euroopan energiamarkkinoiden haasteista. Hän mainitsi energiankulutuksen vähentyneen 7 prosenttia vuodesta 2008 ja samaan aikaan kestävän kehityksen energiaratkaisujen merkitys on kasvanut energiantuotannossa. Valtioiden energiapolitiikassa energiavalikoiman monipuolistaminen on lisännyt painoarvoaan, joskin valintojen painotukset vaihtelevat laajasti maittain.
EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin uskotaan kovin ja niiden toivotaan ratkaisevan markkinaongelmia. Yhteismarkkinat on tarkoitus avata vuonna 2014 ja näiden osana toimivien kapasiteettimarkkinoiden toivotaan tasaavan energian tuotannon ja kulutuksen heilahteluja.
Romieun mukaan energiateollisuus toivoo valtion hallinnolta lainsäädännön varmuutta ja avoimuutta energiainvestointien ollessa erittäin pitkäikäisiä. Romieu painotti, kuinka tämän päivän ratkaisuilla on suuri merkitys tulevaisuuden energiapäästöihin. Valtiollisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä arvostetaan myös suuresti, koska näiden suuntaviivojen pohjalta yritykset kehittävät toimintaansa. Esimerkiksi EU:n 20 prosentin tavoite uusiutuvan energian osuudeksi koko energiantuotannosta vuoteen 2020 mennessä ohjaa energiayritysten strategisia suunnitelmia. Lisäksi Romieun mukaan parhaiten sähkön hintaan voidaan vaikuttaa energiantuotannon ja -kulutuksen tehostamisella sekä uusin teknologioin, joista hyvä esimerkki on kehitteillä oleva hiilidioksidin varastointi- ja talteenottotekniikka (Carbon Capture and Storage, CCS).
Vahvuuksina taitava työvoima ja matala kustannustaso
Energiaosion toinen puhuja, energiayhtiö Dalkian Itä-Euroopan alueen toimitusjohtaja Jean Sacreste, toi esille Liettuan liiketoimintaympäristön etuja ja haittoja. Hän myös painotti rakennusten energiatehokkuuden parantamisen suurta merkitystä maan taloudelle ja sähkön hinnalle.
Maan positiivisina piirteinä hän näki EU-jäsenyyden, taitavan työvoiman, matalan kustannustason, finanssikriisin tehokkaan hoitamisen sekä Venäjän tuntemuksen. Esille hän toi kuitenkin maan pienen koon, infrastfruktuurin kehitystarpeen sekä maan heikohkon näkyvyyden ja tunnettavuuden maailmalla.
Sacrasten mukaan tehokkuutta ja energiavalikoiman laajuutta tarjoavien ratkaisujen vuoksi Liettuan energiamarkkinoilla on suuresti yrityspotentiaalia. Yritykset voivat hyödyntää EU:n energiatehokkuuden direktiiviä ja valtion avustuksia toiminnassaan. Erityisestä rakennus-, insinööri- ja metsäalan yrityksillä on hyvät edellytykset Liettuan markkinoilla, joissa rakennusten kunnostuksen ja biopolttoaineiden saralla riittää puuhaa.
Energiahukka pienemmäksi rakennuksia kunnostamalla
Liettuassa energiahukkaa ja tuontienergian määrää on haluttu vähentää. Vuosien 2000–2012 välillä energiahukkaa on onnistuttu supistamaan tuotannon puolella, sillä vähennystä on tullut noin 50 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Sen sijaan rakennusten kunnostuksen saralla vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut, minkä vuoksi se onkin tehokkain keino vaikuttaa energiahukan määrään sekä energian hintoihin.
Liettuan energiateollisuudessa on panostettu tuotannon tehostamiseen, joka määrittää energian hinnan kiinteän osuuden. Muuttuva osuus, polttoaineen hinta, kuitenkin vaihtelee ja on pääsyynä korkeisiin energian hintoihin. Vuonna 2000 Liettua olikin lähes täysin riippuvainen ulkomailta tuoduista polttoaineista. Maan tavoitteena on tuottaa puolet maassa kulutetusta polttoaineesta paikallisesti vuonna 2020. Noin puolessa välissä taivalta, 12 vuotta myöhemmin, polttoaineesta tuotettiin paikallisesti 25 prosenttia.
Yleisön keskuudesta kysyttiin, miksi talojen kunnostamiseen ei ole ryhdytty aiemmin, kerta se mahdollistaisi huomattavat energiasäästöt. Varaulkoministeri Kriščiūnas vastasi, että kriisiaikana rahanpuute esti aiotut kunnostustoimet, minkä lisäksi EU-rahoituksen tiukat säännöt eivät antaneet pelivaraa tältä suunnalta. Talousministeriö on kuitenkin valmistelemassa rahoitusta talojen kunnostamiseen.
Rahan puutteen lisäksi ongelman toinen ulottuvuus ovat asuntojen omistajuudet. Asunnot ovat yksityisomisteisia, ja jokainen omistaja saa päättää itse asuntonsa kunnostamisesta. Kriščiūnas painotti, ettei ketään voi pakottaa kunnostustoimiin etenkin kun se ei ole kaikille taloudellisesti mahdollista. Hän uskoi kuitenkin sekä ajan että tukien muuttavan tilannetta.
Sisämarkkinoiden hidas kehitys tuottaa ongelmia
Kolmannessa osiossa keskusteltiin yritysrahoituksesta. Euroopan bisnesenkeleiden liiton (EBAN) puheenjohtaja Paulo Andrez kertoi yksityisten sijoittajien asemasta startup-yritysten rahoituksessa. Järjestö toimii 29 maassa ja sen jäsenten sijoitukset olivat noin 509 miljoonaa euroa vuonna 2012, mikä käsittää 10 prosenttia kaikista Euroopan alueen yksityissijoituksista.
Suomessa yksityissijoittajien merkitys yritysrahoituksessa oli poikkeuksellisen vahvaa. Liiton jäsenten keskimääräinen sijoitus vuonna 2012 oli 1,1 miljoonaa euroa. Keskimäärin bisnesenkelit sijoittivat Suomessa keskimäärin jopa 7,1 miljoonaa euroa ja sijoitusten yhteisarvo oli noin 28,4 miljoonaa. Liettuassa liiton jäsenten sijoitukset olivat yhteensä 1,5 miljoonaa.
Andrez mainitsi seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa yritysten toimintaan sekä yksityisiin rahoitusmarkkinoihin Euroopassa. Näitä ovat muun muassa EU:n sisämarkkinoiden heikkoudet, yritysrahoituksen saatavuus sekä EU:n ulkopuolisilta alueilta tulevat muutokset. EU-alueen sisämarkkinoiden hidas kehitys, erityisesti tietoliikenteen ja energian saroilla, voisivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia yrityksille.
EU:n sisämarkkinat olisi myös Andrezin mukaan hiottava entistä yhtenäisimmiksi, niin ettei enää tarvitsisi puhua "rajat ylittävästä kaupasta". Lisäksi fyysisen sijainnin pakotteita pitäisi vähentää yrityksiltä. EU:n toiminnan heikkoutena Andrez koki myös tukien epätasaisen allokaation jäsenmaiden kesken, mikä ei hänen mukaansa luo tasapainoista markkina-aluetta. Hän kannatti myös finanssiministerin ajatusta EU-avustusten tehokkaammasta käytöstä nykyisen mallin sijaan.
Rahoitusmahdollisuuksien oltava samat
Rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen niin startup- kuin jo toiminnassa olevillekin yrityksille on tärkeää – niiden sijainnista riippumatta. Pankkirahoitus on yritysten pääasiallinen rahoituslähde EU-alueella, jossa pääomalla on myös vapaan liikkuvuuden oikeus. Sen vuoksi Andrez näkee, että EU-alueella pankkien tarjoaman rahoituksen hinnan tulisi olla samalla tasolla maasta riippumatta.
Positiivisina muutoksina startup-yritysten markkinoilla ja näiden rahoituksen parissa Andriuz mainitsi muun muassa verohelpotukset yksityisille sijoittajille sekä yksityisten ja julkisten tahojen yhteiset yritysrahoitukset.
Väestönkasvun ja kehitysmaiden kehityksen myötä kauppasuhteet muuttuvat tulevaisuudessa. Andrez ennusti eritoten Afrikan maiden merkityksien kasvua Euroopan maiden kauppakumppanina.
Annika Kettula