Lentoturmasta ei tullut traumaa Puolan taloudelle

Kuva: zoetnet, flickr.com, ccby3.0Taloudessa puolalaisilla on tukeva etunoja tulevaisuuteen ja kasvuun. Kuva: zoetnet, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby3.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Puolaa järkyttänyt lentoturma ei ole juurikaan vaikuttanut talouteen. Hallituksen toimintakyky on säilynyt, eivätkä markkinat ole heilahdelleet merkittävästi. Keskuspankin pääjohtajan ja eräiden muiden onnettomuudessa kuolleiden korvaaminen omilla liittolaisilla helpottaa päähallituspuolue Platforma Obywatelskan (PO) yhteistyötä useiden instituutioiden kanssa. Kesäkuun presidentinvaaleissa PO:n ehdokas on todennäköinen voittaja. Voitto helpottaisi hallitusohjelman toteuttamista ja veisi samalla hallitukselta tekosyyn talousuudistusten hitaudelle. Arviot kuluvan vuoden talouskasvusta vaihtelevat 3 prosentin molemmin puolin. Zlotyn epävakaa kurssi voi aiheuttaa ongelmia.

Puolaa järkyttänyt lentoturma ei ole juurikaan vaikuttanut talouteen. Hallituksen toimintakyky on säilynyt, eivätkä markkinat ole heilahdelleet merkittävästi. Puola on alueen poliittisesti vakaimpia maita, joten edes usean kymmenen yhteiskunnallisen vaikuttajan samanaikainen kuolema ei aiheuta kaaosta. Myös pankkisektori on naapurimaita vakaampi, ja vieraassa valuutassa otettujen lainojen osuus vain kolmannes kokonaismäärästä, kun useimmissa Keskisen Itä-Euroopan maissa se on pitkälti yli 50 prosenttia.

Turmassa kuolleen keskuspankin pääjohtajan Sławomir Skrzypekin tehtäviä hoitaa nyt hänen sijaisensa Piotr Wiesiołek. Uuden pääjohtajan valinta on merkittävä päätös, jossa pitää huomioida keskuspankin poliittinen itsenäisyys. Valinta tehtäneen parin kuukauden sisällä. Puolan talouspolitiikkaan henkilövaihdoksella ei uskota olevan merkitystä, koska sitä johtavat edelleen pääministeri Donald Tusk ja valtiovarainministeri Jan Vincent-Rostowski. Onnettomuudessa kuolleen 15 Sejmin jäsenen tilalle nousevat varamiehet, kun taas Senaattiin järjestetään täytevaalit. Presidentin tehtäviä väliaikaisesti hoitava Sejmin puhemies Bronisław Komorowski on todennut, että hän tekee vain valtion toiminnan kannalta tärkeimmät päätökset ja jättää muut ratkaisut 20.6. aikaistetuissa vaaleissa valittavalle presidentille.

Komorowski ehdittiin maaliskuun lopussa valita päähallituspuolue PO:n esivaalissa puolueen ehdokkaaksi. Pääoppositiopuolue Laki ja oikeus (PiS) olisi todennäköisesti asettanut ehdokkaakseen istuvan presidentin. Myös oppositiossa olevan vasemmistopuolue SLD:n presidenttiehdokas kuoli lento-onnettomuudessa. Kummankin puolueen arvioidaan nimeävän uudet ehdokkaansa tällä viikolla. PO on ollut koko ajan mielipidetiedustelujen kärjessä, ja vaalien ennenaikaistuminen todennäköisesti vain parantaa sen asemia.

Talousuudistukset etenevät hitaasti

Julkisen talouden velkaantuminen on Puolan keskeinen ongelma. EU:n komissio arvioi Puolan konvergenssi- ja vakausohjelmaa maaliskuussa, ja kehotti sitä nopeuttamaan uudistuksia budjettivajeen pienentämiseksi. Komissio oli huolestunut siitä, että suunnitelmat perustuvat varsin optimistisiin näkemyksiin talouskasvusta, mikä ei välttämättä toteudu. Tuoreessa arviossaan OECD suosittelee Puolalle mm. veropohjan laajentamista, maanviljelijöiden tukien supistamista, eläkeikien nostoa ja ennenaikaisen eläköitymisen vähentämistä, työkyvyttömyysetujen tarkistamista sekä julkishallinnon tehokkuuden parantamista. Menestyäkseen globaalissa kilpailussa Puolan pitäisi edelleen yksityistämällä vähentää valtion roolia taloudessa ja karsia hallinnollista byrokratiaa. Infrastruktuurissa on paljon parantamisen varaa, erityisesti liikenteen ja laajakaistan osalta. Innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi OECD suosittaa osaamisen kysynnän ja tarjonnan parempaa tasapainottamista, kilpailun lisäämistä korkeakoulujen välillä sekä tuen lisäämistä kaupalliselle tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Periaatteessa nämä uudistustarpeet ovat kaikkien tiedossa, mutta käytännössä muutokset ovat vaikeita. PO:n tammikuun lopussa esittämä talousuudistus etenee hitaasti. Alkuperäinen esitys oli varsin jäsentymätön, ja maaliskuuhun mennessä hallitus oli vasta aloittanut työt sen tarkentamiseksi. Huhtikuussa esitystä konsultoidaan eri tahoilla, ja hallituksen on määrä käsitellä sitä kesäkuussa. Uudistukseen liittyen hallitus on pohtinut mahdollisuutta vähentää lainanoton tarvetta kokoamalla erilaisia valtion hallinnoimia rahoja valtion omistamaan BGK-pankkiin. Nykyisellään toisilla instituutioilla on käyttämättömiä varoja samaan aikaan, kun toisten tarpeisiin otetaan lainaa. Muutoksen ansiosta Puolan julkinen velka vähenisi 14,4 miljardilla zlotylla, ja lisäsäästöjä tulisi korkomenojen pienenemisestä 170 miljoonaa zlotya vuodessa. Valtionyritysten yksityistämisestä valtio laskee saavansa tänä vuonna kassaansa 25 miljardia zlotya. Suurin osa tästä tulee suurten energiayhtiöiden myynnistä.

Erityisen aikaisin eläkkeelle pääsevien alojen, ”uniformupalveluiden”, eläkeiän noston on määrä koskea vasta tästä vuodesta lähtien palvelukseen astuvia. Niinpä säästöt näkyisivät vasta vuosien päästä. Vuonna 2020 säästöt olisivat laskelmien mukaan 283 miljoonaa zlotya ja vuonna 2050 jo 9 miljardia zlotya. Edes hallituksen sisällä ei ole yksimielisyyttä muutoksista; Talonpoikaisliittoa (PSL) edustavan työministeri Jolanta Fedakin mielestä parempi ratkaisu olisi säätää minimipalvelusaika, esimerkiksi 20 tai 25 vuotta, jonka jälkeen työntekijä voisi päästä eläkkeelle.

Yleisen eläkejärjestelmän muutokset näyttävät nyt jäävän suhteellisen lieviksi. Naisten ja miesten eläkeiän tasaamista harkitaan vielä; hallitus lykkäsi hanketta, koska presidentti Kaczyńskin uskottiin käyttävän siihen veto-oikeuttaan. Maanviljelijöiden omaa järjestelmää (KRUS) ei kokonaan poistettaisi, mutta maksut riippuisivat maanviljelijöiden tuloista. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden laskentatapaan on suunnitteilla muutoksia.

Presidentti on koko nykyhallituksen parivuotisen kauden ajan käyttänyt veto-oikeuttaan myös moniin talouden uudistushankkeisiin; hän vastusti mm. eläkejärjestelmän muutoksia ja terveydenhuollon uudistuksia. Onnettomuudessa kuolleista myös keskuspankin johtaja Sławomir Skrzypek ja Kansallisen muistin instituutin johtaja Janusz Kurtyka olivat varsin ristiriitaisia henkilöitä, joiden näkemykset usein poikkesivat hallituksen kannoista. PO:n toiminta näiden instituutioiden kanssa helpottunee, kun se pystyy nyt valitsemaan niille omalta kannaltaan sopivammat johtajat. Yleisesti onnettomuuden seurauksena tapahtuvat henkilövaihdokset antavat PO:lle on hyvän mahdollisuuden saada omia suosikkejaan tärkeille paikoille ja sitä kautta aloitteitaan toteutettua. Samalla puolue joutuu suoremmin vastuuseen mahdollisesta hidastelustaan; tähän mennessä se on voinut syyttää presidenttiä uudistusten lykkääntymisestä.

Vakaa talouskasvu jatkuu

Useimpien analyytikkojen ennustukset Puolan talouskasvusta vaihtelevat välillä 2,5-3,0 %. SEB-pankki ennustaa BKT:n kasvuksi tänä vuonna 3,5 % ja vuonna 2011 peräti 4,5 %. Maaliskuussa inflaatio laski 2,6 prosenttiin (helmikuussa 2,9 %), ja pitkän aikavälin tavoite 2,5 % saavutettaneen pian. Työttömyys on nyt noin 13 %, ja nousun uskotaan laantuvan.

Pääministeri Tusk perusti maaliskuun alkupuolella 9-henkisen talousneuvoston avustamaan hallitusta talouteen liittyvissä hankkeissa ja sovittelemaan hallituksen sisäisiä mahdollisia erimielisyyksiä. Neu-vostoa johtaa Tuskin ehkä läheisin ystävä poliittisissa piireissä, Jan Krzystof Bielecki, joka toimi Bank Pekao –liikepankin johtajana suurimman osan 2000-luvusta, ja oli lyhyen aikaa Puolan pääministerinä vuonna 1991. Muut jäsenet ovat mm. tunnettuja taloustieteilijöitä, analyytikkoja ja yrittäjiä. Heti nimityksensä jälkeen neuvosto varoitti zlotyn heilahtelevasta kurssista, joka saattaa olla yksi keskeisistä uhkista Puolan kansantaloudelle tänä vuonna.

Zlotyn kurssi on viime heilunut lähellä 3,9 zlotya/euro. Puolan kansallispankki suoritti 9.4. ensimmäistä kertaa 12 vuoteen valuuttamarkkinaintervention. Toimenpide onnistui ja heikensi zlotya. Jatkossa valuutan vahvistumisen uskotaan olevan hitaampaa. Tämä operaatio oli myös valtiovarainministeriön hyväksymä, mutta monista muista asioista keskuspankilla ja VM:llä on ollut erimielisyyttä. VM halusi jatkaa IMF:n Puolalle myöntämää joustavaa luottoa (jota Puola ei ole ottanut käyttöönsä), mutta kansallispankin mukaan tällainen lisäturva ei enää ole tarpeen. Keskuspankin johtaja Skrzypek vastusti myös nopeaa euroon liittymisen aikataulua. Aiheesta ei ole viime kuukausina juurikaan keskusteltu, ja todennäköiseltä vaikuttaisi nyt aikaisintaan vuosi 2015.

Vientisektorilla taantuma oli suhteellisen lyhytaikainen, erityisesti sen takia, että kesästä 2008 helmikuuhun 2009 zloty heikkeni peräti 30 %. Tuonti on kärsinyt vientiä enemmän, ja maaliskuussa Puolan vaihtotase olikin ennätyksellisesti 106 miljoonaa euroa plussan puolella, kun se viimeisen puolen vuoden aikana on ollut keskimäärin 642 miljoonaa euroa miinuksella. Ylijäämään tosin vaikutti myös EU:n merkittävä maksatuserä. Taantuma on auttanut hillitsemään palkkoihin kohdistuvaa painetta, ja niiden nousu on hidastunut. Vientisektorin uskotaan olevan edelleen varsin kilpailukykyinen, vaikka zloty vahvistuisikin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan talouden taantuma on vaikuttanut puolalaisten ostoskäyttäytymiseen odottamattomillakin tavoilla; pienten kauppojen suosio on kasvanut, ja häviäjiä ovat suuret hypermarketit. Ihmiset harkitsevat hankintoja tarkempaan, välttävät suuria kertaostoksia, ja jakavat ostoksensa monelle viikonpäivälle ja erilaisiin kauppoihin.

Kuva: zoetnet, flickr.com(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby3.0(Linkki toiselle verkkosivustolle)